Muovipakkauksilla terve elinkaari
Tarkoitukseensa räätälöity muovi on paljon käytetty pakkausmateriaali, jonka suojissa tuote matkaa tuotannosta kuluttajalle. Suojausominaisuudet, saatavuus, monipuolisuus, luotettavuus, turvallisuus ja säästö saadaan liki poikkeuksetta toteutumaan yht’aikaa jollain muovisovelluksella.
Muovipakkausten hyödyntämismahdollisuudet ovat myös lisääntyneet. Suomalaisille on jo arkipäivää pantillisten muovipullojen palauttaminen korkkeineen kierrätykseen. Monilla paikkakunnilla kerätään lisäksi energiajaetta, jolloin pakkausmuovin voi helposti toimittaa tuottamaan sähköä ja lämpöä.
Pakkausmuovit ovatkin oivallinen energianlähde asianmukaisille laitoksille. Tavallinen pakkausmuovi on oikeastaan maakaasua kiinteässä muodossa. Osalle tämän lehden lukijoista teollisten muovipakkausten kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat niin ikään tuttua asiaa.
Vuoden 2012 alusta Tampereella ja Kuopiossa on testattu niin kutsuttua kadunkulmakeräystä kauppojen läheisyydessä. Tarkoituksena on saada käytännön kokemusta ja katsoa, millaista materiaalia saadaan kokoon.
Alustavat tulokset kokeiluista sekä juuri valmistuneesta ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamasta Muovikierto-hankkeesta osoittavat, että kuluttajapakkausjätteiden erilliskeräys tuottaa kaikkialla varsin heikosti kierrätyskelpoista materiaalia. Keräyskustannukset ovat huomattavat per talteen – saati sitten kierrätykseen – saatu kilo.
Silti näitä pakkaavan teollisuuden kustantamia kadunkulmakeräyksiä on toiminnassa muun muassa Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Suomenkin uusi jätelaki tulee edellyttämään pakkaajilta ja pakattujen tuotteiden maahantuojilta käytettyjen pakkausten veloituksetonta valtakunnallista vastaanottoa.
Muovin tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy tiedusteli vuodenvaihteessa merkittävimmiltä pakkaajilta näkemyksiä muovipakkausten hyödyntämisen linjoista. Yli 80 prosenttia vastaajista tunsi pakkaajille ja maahantuojille uudella jätelailla langetetun täyden tuottajavastuun joko pääpiirteittäin tai hyvin. Ainakin kaksi kolmannesta vastaajista oli jo pohtinut myös lain tuomien uusien kustannusten siirtämisen vaikeutta tai helppoutta tuotteiden hintoihin.
Selvästikään mitään illuusiota pakkaajilla ei ole kuluttajapakkausten kierrätyksen autuaaksi tekevästä voimasta tai helppoudesta. Vain puolet arvioi kuluttajien lopulta edes käyttävän markettien erilliskeräystä ensisijaisesti oman jäteastiansa sijaan. Itse asiassa esimerkiksi Ruotsissa vain joka neljäs kuluttajamuovipakkaus toimitetaan erilliskeräilyyn lähes 20 vuoden harjoittelun jälkeen.
Käytännössä kaikki vastaajat näkivät riittäväksi lain edellyttämän vastaanottoverkoston perustamisen ja 70 prosenttia energiahyödyntämisen olevan varsin perusteltu tapa hyödyntää muovipakkausjätettä. Toisaalta hieman toisin kysyen 35 prosenttia pakkaajista sanoi, että heidän yrityksensä olisi valmis maksamaan selkeästi enemmän juuri kierrätettävyydestä suhteessa muihin hyödyntämistapoihin.
Jätelain nojalla annettavat yksityiskohtaisemmat asetukset pakkausalalle ovat työn alla. Luultavimmin ne valmistuvat vuoden sisään. Vielä ei ole mahdollista tyhjentävästi kuvata, mitä vaatimuksia virkamiehemme pakkaavalle elinkeinolle tarjoilevat ja mitä niihin pyrkiminen kenellekin kustantaa. Toivotaan, että ne perustuvat realismiin, aitoon ympäristöhyvään ja oikeudenmukaisuuteen, jotta niitä ylipäätään voisi yhdessä tämänkin lehden lukijakunnan kanssa lähteä toteuttamaan.
Teksti Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, PYRin hallituksen jäsen