Tältä näyttää valmis pakkausjäteasetus – lisää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, vähemmän muovipakkauksia

Lisää vastuuta ja velvoitteita yrityksille. Niitä tarjoaa kovan väännön jälkeen keväällä 2024 hyväksytty EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus eli PPWR.

PPWR:n tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää EU:ssa. Jäsenmaiden kokonaisjätemäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2021 EU:ssa tuotettiin 188,7 kiloa pakkausjätettä asukasta kohden, mikä oli melkein 32 kiloa enemmän kuin vuonna 2011. Erityisesti PPWR:llä halutaan vähentää muovipakkausjätteen määrää. Lisäksi asetuksella on tarkoitus lisätä merkittävästi pakkausten korkealaatuista kierrätystä.

Lisää kierrätysmuovia pakkauksiin

PPWR:n tavoitteet ovat tärkeitä ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ovat erittäin kunnianhimoisia. PPWR velvoittaa pakkausvalmistajia lisäämään kierrätysmuovin osuutta muovipakkauksissa. Lähtökohtaisesti muovipakkauksen tulisi sisältää 35 prosenttia kierrätysmuovia vuonna 2030 ja vuosikymmen myöhemmin jo 65 prosenttia. Kontaktimateriaalipakkauksille ja muovipulloille on omat pitoisuusvaatimuksensa. Kontaktimateriaalipakkauksilla tarkoitetaan elintarvikkeiden kanssa kontaktissa olevia pakkauksia.

Kertakäyttöisten juomapakkausten painosta 30 prosenttia tulee olla kierrätysmuovia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2040.

PET-muovisten kontaktimateriaalipakkausten tulee olla 30 prosenttisesti kierrätysmuovia vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2040 mennessä kierrätysmuovin osuus pitää olla jo puolet. Muiden kuin PET-muovisten kontaktimateriaalipakkausten tulee sisältää 10 ja 25 prosenttia kierrätysmuovia vuosiin 2030 ja 2040 mennessä.

Mistä elintarvikekelpoista kierrätysmuovia?

Läheskään kaikki kierrätysmuovi ei sovi elintarvikepakkauksiin turvallisuus- ja hygieniasyistä. Vaikka tavoitteet kierrätysmuovin määrälle ovat kontaktimateriaalipakkausten kohdalla maltillisempia kuin muiden muovipakkausten kohdalla, haastavat uudet tavoitteet yrityksiä elintarvikekelpoisen kierrätysmuovin kehittämisessä.

Sääntely lisääntyy myös biohajoavan muovin osalta. Biohajoavista materiaaleista, kuten biohajoavasta muovista, valmistettujen pakkausten on oltava kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä kierrätettävissä ilman, että ne vaikuttavat muiden jätevirtojen kierrätettävyyteen. Toisin sanoen biohajoavat materiaalit on voitava lajitella ja kierrättää muun muovin seassa.

Tietyt muovipakkaukset käyttökieltoon

Osana pakkausjätteen vähentämistavoitteita PPWR laittaa tietyt kertakäyttöiset muovipakkaukset pannaan vuodesta 2030 lähtien.

Kiellettyjen listalla ovat tuoreiden hedelmien ja vihannesten muovipakkaukset, myyntipisteessä käytettävät kertakäyttöiset muoviset ryhmäpakkaukset, kuten kiristekalvot, kertakäyttöiset muovipakkaukset ravintoloissa ja kahviloissa, majoitusalan kertakäyttöiset kosmetiikkapakkaukset sekä erittäin kevyet muovikassit. Näiden pakkausten tuottajilla on edessään vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen etsiminen. Komissio julkaisee ohjeet poikkeuksista kieltoihin kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Vähemmän tyhjää tilaa pakkauksissa

Tavalliset muovikassit saavat edelleen pysyä kaupoissa, mutta niiden käyttöä EU-alueella on tavoitteena vähentää niin, että niitä käytettäisiin vuoden 2025 loppuun mennessä maksimissaan 40 kappaletta asukasta kohden vuodessa.

Lisäksi pakkausmateriaalin turhaa käyttöä pyritään vähentämään. Jatkossa pakkausten valmistajien ja maahantuojien vastuulla on varmistaa, että ryhmä-, kuljetus- ja verkkomyyntipakkauksissa on tyhjää tilaa enimmillään 50 prosenttia pakkauksen koosta. Markkinoille ei tulisi saattaa pakkauksia, joissa on esimerkiksi tarpeettomia seinämiä tai kerroksia, joiden tarkoituksena on saada pakkaus näyttämään suuremmalta.

Panttipulloille tuplajärjestelmä Suomeen

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus tuo mukanaan uudelleenkäyttövelvoitteita juoma-, ryhmä- ja kuljetuspakkauksille. Pienille yrityksille on luvassa helpotuksia, ja tietyin edellytyksin jäsenvaltioiden on myös mahdollista vapautua velvoitteista. Millaisia poikkeuksia Suomi saa, on vielä kysymysmerkki.

Vuonna 2030 juomista 10 prosenttia on myytävä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Vuonna 2040 tavoitteena on myydä jo 40 prosenttia juomista uudelleenkäytettävissä pakkauksissa, mutta tavoite on suuntaa antava eikä sitova toisin kuin vuoden 2030 tavoite.

10 prosentin uudelleenkäyttötavoitteesta voidaan joustaa, jos jäsenmaa saavuttaa jätteen synnyn ehkäisytavoitteet ja ylittää kierrätystavoitteet 5 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Suomi saavuta kyseisiä edellytyksiä. Näin ollen Suomen panttipullojärjestelmää tulisi muuttaa niin, että nykyisen järjestelmän rinnalle kehitettäisiin uusi erillinen järjestelmä.

Laatikkomuotoisista ryhmäpakkauksista 10 prosenttia tulee olla uudelleenkäytettäviä vuoteen 2030 mennessä ja 25 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet eivät koske kartonkilaatikoita. Tavoitteet velvoittavat juomat markkinoille saattavaa tahoa eivätkä ne koske maitoa, maitotuotteita, helposti pilaantuvia juomia, viinejä tai väkeviä alkoholijuomia.

Kuljetuspakkauksille 100 prosentin uudelleenkäyttötavoite

Kuljetuspakkauksia koskevat tavoitteet ovat niin ikään sitovia vuodelle 2030 ja suuntaa antavia vuodelle 2040. Uudelleenkäyttötavoite kuljetuspakkauksille EU-alueella on 40 prosenttia vuonna 2030 ja 70 prosenttia vuonna 2040. Uudelleenkäyttötavoite kuljetuspakkauksille yrityksen eri toimipaikkojen välillä EU:ssa sekä saman maan yritysten välillä on täydet 100. Tavoitteeseen on kuitenkin tulossa kiristekalvoja ja kiristehihnoja koskeva poikkeus. Tavoitteet eivät koske vaarallisten aineiden kuljetuspakkauksia, suurten koneiden, laitteiden tai hyödykkeiden räätälöityjä pakkauksia, joustavasta materiaalista valmistettuja elintarvikekontaktipakkauksia eivätkä kartonkilaatikoita.

Mikroyrityksille poikkeuksia

Uudelleenkäyttötavoitteisiin liittyy muitakin poikkeuksia, jotka helpottavat erityisesti pieniä yrityksiä. Tavoitteet eivät koske alle 1000 kg pakkauksia vuodessa markkinoille saattavia yrityksiä eivätkä mikroyrityksiä, joissa on alle 10 työntekijää. Jäsenvaltiot voivat myös vapauttaa yritykset uudelleenkäyttötavoitteista, jos tietyt edellä mainitut kierrätystavoitteet ja jätteenvähentämistavoitteet toteutuvat. Yrityksillä on velvollisuus raportoida uudelleenkäyttötavoitteiden edistymisestä toimivaltaiselle viranomaiselle.

Asetus pyrkii myös muilla keinoin edistämään pakkausten kiertoa. Pakkauksissa tulee olla lajittelua helpottava kuvallinen merkintä, joka kertoo, mitä materiaalia pakkaus on. Uudelleenkäytettävissä pakkauksissa tulisi olla merkintä, joka kertoo niiden uudelleenkäytettävyydestä. Merkintä voi olla esimerkiksi QR-koodin takana.

Take away -ostoksia uudelleenkäytettäviin pakkauksiin

Take away -tuotteita myyvien yritysten tulee kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tarjota kuluttajille mahdollisuus käyttää ostaessaan omia astioitaan. Kolmen vuoden kuluttua asiakkaille tulee tarjota mahdollisuus ostaa take away -tuotteet uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Nämä vaihtoehdot eivät saa olla asiakkaalle kertakäyttöpakkauksia kalliimpia.

Vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia tuotteista tulisi pyrkiä tarjoamaan uudelleenkäytettävissä pakkauksissa, mutta tavoite on suuntaa antava. Lisäksi kauppojen tulisi pyrkiä varaamaan kymmenesosa myyntipinta-alastaan elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden uudelleentäyttöpisteille vuodesta 2030 alkaen.

Uusia kustannuksia tuottajille

Uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus lisää jäsenmaiden raportointivelvoitteita komissiolle. Sitä myötä myös yritysten velvoitteet ja toimenpiteet lisääntyvät. Toisaalta direktiivistä asetukseen siirtyminen tarkoittaa yhtenäisempää linjaa pakkausten tuottajavastuun ja kierrätyksen osalta koko unionissa.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus tuo mukanaan uusia kustannuksia tuottajavastuullisten yritysten kontolle. Tuottajien kustannuksiin sisältyy jatkossa pakkausjäteastioihin laitettavien lajittelumerkintöjen kustannukset, sekajätteen koostumusselvityksen kustannukset sekä tietty osuus määrärahoista, jotka suunnataan jätteen synnyn vähentämis- ja ehkäisemistoimiin.

Jotkin asetuksen tavoitteet tarkentuvat myöhemmin tai tulevat voimaan viiveellä. Rinki pitää pakkausten tuottajavastuulliset yritykset ajan tasalla asetuksen toimeenpanosta.

PPWR ja tuottajavastuu

• Pakkausten tuottajavastuun velvoitteet ovat pitkälti kohdistuneet pakkausjätteen keräykseen ja kierrätykseen, jonka Suomessa järjestävät tuottajayhteisöt ja rahoittavat tuottajavastuulliset yritykset. EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus siirtää tuottajavastuun painopistettä lisäämällä vaatimuksia pakkausten valmistustavoille ja kierrätettävyydelle.
• Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, eli PPWR, korvaa voimaan tullessaan pakkausjätedirektiivin. Asetus on direktiiviä järeämpi keino, sillä se on sisällytettävä EU-jäsenmaiden lainsäädäntöön sellaisenaan. Uuden asetuksen tavoitteena on yhtenäistää EU-maiden pakkausmarkkinoita.
• Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto pääsivät sopuun asetuksen sisällöstä maaliskuussa 2024, ja huhtikuussa parlamentin täysistunto hyväksyi asetuksen. PPWR saa lopullisen hyväksyntänsä tuoreelta EU-parlamentilta ja ministerineuvostolta syksyllä 2024 ja se astuu voimaan jäsenmaissa 18 kuukautta hyväksynnän jälkeen.

PPWR ja pakkausjätteen vähennystavoitteet

• 5 % vähemmän pakkausjätettä asukasta kohden vuoteen 2030
• 10 % vähemmän vuoteen 2035 mennessä
• 15 % vähemmän vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2018).