Uudelleenkäyttö kunniaan

EU-komission kiertotalouspaketin osana annettua jätesäädösehdotusta käsiteltiin EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä koko viime syksyn. Ehdotuksella olisi muutettu myös pakkausten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevaa pakkausdirektiiviä. Säädösehdotus kuitenkin vedettiin pois ennen EU-parlamentin käsittelyä.

Säädöspaketti on uudelleen valmisteilla, ja sen on määrä tulla laajalle, eri sidosryhmät kattavalle lausuntokierrokselle kesän kynnyksellä.

Lopullinen ehdotus valmistuu EU:n neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi näillä näkymin loppuvuodesta.

– Kokonaisuus tulee sisältämään kiertotaloutta käsittelevän toimenpideohjelman, johon voi kuulua esimerkiksi raaka-aineiden viisaaseen käyttöön, tuotepolitiikkaan sekä hankintamenettelyihin liittyviä ehdotuksia, ympäristöministeriössä muun muassa jätelainsäädännön kokonaisuudistusta koordinoiva ympäristöneuvos Riitta Levinen kertoo.

– Pakkausjätedirektiiviin esitetyt muutokset ovat osa laajaa uudistusta, jossa pakkaukset tulisi nähdä ensisijaisesti kiertotalouden mahdollistajina. Pakkaukset ehkäisevät elintarvike- ja muuta tuotehävikkiä, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimialapäällikkö Anna Vainikainen sanoo.

Suomesta mallia

Uudelleenkäyttökeskustelu on noussut pintaan, koska eri maissa on erilaiset käytännöt uudelleenkäytön osalta, ja EU:n sisällä uudelleenkäyttöä sekä jätteiden kierrätystä tilastoidaan monin eri tavoin.

– Suomi on pitänyt tärkeänä muun muassa sitä, että kierrätystä koskevan säätelyn tavoitteissa otetaan huomioon pakkausten uudelleenkäyttö. Tätä ei ole nykyisissä EU-säädöksissä, eikä sitä ollut myöskään viime syksynä valmistellussa kokonaisuudessa, Levinen sanoo.

Uudelleenkäytön huomiointi osana EU:n kierrätystavoitteita on ETL:n työlistalla.

Toiset pakkausmateriaalit soveltuvat paremmin uudelleenkäyttöön ja toiset taas kierrätykseen. Siksi on tärkeää huomioida kaatopaikkajätteen määrätietoinen vähentäminen kaikin keinoin sekä kierrätystä, energiahyödyntämistä että uudelleenkäyttöä lisäämällä.

– Tavoitteemme on, että uudelleenkäyttö ja energiahyödyntäminen huomioidaan materiaalin kierrätyksen ohella nykyistä paremmin myös EU-tason säätelyssä, Vainikainen sanoo.

Pakkausjätettä koskevat kierrätystavoitteet asetetaan EU:n jätehierarkian mukaan, jossa kierrätys on ymmärretty hyvin suppeasti.

– Uudelleenkäyttö on nostettava nykyistä tärkeämpään asemaan, koska suuri osa pakkauksista on uudelleenkäytettäviä, Vainikainen sanoo.

Suomessa elintarviketeollisuus ja kauppa ovat järjestäneet yhä suuremman osan toimitusketjussa liikkuvista pakkauksista kestäviksi ja moneen kertaan uudelleenkäytettäviksi. Tällai-

sia pakkauksia ovat muun muassa rullakot, hedelmä-, liha- ja leipälaatikot sekä puu- ja muovilavat. Kuluttajapakkauksista puolestaan suurin osa on edelleen kierrätettäviä – ei uudelleenkäytettäviä.

– Kaupan ja teollisuuden yhteistyönä on luotu tehokkaat uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukevat logistiset järjestelmät, Levinen huomauttaa.

Tilastot kuntoon

Uudelleenkäytön sisällyttäminen kierrätykseen vaihtelee EU-jäsenmaiden välillä suuresti. Suomen lisäksi muun muassa Tanskassa ja Luxemburgissa uudelleenkäyttö on yleistä ja myös tilastoitu hyvin.

Luotettavan tilastoinnin lisäksi uudelleenkäytön määrittelyssä pitää olla tulevassa sääntelyssä tarkkana.

– On tärkeää selventää, mitä tarkoitamme uudelleenkäytön valmistelulla ja suoraan uudelleenkäytöllä. Tästä on erilaisia käsityksiä. Kumpaa on esimerkiksi puulavojen korjaaminen? Näitä asioita selvitämme sekä kotimaassa että komission ja muiden maiden edustajien kanssa, Levinen kertoo.

Suomalaiset virkamiehet toimivat aktiivisesti jo viime vuonna, kun kierrätystä koskevaa EU-säätelyä valmisteltiin EU-komission piirissä.

– Keräsimme sidosryhmiltä laajasti näkemyksiä Suomen kannan valmistelua ja asian eduskuntakäsittelyä varten. Korostimme esimerkiksi uudelleenkäytön roolia kierrätyksen rinnalla ja jäsenmaiden kansallisten olosuhteiden ottamista huomioon tulevassa sääntelyssä, Levinen mainitsee.

Suomalaiset ovat painottaneet alusta saakka myös luotettavaa tietoa uuden sääntelyn perustana.

– Kunnianhimoisten tavoitteiden takana on oltava yhteinen ja luotettava tilastointi ja laskentamenetelmät, Levinen sanoo ja jatkaa:

– Toivomme, että näkemyksemme huomioidaan uuteen esitykseen, kun alkuperäinen komission esitys on nyt vedetty pois ja lähetetty uudelleenvalmisteluun.

Pakkausalan jättiläiseksi

ETL vaikuttaa etujärjestönä vahvasti pakkausalan säätelyyn sekä EU-tasolla että kotimaassa. Se on tehnyt muiden tuottajia edustavien järjestöjen sekä PYRin ja Suomen Pakkausyhdistyksen kanssa tiiviissä yhteistyössä ympäristöministeriölle esityksen, jossa on kartoitettu pakkausalan mahdollisuuksia kiertotalouden edistäjänä.

Kannanotossa korostetaan luotettavan tutkimustiedon ja tilastoinnin merkitystä sekä uudelleenkäytön huomioon ottamista kierrätystavoitteita asetettaessa. Lopuksi esitetään kunnianhimoinen tavoite: ”Suomeen olisi täysin mahdollista synnyttää pakkausalan globaali klusteri, joka suoraan edistää kiertotalouden toteutumista.”

Kataisen ja Timmermansin ohjauksessa

EU-komission pääsihteeristö koordinoi tekeillä olevan pakkausdirektiivin valmistelua.

– Komission työnjaossa tämä tarkoittaa sekä varapuheenjohtaja Frans Timmermansin että komissaari Jyrki Kataisen ohjausta, joten Kataisen kabinetti on merkittävässä roolissa, ympäristöneuvos Riitta Levinen sanoo.

Tulevan pakkausdirektiivin vaikutuksia kotimaiseen pakkausasetukseen ei vielä tiedetä.

– Toivottavasti saavutamme pakkausasetuksellamme kaikki direktiivin tavoitteet. Tuottajia koskevia sitovia kierrätystavoitteita ja yleisiä tavoitteita, esimerkiksi uudelleenkäyttötavoitetta, joudumme todennäköisesti sovittamaan EU-säätelyn kanssa, Levinen arvioi.

Teksti Jukka Nortio, kuva Atte Lakinnoro