Puupakkausten määrä nousi

Eri materiaaleissa näkyviä vaihteluja voidaan PYRin toimitusjohtajan Annukka Leppänen-Turkulan mukaan pitää normaaleina markkinoiden muutoksina. Suurin muutos tapahtui lasin kierrätysluvussa, joka nousi takaisin EU:n kierrätysvaatimuksen ylittäväksi.

– Muutos oli odotettu, koska lasin hyötykäyttöön on kehitetty uusia mahdollisuuksia. Toisaalta lasin uudelleenkäyttö on laskenut merkittävästi, sillä oluesta entistä suurempi osa pakataan alumiinitölkkeihin ja virvoitusjuomat pääosin PET-pulloihin, Leppänen-Turkula mainitsee.

Paperin, kartongin ja aaltopahvin osalta hän pitää ilmeisenä, ettei kierrätystä helposti enää nosteta.
– Muovin kierrätyksen kehitys vaatii jatkuvaa työtä. Kaikkien muidenkin materiaalien osalta seuraavat kierrätysprosentit ovat entistä kalliimpia.

Jätelaki näkyy viiveellä

Talouden liikahdukset heijastuvat myös materiaalien hyötykäyttöön. Vuoden 2009 taloustilanteesta on tultu ylöspäin. Leppänen-Turkulan mukana ongelmana vain edelleen on, että kierrätysmateriaalien keräys, kuljetus ja prosessointi maksavat, eikä kaikille kierrätettäville materiaaleille ole edelleenkään käyttökohteita.

Uusi jätelaki tai sen vaikutukset eivät ainakaan toistaiseksi näy tilastoissa. Käytettyjen pakkausten kierrätys ja hyötykäyttö ovat vakiintuneita toimia, joita tuottajayhteisöt ja kierrätys- ja hyötykäyttöalan yritykset käytännössä pyörittävät.

– On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus aikanaan voimaan tulevalla käytettyjen pakkausten vastaanottovelvoitteella on. Saadaanko sitä kautta kierrätykseen soveltuvaa materiaalia, jolle mahdollisesti löytyisi uusi käyttökohde, vai nousevatko vain kulut?

Puupakkauksissa vahva kasvu

Puupakkausten osalta 2010 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi: niitä tuli markkinoille 223 000 tonnia. Kasvua oli edellisvuodesta 15 prosenttia.

– Tämä on selvä merkki siitä, että talous ja sen myötä logistiikka elpyivät vuodesta 2009. Uudelleenkäyttöprosentti oli 75. Puupakkaus on osoittautunut toimivaksi osaksi logistiikkaketjua, arvioi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n tuore toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari.

Hän arvelee syyksi kierrätyksen ja hyötykäytön laskuun, että kompostoinnin ja sen myötä kompostoinnissa tarvittavan tukiaineen määrä on ehkä laskenut lisääntyvän jätteenpolton johdosta.

– Voi myös olla, että tukiaineena käytettävien muiden materiaalien, kuten vastaanotettujen risujen määrä on kasvanut.

Korjaaminen kierrätystä

Puiseksi pakkausmateriaaliksi luetaan kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut alustat, kehikot, laatikot ja rasiat, tynnyrit, pytyt ja kaapelikelat sekä tuki- ja välipuut. Näiden suurimpia käyttäjiä ovat rakennus-, elintarvike- ja metsäteollisuus, kone- ja terästeollisuus sekä vähittäiskauppa.

– On hyvä, että korjaaminen luetaan lainsäädännössä kierrätykseksi. Toimiva lavakeskusverkosto huolehtii pakkausten tarjonnasta ja kunnosta.
Uusia puupakkauksia tulee markkinoille saman verran kuin rikkinäisiä poistuu. Pelkästään kuormalavojen osalta tämä tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa lavaa vuodessa.

Energia mukaan lukuihin

Ala-Viikari kertoo odottavansa mielenkiinnolla kaatopaikkadirektiivin voimaantuloa ja sen vaikutusta kompostoinnissa tarvittavan tukiaineen määriin.
– Toinen kiinnostava asia on pakkausasetusten valmistelu. Mitkä ovat puupakkausten kierrätystavoitteet ja -tavat tulevaisuudessa?

Ala-Viikari näkisi mielellään, että energiahyödyntäminen hyväksytään mukaan kierrätyslukuihin. PPK Oy on yhtenä osapuolena mukana, kun ympäristöministeriö kuulee eri näkemyksiä asetusten valmistelussa.

– Suomessa, jossa on pitkät välimatkat ja kattava energialaitosten verkosto, käytöstä poistuvien puupakkausten hyödyntäminen energiana olisi järkevää ja kustannustehokasta

Materiaali on puhdasta ja kuivaa. Neitseellistäkin puuta Suomessa on riittävästi tarjolla eri puunkäyttötarpeisiin, Ala-Viikari huomauttaa.

Hän kertoo, että puupakkausjätteen energiakäyttö onkin kasvussa. Sen käyttö kompostoinnin tukiaineena on vastaavasti vähenemässä.

– Tämä osoittaa, että markkinat toimivat, ja energialaitokset ovat löytäneet puupakkausjätteen edut. Asia olisi syytä ottaa huomioon asetusten valmistelussa.

Teksti Ilpo Salonen | Kuvat iStockphoto ja Atte Lakinnoro