Elintarvikepakkausten vaatimukset lisääntyvät – pysyykö kierrätys ennallaan?

Joihinkin muovisiin kauppakasseihin on ilmestynyt uudet merkinnät siitä, etteivät ne sovi kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa. Merkintöjen taustalla on EU-komission kierrätysmuoviasetus. Ilkka Nieminen Päivittäistavarakaupasta kertoo muutoksista kierrätysmuovikassien käytössä.

Teksti Veera Niemelä

Kuva Sami Helenius

Vain tietyillä hyväksytyillä tavoilla valmistettua kierrätysmuovia saa käyttää elintarvikekontaktimateriaalina, eli suoraan tai välillisesti kosketuksissa elintarvikkeisiin. Näin linjattiin lokakuussa 2022 voimaan tulleessa EU-komission kierrätysmuoviasetuksessa. Uusi asetus kumosi vuoden 2008 asetuksen, ja sen myötä jotkin muovin kierrätykseen liittyvät rajoitukset tiukentuivat.

Kuluttajalle asetuksen vaikutukset näkyvät kenties eniten kierrätysmuovista valmistetuissa kauppakasseissa, joita ei enää tulisi käyttää suorassa kontaktissa elintarvikkeiden kanssa. Kokonaan kierrätysmuovikasseista ei kuitenkaan haluttu luopua. Uhkakuvana oli, että muutos vaikuttaisi negatiivisesti muovipakkausten kierrätysasteeseen.

“Olisi ollut todella sääli, jos näistä kasseista olisi jouduttu luopumaan. Kierrätysmuovikassit ovat erittäin tärkeä tuote, jossa voidaan käyttää uusiomuovia. Sille tarvitaan omat käyttökohteensa, ja niitä ei ole liikaa”, kertoo Päivittäistavarakaupan johtaja Ilkka Nieminen.

Ruokavirasto ja Päivittäistavarakauppa sovittivat elintarviketurvallisuus- ja kierrätysnäkökulmat yhteen lisäämällä kierrätysmuovisiin kauppakasseihin merkinnän: “Tämä kassi ei sovellu kosketukseen pakkaamattomien elintarvikkeiden kanssa”. Kierrätysmuovikasseista ei ratkaisun myötä jouduttu luopumaan, koska kaupasta ostettavat elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti pakattuja.

“Siinä osattiin huomioida se kassien tosiasiallinen käyttö ja pystyttiin puuttumaan erikoistapauksiin täsmämenetelmällä, eli sillä tekstillä, joka ei kuitenkaan estä kassien käyttöä”, Nieminen kertoo. Erikoistapauksilla hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, jos kuluttaja säilyttää pakkaamattomia elintarvikkeita kierrätysmuovikassissa kotonaan pidemmän aikaa. Pakattuja elintarvikkeita kasseissa voi edelleen kuljettaa.

Vähemmän muovikasseja tulevaisuudessa

Nieminen uskoo, ettei muutoksella ole merkittävää vaikutusta kierrätysmuovikassien käyttöön Suomessa. “Uusiomuovikassit ovat olleet kaupoissa jo vuosia ja vakiinnuttaneet asemansa tärkeimpänä kauppakassina, jota päivittäistavarakaupoissa myydään.”

“Mitä tämä muutos tekee myönteisessä mielessä, on että se kirittää muovikassien valmistuksen laadunhallintaa”, hän sanoo. Tulevaisuuden haasteena onkin kehittää elintarvikekontaktiin sopivaa kierrätysmuovia.

Kaikkien muovikassien käyttöä ollaan kuitenkin paraikaa vähentämässä. Kaupan liitto ja ympäristöministeriö kirjoittivat vuonna 2016 green deal -sopimuksen, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä suomalainen käyttäisi korkeintaan 40 muovikassia vuodessa. Niemisen mukaan lukema on tällä hetkellä yli 60 kassia vuodessa. Hän arvioi, että päivittäistavarakaupan kauppakassit muodostavat noin 85 % green dealin piiriin kuuluvista muovikasseista.

Elintarvikepakkaukset vaativat uusia materiaaliratkaisuja

Elintarviketurvallisuus- ja kierrätysnäkökulmia sovitetaan yhteen jatkossakin. Nieminen nostaa esiin uuden pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen eli PPWR:n, joka tällä tietoa velvoittaisi muovipakkausten sisältävän tietyn määrän kierrätysmuovia. Se koskee myös elintarvikepakkauksia, mikä aiheuttaa haasteita elintarviketurvallisuuden varmistamisessa.

“Elintarvikepakkausten osuus kaikista pakkauksista on niin suuri, että tämä haastaa meitä löytämään muovin kierrätykseen uusia ratkaisuja, joilla saadaan elintarvikepakkauskäyttöön sopivaa muovia”, Nieminen sanoo.