Muovipakkausten kierrätys on kehittynyt merkittävästi Suomessa – EU-tavoitteesta jäädään kuitenkin vielä tänä vuonna
Muovipakkausten kierrätys laajeni erilliskerätyistä yrityspakkauksista ja pantillisista muovipulloista kaikkiin muovipakkauksiin vuonna 2015, kun vastuu pakkausten kierrättämisestä siirtyi pakkausten tuottajille. Uusi laki johti Rinki-ekopisteverkoston perustamiseen vuonna 2016. Muovien kokonaiskierrätysasteessa päästiin Ylen suuren I love muovi -kampanjan avustamana jo 45 prosenttiin vuonna 2019. Kampanja vaikutti positiivisesti kuluttajien asenteisiin, sillä se nosti muovien kierrätyksen kaikkien tietoisuuteen ja toi onnistuneesti esiin tuotteita, joita kierrätysmateriaalista voi valmistaa.
Juuri kun olimme saavuttamassa 50 prosentin kierrätysastetta, muovipakkausten kierrätyksen laskentatapaa EU:ssa muutettiin vuonna 2020. Kun aiemmin lajitellut ja kierrätystä varten kerätyt muovit oli raportoitu kokonaisuutena, nyt erilliskerätystä määrästä vähennettiin kierrätykseen kelpaamaton muovi. Samalla muovipakkausten määrään lisättiin arvio niiden yritysten markkinoille tuomista määristä, jotka eivät olleet liittyneet tuottajayhteisöihin. Uuden raportointimallin myötä Suomen virallinen kierrätysaste romahti 29 prosenttiin. Myös muiden maiden kierrätysasteet laskivat enemmän tai vähemmän.
– Raportointimallin korjaus oli sikäli hyvä uudistus, että se vei raportointia oikeampaan suuntaan. Uudistuksen jälkeen raportoidaan vain muovijäte, jota voidaan oikeasti käyttää uudelleen materiaalina, Ringin operatiivinen johtaja Marko Turunen sanoo.
Vuosi 2023 toi kierrätykseen lakimuutoksen, jonka tarkoituksena oli nostaa muovien kierrätysastetta. Uusi laki velvoitti pakkaustuottajia järjestämään yhteistyössä kuntien kanssa muovipakkausten keräyksen kaikista vähintään viiden talouden kiinteistöistä. Tämän muutoksen tuomat hyödyt eivät vielä näy virallisessa raportoinnissa, koska tuoreimmat käytettävissä olevat tilastot ovat vuodelta 2022. Ringin havainto kuitenkin on, että kierrätysmäärä on liikahtanut muutoksen myötä oikeaan suuntaan.
– Lajitellun muovipakkausjätteen määrä on ollut alkuvuodesta kasvussa myös Ringin omissa pisteissä. Ihmisten tietoisuus on selvästi lisääntynyt ja olemme saaneet viestinnällä kitkettyä kierrätykseen liittyviä virheellisiä käsityksiä, kuten sitä, että muovipakkaukset pitäisi pestä ennen kierrätystä, Turunen kertoo.
Parannettavaa on kuitenkin edelleen, sillä keskimäärin suomalaiset kotitaloudet lajittelevat vain 3-4 muovipakkausta kymmenestä.
EU:n tavoitteeseen matkaa lähes kaikilla jäsenmailla
EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 kaikissa jäsenmaissa kierrätetään 50 prosenttia muovipakkauksista. Siihen on Suomessa vielä matkaa, sillä muovipakkausten kierrätysaste oli 31 prosenttia vuonna 2022.
– Tänä vuonna emme pääse tavoitteiseen, mutta olemme jo lähellä. Tavoite on saavutettavissa lähivuosina, sillä kierrätyksen teknologia on kehittynyt ja ihmisten tietoisuus lisääntynyt, Turunen kertoo.
Tavoite on haastava lähes kaikille maille.
– Tilanne vaihtelee valtavasti 27 jäsenmaassa. Vain noin 3-4 maata on erittäin hyvällä tasolla, kun taas yli puolet jäsenmaista ei pääse tavoitteeseen tänä vuonna, Expran toimitusjohtaja Joachim Quoden kertoo.
Expra on järjestö, joka edustaa pakkausten tuottajayhteisöjä. Quoden arvioi, että korkeintaan 25 prosenttia 27 jäsenmaasta saavuttaa asetetun tavoitteen.
– Olen hyvin optimistinen Belgian ja Italian suhteen, ja myös Saksan, Alankomaiden ja Tsekin tilanne on varsin hyvä. Muiden maiden osalta tilanne on haastava, Quoden kertoo.
Jäsenmaissa on hyvin erilaisia lähtötilanteita, kulttuureja ja jätehuollon järjestelmiä. Parhaiten pärjäävät maat, joissa on erittäin kokonaisvaltainen jätehuollon järjestelmä, joka sisältää kierrätysmahdollisuuden kaikenlaiselle jätteelle.
– Jäsenmaiden on valitettavasti hyvin vaikeaa hyödyntää muiden maiden parhaita käytäntöjä, sillä ne suosivat pääasiassa omaa kansallista lähestymistapaansa, Quoden selventää.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ennen kaikkea koko toimitusketjun hyvää yhteistyötä. Tässä monella maalla olisi parannettavaa, sillä Quodenin mukaan osassa maista kaikki osapuolet eivät tiedä toistensa tekemisistä.
Oman haasteensa pakkausten kierrätyksen arviointiin EU:ssa tuovat tilastot, joiden luotettavuus herättää keskustelua. Luotettavat tilastot ovat edellytys sille, että eri maiden keräys- ja kierrätysjärjestelmiä sekä niillä saavutettavia kierrätysasteita voidaan luotettavasti vertailla. Onkin tärkeää, että komissio pyrkii yhtenäistämään tiedonkeräyksen perusteita jäsenmaissa.
Taulukossa näkyy Eurostatin tilaston mukaan viisi parhaiten muovipakkausten kierrätyksestä suoriutuvaa maata sekä Suomi.