Sekä uudelleenkäyttöä että kierrätystä – pakkausjäteasetuksesta tulossa kompromissi

Euroopan parlamentti muokkasi pakkausjäteasetusta realistisempaan suuntaan. Mutta asetuksen lopulliset vaikutukset ja hintalappu suomalaiselle tuottajalle ovat vielä kysymysmerkki. Varmaa on, että muutoksia on luvassa.

Teksti Heli Satuli

Tuottajavastuujärjestelmä muuttuu perustavanlaatuisesti. Vastuutaan pakoilevien vapaamatkustajien määrä nousee moninkertaiseksi. Suomalainen biopohjainen pakkausteollisuus joutuu laittamaan lapun luukulle. Pullopanttijärjestelmä on ajettava alas. Ympäristökuorma kasvaa.

Parhaillaan EU-koneiston käsittelyssä olevan pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen pahimmat uhkakuvat eivät onneksi näytä olevan toteutumassa. Euroopan parlamentti äänesti marraskuun lopussa kannastaan. Äänestyksen tulos toi annoksen realismia asetuksen sisältöön.

”Onneksi parlamentti sai äänestettyä asetuksesta kohtuullisen hyvän kannan lopullisiin neuvotteluihin. Komission ehdottomassa muodossa pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella olisi pahimmillaan voinut olla dramaattiset vaikutukset suomalaiselle biopohjaiselle pakkausteollisuudelle. Kiellot ja rajoitukset yksin eivät vähennä jätettä, tilalle tarvitaan innovatiivisia, uusiutuvia ja kierrätettäviä pakkausratkaisuja. Suomesta jos jostain näitä ratkaisuja löytyy. Niille on nyt varmistettava markkinat.”

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen

Korvamerkinnät tuottajavastuurahoille

Parlamentti ehdottaa tuottajavastuun osalta komission asetusesitykseen useita muutoksia. Mepit haluavat muun muassa, että osa ekomodulaatiomaksuista tulee korvamerkitäpakkausjätteen keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen rahoittamiseen joka EU-maassa. Komissio haluaa määritellä yhdenmukaiset pakkausten kierrätettävyysluokat A:stä E:hen, mutta ei maksujen suuruutta.

Parlamentin kannan mukaan jäsenmaiden on jatkossa varmistettava, että laajennettu tuottajavastuujärjestelmä ja panttijärjestelmät ohjaavat osan budjetistaan pakkausjätteen vähentämis- ja ehkäisytoimien rahoitukseen sekä pakkausten uudelleenkäyttöinfrastruktuurin käyttöönottoon.

Parlamentti haluaa poistaa asetuksesta komission vaatimuksen kansallisesta tuottajavastuusymbolista, joka pakkausten tuottajien tulisi painattaa pakkauksiinsa merkkinä tuottajavastuujärjestelmään kuulumisesta. Samoin mepit haluavat, että pienet yritykset jätetään useiden asetuksen tuomien lisävelvoitteiden ulkopuolelle. Lisäksi parlamentti ehdottaa asetukseen lisäystä, jonka mukaan verkkokaupan alustan ylläpitäjän tulee huolehtia, että kaikki sen alustalla kauppaa käyvät yritykset hoitavat tuottajavastuunsa. Parlamentti ehdottaa myös pakkausalan asiantuntijoista koostuvan pakkausfoorumin perustamista komission avuksi.

”Minulle oli tärkeää, että lopullisessa kannassa kierrätys ja uudelleenkäyttö nähdään tasavertaisena keinona pakkausjätteen vähentämisessä ja että pakkausjätteen erilliskeräystä parannetaan. Nyt keinovalikoima on sellainen, että tavoitteeseen pakkausjätteen vähentämiseksi Euroopassa voidaan päästä”.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen

EU

Vuoden kiistellyin EU-laki

Paperinmakuiselta kuulostava pakkaus- ja pakkausjäteasetus on noussut Brysselissä kuluneen vuoden yhdeksi kuumimmista lainsäädäntöaloitteista. Asetusehdotuksen tavoite pakkausjätteen määrän vähentämisestä on tarpeellinen. Jokainen EU-kansalainen tuottaa 180 kg pakkausjätettä vuodessa ja määrä on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Jos mitään ei tehdä, pakkausjätteen määrä jatkaa jyrkkää kasvuaan. Esimerkiksi muovipakkausjätteen määrän ennustetaan kasvavan lähes 50 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Komissio on kuitenkin tehnyt esitykseensä vaikutusarviot, jotka moni taho näkee puutteellisina. Pakkauksen koko elinkaarta, energian- ja vedenkulutusta, vaikutusta ruokahävikkiin tai elintarviketurvallisuuteen ei ole kunnolla huomioitu. Etenkin Suomessa on investoitu paljon uusiutuviin biopohjaisiin pakkauksiin, mutta komission esityksessä näiden hyötyjä ei tunnistettu. Jätteen vähentämiseksi esitettiin yksisilmäisesti erilaisia pakkausten täyskieltoja ja uudelleenkäyttövaatimuksia, ottamatta riittävästi huomioon esimerkiksi elintarviketurvallisuutta.

”On erityisen tärkeää, että ehdotettuihin uudelleenkäyttötavoitteisiin ja pakkaustyyppien kieltoihin sisällytettiin joustoja ja poistoja. Kertakäyttöiset, kierrätettävät ruoka- ja juomapakkaukset sekä hedelmien ja vihannesten pakkaukset poistettiin kokonaan kieltolistalta.”

Ringin hallituksen jäsen, Metsäteollisuus ry:n kiertotalous- ja ympäristöpäällikkö Aaron Vuola

Tuottajavastuu on tehokas työkalu

Komissio haluaa siirtää tuottajavastuujärjestelmän harteille entistä enemmän velvoitteita.
Pakkausjätteen kierrätystä ja tuottajavastuuta koskeva sääntely ja toimintatavat halutaan harmonisoida EU-maissa. Tämän vuoksi komissio muutti pakkausjätedirektiivin asetukseksi, joka jäsenmaiden on toimeenpantava sellaisenaan.

Nykyisellään tuottajavastuujärjestelmät ja hallinto ovat joka maassa omanlaisiaan. Se estää parhaiden käytäntöjen levittämisen ja tekee tulosten vertailuista vaikeaa. Euroopan tason tuottajavastuuallianssi EXPRA:n analyysin mukaan sen jäsenten kierrätyskäytännöt säästävät vuodessa saman verran hiilidioksidia henkeä kohden kuin automatka Helsingistä Ouluun. Ottamalla parhaita käytäntöjä käyttöön kaikissa EU-maissa, ilmaston lämpenemistä voitaisiin ehkäistä vielä huomattavasti tehokkaammin.

Asetuksen sisältö selviää ensi vuonna

Ennennäkemättömän kiivaan lobbauksen lopputuloksena parlamentin ympäristövaliokunnan käsittelyyn tuotiin yli 2000 muutosesitystä ja täysistuntoäänestykseen yli 700 muutosesitystä. Sääntely on tuottajien näkökulmasta menossa yhä liian yksityiskohtaiselle tasolle, mutta meppien kanta antaa hyvän pohjan asetusesityksen loppukäsittelyyn niin kutsutuissa trilogeissa eli jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission neuvotteluissa.

Kunnianhimoisen asetuksen lopullinen sisältö ja sen vaikutukset suomalaisten tuottajavastuullisten yritysten arkeen selviävät keväällä 2024. Jäsenmaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin kannat eroavat huomattavasti toisistaan, mikä tekee konsensuksen saavuttamisesta vaikeaa. Komissio haluaa, että asetus on maalissa ennen 2024 toukokuussa koittavia EU-vaaleja.

Näin Euroopan parlamentti muutti asetuksen keskeisiä kohtia:

  • Take away -pakkausten uudelleenkäyttötavoitteet poistettiin. Sen sijaan panostetaan pakkausten parempaan kierrätykseen.
  • Kertakäyttöiset, alle 1,5 kg kokoiset hedelmä- ja vihannespakkaukset sekä ravintoloiden kertakäyttöastiat jätettiin kieltojen ulkopuolelle.
  • Uudelleenkäyttövaatimuksista on myös mahdollista poiketa kierrätyksen ohella silloin, kun ympäristövaikutuksiltaan parempia vaihtoehtoja on saatavilla.
  • Herkästi pilaantuvat juomatuotteet, esimerkiksi maitotaloustuotteet, jätettiin uudelleenkäyttövaatimusten ulkopuolelle.
  • Ehdotetuista pullojen uudelleentäyttövaatimuksista luovuttiin, mikä turvaa Pohjoismaisten pullopanttijärjestelmien jatkon.
  • Komposiittipakkauksen määritelmään ei lasketa kuuluvaksi pakkausten pinnoitteita ja päällysteitä eli barriereita, mikäli niiden paino on korkeintaan 10 % pakkauksen kokonaispainosta.
  • Hyvälaatuinen kierrätys ei tarkoita ainoastaan suljettuun kiertoon perustuvaa kierrätystä, mikä ei sovellu metsäteollisuudessa kierrätettäville materiaaleille, joiden käyttökohteet vaihtelevat erilaisista pakkauksista eristemateriaaleihin.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen käsittely

  • Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (eli vanha pakkausdirektiivi, EU-kielellä PPWD), on EU-laki, jolla varmistetaan pakkausten ja pakkausjätteiden ympäristöystävällinen käsittely.
  • Ensimmäinen versio astui voimaan vuonna 1994. Direktiivin uudistuksissa koskevia tavoitteita on joka kerta kiristetty.
  • 11.2022: komissio julkisti kauan odotetun pakkaus- ja pakkausjäteasetusesityksen
  • Tammikuu 2023: Euroopan parlamentti aloittaa asetusehdotuksen käsittelyn. Pääraportööriksi valitaan Frédérique Ries (Renew, Belgia) ympäristövaliokunnasta (ENVI). Varjoraportöörinä toimii muun muassa suomalaismeppi Elsi Katainen.
  • Maaliskuu 2023: jäsenmaat aloittavat asetusehdotuksen käsittelyn ympäristöneuvostossa.
  • Huhtikuu 2023: sidosryhmien kuuleminen päättyy.
  • 10.2023: ENVIn äänestys.
  • 11.2023: Euroopan parlamentti äänestää kannastaan täysistunnossa.
  • 12.2023: Jäsenmaiden neuvosto yrittää löytää yhteisen näkemyksen asetusehdotuksesta ympäristöneuvoston kokouksessa.
  • 2024: Jäsenmaiden, parlamentin ja komission trilogineuvottelut, joissa sovitaan asetuksen lopullisesta sisällöstä.

Lue lisää: Pakkausjäteasetusluonnos jakaa rivejä Brysselissä | Verkkolehti – Luotettavaa tietoa pakkauskierrätyksestä ja tuottajavastuusta (rinkiin.fi)