Pakkausjäteasetusluonnos jakaa rivejä Brysselissä

Teollisuuden lisäksi jäsenvaltiot ja poliittiset ryhmät ovat arvostelleet Komission ehdotusta poikkeuksellisen kovasanaisesti. Ehdotuksesta äänestetään syksyllä, ja poliittinen kannunvalanta käy kuumana juuri nyt.

Teksti Anna Mäkelä

Pakkausjätedirektiiviä ollaan muuttamassa asetukseksi, jotta käytännöt eri EU-maissa yhtenäistyisivät. Uuden asetuksen tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää, lisätä uudelleenkäyttöä ja poistaa esteitä kierrätykseltä. Euroopan komission 30.11.2022 antama ehdotus sisältää mm. kiellon kertakäyttöpakkausten käyttämiselle ravintoloiden tiloissa syötävälle ruualle. Pakkausjätteen kierrätettävyydelle halutaan myös samankaltainen A-E -luokitus kuin on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi pesukoneiden energiatehokkuutta arvioitaessa.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, ammattislangilla PPWR, on Brysselissä tapetilla juuri nyt. Sen ympärillä käy kuhina: Parlamentti ei ole jakautunut Etelä-Pohjoinen -jakolinjoihin tai edes poliittisten ryhmien mukaan, vaan europarlamentaarikot ovat jakautuneet yksittäisissä asioissa. Komission esitystä kohtaan on myös esitetty paljon kritiikkiä, vaikka yleensä komission ympäristöön liittyviä regulaatioesityksiä ei juuri arvostella.

Näkemyseroja on myös maakohtaisesti, esimerkiksi elintarvikepakkausten uudelleenkäytössä: ”Ranska ja Saksa kannattavat uudelleenkäyttöä. Suurissa kaupungeissa se varmaan toimiikin, mutta ei Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Komission tilaama vaikutustenarviointiraportti ei myöskään tunnista kaikkia uudelleenkäytön ympäristövaikutuksia, joita tulee pesusta, puhdistuksesta ja kuljetuksesta etenkin pitkien välimatkojen maissa. Kansalliset erityispiirteet pitäisikin ottaa huomioon”, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk), joka on maatalousvaliokunnan nimeämä asetusta seuraava varjoraportööri.

Suomi linjasi omasta kannastaan eduskuntakäsittelyssä talvella. Johtoajatus on, että uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden tulee täydentää toisiaan. Kiellettyjen pakkausten listaa tulisi eduskunnan mielestä arvioida tarkemmin. Myös kansallisten järjestelmien erityispiirteet tulee ottaa huomioon; esimerkiksi Suomessa on ainutlaatuinen pullonpalautusjärjestelmä jota ei pitäisi PPWR-sääntelyssä heittää pesuveden mukana. Suomi onkin vaatinut mahdollisuutta poiketa sääntelystä kokonaisympäristövaikutusten perusteella.

Valiokunnissa ja parlamentissa äänestetään syksyllä

Teollisuudella on ollut Euroopan laajuisesti runsaasti huolenaiheita asetusehdotukseen liittyen. Eurooppalainen pakkausteollisuuden kattojärjestö mm. teetti Rambollilla, komissionkin suosimalla kansainvälisellä konsulttiyrityksellä, ISO-sertifioidun elinkaarianalyysin. Analyysi osoittaa, että uudelleenkäytettävä pakkaus saavuttaa kertakäyttöpakkauksen ympäristövaikutukset vasta seitsemännen käyttökierroksen jälkeen. Samoin teollisuutta huolestuttaa kuitupohjaisten pakkausten asemointi – kartonkiteollisuus on investoinut vastuulliseen tuotekehitykseen ja kierrätettävyyteen satoja miljoonia euroja, mutta asetuksessa ylikorostuu uudelleenkäyttö. Pahimmillaan asetus tuleekin lisäämään muovin käyttöä, alalla pelätään.

Teollisuuden pitää tai kannattaa odottaa innovaatioiden kanssa lähes vuosikymmen, koska uutta regulaatiota on tulossa, mutta kukaan ei tiedä, millaista ja milloin.

Huolta herättää myös päätöksenteon menettely. Pakkaus- ja pakkausjäteasetusluonnos sisältää 20 delegoitua säädöstä. Delegoidut säädökset jäävät komission muotoiltavaksi myöhemmin, noin 5–10 vuoden aikana. Tämä merkitsee sitä, että teollisuuden pitää tai kannattaa odottaa innovaatioiden kanssa lähes vuosikymmen, koska uutta regulaatiota on tulossa, mutta kukaan ei tiedä, millaista ja milloin.

Euroopan parlamentin valiokunnissa äänestetään pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta syyskuussa, ja parlamentin täysistunnossa 2.10. Äänestyksistä on tulossa työläitä, koska muutosehdotuksia on satoja. Tämän jälkeen seuraa vielä ns. trilogikäsittely, jossa komissio, parlamentti ja jäsenvaltioita edustava neuvosto käsittelevät asiaa. Komission tavoitteena on saada asetus hyväksyttyä vuoden 2024 alkupuolella, ennen seuraavia eurovaaleja.

Vaikuttamisen aika onkin juuri nyt. Rinki, tuottajayhteisöt ja Ringin omistajaliitot työskentelevätkin sen hyväksi, että kierrätys ja uudelleenkäyttö säilyvät vaihtoehtoina.