EU-maiden tulisi kierrättää muovipakkauksistaan puolet vuoden 2025 loppuun mennessä. Suomessa kierrätysaste on nyt reilut 30 prosenttia. Seka- ja energiajätteeseen päätyy siis noin 70 prosenttia muovipakkauksista.

SPT laajentaa yhteistyötä Remeon kanssa

Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) ja Remeo laajentavat yhteistyötään kuluttajamuovipakkausten lajittelussa ja kierrätyksessä. Remeo investoi uuteen kierrätysteknologiaan, joka moninkertaistaa kotimaisen käsittelykapasiteetin. Investointi mahdollistaa SPT:n asiakkaiden muovipakkausten laadukkaan kierrätyksen kotimaassa ja aiempaa korkeamman kierrätysasteen. SPT:llä on noin 4800 asiakasta.  

– Meidän vastuullamme on noin 70–75 prosenttia Suomen muovipakkauksista ja tavoitteemme on, että vuoden 2026 aikana siirrämme niiden käsittelyn painopisteen kotimaahan, SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola kertoo.  

SPT:n ja Remeon yhteistyö käynnistyi jo vuonna 2023, ja jo silloin alettiin selvittää, miten Remeon Vantaan laitoksen teknologia soveltuu eri muovilajikkeiden lajitteluun. 

– Tehdas on valmistunut vuonna 2021 ja sinne on jo silloin katsottu valmiiksi paikat NIR-tunnistuslaitteille, joita tarvitaan eri lajikkeiden tunnistamiseen lajitteluvaiheessa. Näitä voidaan nyt laajennusinvestoinnissa hyödyntää, Tommola kertoo. 

Lajittelua saadaan suunnitelman mukaan siirrettyä suurelta osin Vantaalle jo kuluvan vuoden loppupuolella. SPT:llä on voimassa oleva sopimus ruotsalaisen Site Zeron kanssa vielä vuoden 2026 loppuun, jonka jälkeen käsittelyn painopiste on tarkoitus siirtää pääosin Suomeen.

– Olemme todella tyytyväisiä siihen, että olemme saaneet jo näin nopeasti nostettua muovinlajittelun kapasiteettia Suomessa. Asiakkaamme ovat kotimaisia tuottajia, joten myös kierrätyksen kotimaisuusastetta on tärkeää saada nostettua, Tommola kertoo.

Kierrätystavoitteeseen pääseminen on Suomessa mahdollista 

Tommola näkee, että Suomen on mahdollista päästä muovinkierrätyksen tavoitteeseen, mutta se edellyttää kolmen asian toteutumista. 

– Kuluttajien muovikierrätyksen pitää kaksinkertaistua, yritysten muovinkierrätyksen pitää niin ikään kaksinkertaistua ja muovipakkaukset pitää suunnitella kierrätettäviksi, Tommola listaa. 

Pakkausten suunnitteluun onkin tulossa muutos, kun EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus edellyttää, että kaikki Euroopan markkinoille tulevat pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten on aika toimia jo nyt, ja SPT haluaa olla mukana auttamassa. 

– Tarjoamme asiakkaillemme RecyClass-työkalun, jonka avulla muovi- ja metallipakkauksen kierrätettävyyden voi testata. Olemme tuottaneet myös yhteistyössä Suomen pakkausyhdistyksen kanssa WPO:n kansainvälisen oppaan kierrätettävien pakkausten suunnitteluun, jossa näkyvät suositukset kaikille pakkausmateriaaleille, Tommola kertoo. 

Tämän vuoden alussa SPT aloitti maakuntahallituksen hyväksymänä pakkausten tuottajayhteisönä Ahvenanmaalla.  

Sumi investoi omaan lajittelulaitokseen 

Sumi Oy:lla on ollut Fortumin kanssa sopimus muovipakkausten lajittelusta ja siitä, että Fortum investoi uuteen nykyaikaiseen lajittelulaitokseen. Nykyinen laitos ei täysin vastaa nykyisiä lajittelutarpeita, joten sen kehittämisestä on keskusteltu Fortumin kanssa jo pitkään. Vanhan laitoksen haasteena on tilan puutteen lisäksi se, että se on alun perin suunniteltu toiselle syötteelle, ja sen takia siinä on jouduttu tekemään paljon kompromisseja. Viime keväänä Fortum ja Sumi päätyivät neuvotteluissaan ratkaisuun, jossa Sumi osti Fortumilta uuden laitoksen rakennus- ja prosessisuunnitelmat, ympäristöluvat, vuokrasopimuksen ja muovien toimitussopimuksen. Vanha laitos jää Fortumille, ja kun uusi laitos käynnistyy, osaava henkilöstö siirtyy Sumin palvelukseen. 

– Jatkossa siis vastaamme muovijätteiden lajittelusta ja samalla tontilla toimiva Fortum vastaa syntyvän jakeen pesusta ja granuloinnista. Kierrätyksen arvoketjun kaikki vaiheet ovat siis samalla tontilla suurimmalle osalle lajitelluista volyymeista, Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo. 

Tontilla on aloitettu jo rakennustyöt, mutta ne ovat keskeytyneet vakuutushaasteiden takia. 

– Vakuutusyhtiöt kokevat kiertotalousalan liian riskialttiiksi toimialalla sattuneiden tulipalojen vuoksi, eivätkä edes tarjoa vakuutuksia. Tämä on harmillista, koska osa tulipalojen vahinkojen suuruudesta on johtunut ympäristöluparikkomuksista ja siten koko ala on joutunut huonoon valoon. Tämä viivästyttää nyt hanketta, mutta löydämme asiaan kyllä ratkaisun, kun turvaudumme ulkomaisiin vakuutusyhtiöihin, Surakka kertoo. 

Tavoitteena on, että uusi laitos otetaan käyttöön vuoden 2026 toisen kvartaalin aikana.

Pienenevät logistiikkakustannukset laskevat asiakkaan kuluja 

Jatkossa Sumin laitos pystyy käsittelemään vaikka kaikki Suomen pakkausjätemuovit. Kun lajittelu ja kierrätys pystytään tekemään Suomessa ja samalla tontilla, logistiikkakustannukset pysyvät alhaisina. 

– Kuljetusten osuus on kierrätysmaksuissa merkittävä. Merkittävin hyöty asiakkaillemme syntyy siis kustannusten pienenemisestä, Surakka kertoo.  

Uudessa laitoksessa tullaan käyttämään uutta teknologiaa, jota ei ole käytetty vielä missään muualla maailmassa. Se mahdollistaa erittäin hyvän lajittelutarkkuuden eli kaikki kierrätettävä materiaali saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Lajittelun toimivuutta voidaan myös seurata reaaliajassa ja mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida heti. 

Kemialliseen kierrätykseen panostetaan 

Kemiallisen kierrätyksen lisäämisellä tavoitteellaan kierrätysasteen nostamista.

– Tätä teemme yhdessä WasteWise Oy:n kanssa. Koekäyttö on jo tehty ja tuotannollinen käyttö on käynnistymässä. Kemiallisen kierrätyksen avulla öljynjalostaja pystyy ottamaan vastaan ja kierrättämään meidän lajittelustamme syntyvät rejektit ja hyödyntämään niitä uusiomuovin valmistuksessa, Surakka kertoo. 

Uusi laitos pystyy tuottamaan aiempaa laadukkaampaa uusioraaka-ainetta pakkausten valmistamiseen. 

– Siellä on mahdollista tuottaa kierrätysmateriaalista jopa elintarvikelaatuista muovia. Se on iso parannus, sillä sitä ei ole vielä saatavilla, Surakka kertoo.

Syklo rakentaa Hyvinkäälle uuden kiertotalouskeskittymän 

Kiertotalousyritys Syklo Oy investoi 70-80 miljoonaa euroa Hyvinkäälle nousevaan kiertotalouskeskittymään. Vahvaan kansainväliseen kasvuun tähtäävän Syklon uusinta patentoitua teknologiaa hyödyntävät tuotantolaitokset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden kansainvälisessäkin mittakaavassa.

Hankkeen vaatimat ympäristö- ja rakennusluvat on saatu ja rakennustyöt ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Tontilla ovat jo valmistuneet uuden laitoskokonaisuuden maarakennus- ja perustyöt. Tällä hetkellä tehdään laitekilpailutuksia ja -hankintoja. 

– Näyttää siltä, että pysymme aikataulussa ja laitos on ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla täydessä toiminnassa, toimitusjohtaja Teemu Koskela kertoo.   

Merkittävä lisä suomalaiseen kierrätyskapasiteettiin 

Uuden kiertotalouskeskittymän vastaanottokyky on 50 000 tonnia eli se nostaa Suomen muovinkierrätyskapasiteettia noin puolella. Laitoksen pääraaka-ainetta on muovijäte, joka tällä hetkellä päätyy polttoon. 

– Laitos on hyvin moniruokainen syötteen suhteen. Voimme ottaa vastaan kuluttajatuotepakkaukset ja erilaisia yritysten ja teollisuuden pakkauksia sekä kaupan muovijätettä, Koskela kertoo.  

Laitoksella panostetaan erittäin korkeiden lopputuotteiden saamiseen.

– Pyrimme madollisimman arvokkaisiin ja pitkäkestoisiin lopputuotteisiin sitomaan hiiltä, jotta voimme edistää kierrättämistä aidosti, Koskela kertoo.