Vuosi ekomodulaatiota – tuloksia EU-maista

Ekomodulaatio on lähtenyt nikotellen liikkeelle eri puolilla Eurooppaa. Syitä on monia, mutta kierrätysmaksujen porrastuksen ongelmat ovat kaikki ratkaistavissa.

Teksti Heli Satuli

Kuva Euroopan komission kuvapalvelu

Yli 70 prosenttia eurooppalaisista pakkaustuottajista ei ota ekomodulaatiota huomioon uusia pakkauksia suunnitellessaan. Tämä kävi ilmi alkuvuodesta Brysselissä pidetyssä pakkausalan seminaarissa. Ekomodulaation piti toimia signaalina koko arvoketjulle, että pakkauksen kierrätettävyys on kilpailukyvyn edellytys. Mistä siis kiikastaa?

Yritysten organisaatiorakenne ongelmana

Porrastetut maksut tuli ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa vuoden 2023 alussa. Ensimmäiset kokemukset jäsenmaista osoittavat ekomodulaation olevan hankala konsepti isolle osalle eurooppalaisista yrityksistä.

Yksi haaste on yritysten organisaatiorakenne. Saksan ympäristöviraston (UBA) tutkimuksen mukaan ekomodulaation soveltaminen yritysten arjessa on hankalaa. UBAn selvityksestä ilmenee, että lähes kaikki yritykset hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa erillään pakkausten tutkimus- ja kehitysosastoista. Useissa yrityksissä näillä tiimeillä ei ole minkäänlaista yhteistyötä. Tämän seurauksena ekomodulaatio-näkökohta jätetään huomiotta pakkaussuunnitteluprosessissa tai valittaessa, millaisiin pakkauksiin yritys tuotteensa pakkaa.

Vahva vipuvarsi kannustaa

Toinen ongelma koskee tietoa. Monet alan ammattilaiset eivät ole tietoisia, kuinka merkittäviä vaikutuksia ekomodulaatiolla on jo nyt yrityksen liiketoiminnan kustannuksiin. Erot helposti ja vaikeasti kierrätettävien pakkausten kierrätysmaksuissa ovat monessa maassa huomattavia.

Esimerkiksi Ruotsissa helposti kierrätettävän muovipakkauksen maksu oli viime vuonna 541 euroa ja vaikeasti kierrätettävän 839 euroa tonnilta. Suomessa Suomen Pakkaustuottajien monomateriaalista valmistetun kuluttajamuovipakkauksen kierrätysmaksu on tänä vuonna 199 euroa ja PVC-pakkauksen maksu 369 euroa tonnilta.  Vastaavat Sumi Oy:n maksut ovat 210 ja 480 euroa tonnilta. .

Eri maa, eri järjestelmä

Kolmas ongelma koskee jäsenmaiden keskenään erilaisia järjestelmiä. Toisissa EU-maissa erot porrastettujen kierrätysmaksujen välillä eivät ole yhtä suuria. Esimerkiksi Espanjassa taloudellinen kannustin on huomattavasti pienempi.

Samoin Ranskassa, jossa pienen rahallisen kannustimen ohella myös koko järjestelmä on erilainen: ympäristömyönteisiä pakkausvalintoja tekevät yritykset saavat takaisin hyvitystä bonuksina ja vaikeasti kierrätettäviä materiaaleja käyttävät yritykset maksavat sakkoja. Ekomodulaatiobonukset ja sanktiot ovat kuitenkin vain muutamia prosentteja kierrätysmaksuista. Lisäksi Ranskassa 93 prosenttia sanktioista kohdistettiin viime vuonna kartonkipakkauksille, vaikka isoin ongelma on Ranskassakin muovipakkausten huono kierrätysaste.

Lisää infoa ja aikaa

OECD:n tutkimuksen mukaan kierrätysmaksujen porrastuksen pitäisi olla merkittävä ja järjestelmän yhtenäinen kaikissa EU-maissa, jotta ekomodulointi tarjoaisi yrityksille järkevän kannustimen muuttaa pakkaussuunnitteluaan. Mutta toisaalta liian korkeat maksut, jotka perustuvat vaikeasti ymmärrettäviin tuottajavastuumaksujen laskentametodeihin, saattaisivat tuntua yritysten näkökulmasta mielivaltaisilta. OECD:n mukaan alustavasti näyttääkin siltä, että suorat kiellot saattaisivat toimia pakkaussuunnittelun osalta paremmin. Esimerkiksi kemikaaliasetus REACHissä kiellettiin tiettyjen kemikaalien käyttö tekstiileissä, mikä tuotti nopeasti tuloksia. Koko arvoketjun näkökulmasta ekomodulaatio on kuitenkin toimiva ratkaisu.

On selvää, että kierrätysmaksujen porrastamisessa piilee potentiaalia, mutta ekomodulaatiojärjestelmistä täytyy tehdä yksinkertaisia ja kannustavia kaikissa EU-maissa. Yritykset puolestaan tarvitsevat vielä enemmän tietoa ekomodulaatiosta, sen vaikutuksista, hyödyistä ja tulevasta kehityksestä.

 


Mikä ekomodulaatio?

Ekomodulaatio tarkoittaa pakkausten kierrätysmaksujen porrastamista. Tuottajavastuulliset yritykset maksavat markkinoille tuomiensa pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä kierrätysmaksun. Suomessa ja kaikissa muissa EU-maissa pakkausten kierrätysmaksut on ekomoduloitu eli porrastettu.

Ekomodulaation tavoitteena on EU:n ympäristösääntelyn periaatteen mukaisesti, että ”saastuttaja maksaa”. Näin ollen helposti kierrätettävien pakkausten kierrätysmaksu on pienempi kuin vaikeammin kierrätettävien. Esimerkiksi yhtä muovilajia sisältävien monomuovipakkausten kierrätysmaksu on alhaisempi kuin useita eri muovilajeja sisältävien. Ideana on kannustaa pakkausten tuottajavastuulliset yritykset valmistamaan ja käyttämään uudelleenkäytettäviä ja helposti kierrätettäviä pakkauksia.