SUP-direktiivin toimeenpano etenee – lisää velvoitteita vielä tulossa

SUP-direktiivin ensimmäiset rajoitteet ja tuotekiellot astuivat Suomessa voimaan elokuun lopussa. Kiire direktiivin valmistelussa aiheuttaa kuitenkin ongelmia sen toimeenpanossa.
Teksti Matti Välimäki Kuvat Euroopan komissio, Huhtamäki

SUP-direktiivi annettiin jo vuonna 2019. Sen tavoitteena on vähentää kertakäyttömuovien määrää, estää roskaantumista, edistää kiertotaloutta sekä yhtenäistää tuotesääntelyä EU.n sisämarkkinoilla. Pakkausten tuottajavastuullisille yrityksille direktiivi tuo uusia velvotteita.

SUP-direktiivin kansallinen toimeenpano on yhä kesken, koska komission laatimat tarkemmat soveltamisohjeet ovat viivästyneet. 

Direktiivi asettaa tuotteille esimerkiksi merkintävaatimuksia. Nämä astuivat Suomessa voimaan eli osaksi kansallista lainsäädäntöämme 23.8.2021. 

Direktiivin mukaan monet tuotteet, muun muassa kertakäyttöiset juomamukit on varustettava erillisellä kilpikonnamerkinnällä ja tietotekstillä.  

– Merkinnän on tarkoitus muistuttaa tuotteen asianmukaisesta hävittämisestä ja vähentää roskaantumista, asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola Rinki Oy:sta kertoo. 

Merkintävaatimus ei koske tuotteita, jotka on saatettu markkinoille ennen vaatimuksen voimaantuloa. Näiden varastot voi käyttää loppuun. 

Monenlaisia tuotekieltoja 

© European Union 2021

Direktiivissä on myös tuotekieltoja, jotka astuivat Suomessa voimaan niin ikään 23.8.  

Tällöin kiellettiin esimerkiksi muovista tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten ruokailuvälineiden, lautasten, pillien sekä juomien sekoitustikkujen saattaminen markkinoille.  

Kielletyksi tuli myös paisutetusta polystyreenistä valmistettujen elintarvikepakkausten, juomapakkausten, juomamukien sekä niiden korkkien ja kansien saattaminen markkinoille. 

Kieltolistalle joutuivat myös kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. 

Tuotteet, jotka on saatettu markkinoille ennen vaatimuksen voimaantuloa, voidaan käyttää loppuun. 

Vähennystä kulutukseen ja korkki kiinni 

SUP-direktiiviin sisältyy myös vaatimus, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvien elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutusta pitää vähentää vuoden 2022 tasosta vuoteen 2026 mennessä – vaatimuksen kansallista toteutustapaa valmistellaan parhaillaan. 

– Tehtävä on haasteellinen, sillä vaatimuksen piiriin kuuluvat syömävalmiiden elintarvikeannosten pakkaukset, niin teollisuuden pakkaamana, kuin noutoruuan pakkaamiseen käytettynä. Korvaavia, SUP-direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä muovittomia pakkauksia, ei ole laajalti tarjolla, Peltola kertoo.  

Hän toteaa, että direktiivi on kiireellä valmisteltu ja se aiheuttaa ongelmia nyt, kun toimeenpanoa valmistellaan. 

SUP-direktiivi sisältää myös tuotevaatimuksia. Esimerkiksi direktiivin soveltamisalaan kuuluvien juomapakkausten korkkien on pysyttävä kiinni pakkauksessa tuotteen käyttövaiheen ajan, ja SUP-juomapulloissa on käytettävä tietty osuus kierrätysmuovia. 

© European Union 2021

Kuka roskasi ja mitä? 

Merkittävä muutos on direktiivin mukanaan tuoma laajennus tuottajavastuuseen: 

 Direktiivi edellyttää, että tuottajien pitää vastata SUP-tuotteista aiheutuneista julkisten alueiden roskaantumisen siivouskustannuksista, jotka ovat aiemmin olleet kuntien vastuulla. SUP-annospakkausten, juomamukien ja muovikassien osalta vaatimus tulee voimaan jo vuoden 2023 alusta. 

– Parhaillaan selvitetään sitä, minkä verran SUP-tuotteet aiheuttavat roskaantumista ja siivouskuluja, toteaa Ringin Peltola.

SUP-direktiivi tulee hänen mukaansa vaikuttamaan myös yritysten vuosiraportointiin Ringille: 

– Laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien pakkausten markkinoille saatetut määrät on eriteltävä raportoinnissa. Tiedonkeruu aloitetaan vuonna 2023, kun raportoidaan vuoden 2022 pakkausmääriä.

Tukes neuvoo ja valvoo 

Suomessa Tukes valvoo, että velvoitteita merkinnöistä ja markkinoille saattamiskielloista noudatetaan.  

– Nyt aluksi keskitymme neuvontaan. Jalkaudumme kentälle viimeistään syksyllä 2022, kun olemme saaneet markkinakartoituksen perusteella lisätietoja, mihin valvonnassa kannattaa erityisesti ensimmäisenä keskittyä, ylitarkastaja Tiia Salamäki Tukesista kertoo.

Myöhemmin Tukesille on tulossa merkintöjen ja tuotekieltojen lisäksi myös pullonkorkkien valvontavastuu. Direktiivin muita velvoitteita tulee valvomaan Pirkanmaan Ely-keskus. 

Pakkaus vai lautanen? 

Tukesiin tuli alussa paljon kyselyitä erityisesti tuotteen markkinoille saattamisesta. 

– Direktiivissä markkinoille saattamista katsotaan aina maakohtaisesti, toisin kuin monessa muussa EU-lainsäädännössä. Eli, jos joku yritys on saattanut jossakin maassa markkinoille direktiivin kieltämän tuotteen, ennen kuin direktiivi on astunut voimaan, niin se saa myydä siinä maassa tuotteen varaston loppuun. Sitä ei voi kuitenkaan viedä myytäväksi toiseen maahan, mikäli yritys ei ole saattanut sitä siellä markkinoille määräaikaan mennessä.

Tiia Salamäki, ylitarkastaja, Tukes

Kokonaisuutta mutkistaa vielä se, että direktiiviä toimeenpannaan hyvin eri tahtiin eri maissa, ja siitä tehdään kansallisia tulkintoja. Suomi on direktiivin käyttöönotossa Euroopan maista eturintamassa. 

Salamäki kertoo, että tällä hetkellä Tukesista kysytään esimerkiksi sitä, että onko tietyn tyyppinen astia, pakkaus vai direktiivin kieltämä lautanen. 

– Käytännössä joudumme miettimään tällaisia asioita yhdessä monien eri toimijoiden, muun muassa ympäristöministeriön kanssa.

Lisätietoja SUP-direktiivistä ja sen vaikutuksista tuottajavastuullisen yrityksen arkeen löydät Ringin verkkosivuilta Kertakäyttömuovidirektiivin vaatimukset astuneet voimaa – Rinkiin 

Pakkausvalmistajalta kritiikkiä 

Pakkausvalmistaja Huhtamäellä nähdään, että direktiivin tavoitteet ovat hyviä, mutta se on EU:n tasolla erittäin huonosti valmisteltu. 

– Yksi ongelma on esimerkiksi se, että kokonaan muoviset mukit, ja kartonkiset mukit, joiden pinnoituksessa on vain vähän muovia, laitetaan samalle viivalle. Tämä ei innosta kehittämään uusia muovia korvaavia materiaaleja, joten lopputuloksena muovin kokonaismäärä saattaa lisääntyä. Kuluttajatkin ovat aivan epätietoisia, mitä tuotteiden kilpikonnamerkinnät oikein tarkoittavat, Huhtamäen lehdistösuhteista vastaava Katariina Hietaranta huomauttaa. 

Merkinnät, joissa on tiukat värimääritykset ja mukana myös tekstejä kyseisen markkina-alueen kielellä, jouduttiin ottamaan käyttöön erittäin nopealla aikataululla.  

Panu Ala-Nikkola, yksikön johtaja, Huhtamäki Oyj

– Meillä on noin tuhat erilaista tuotenimikettä. Lisäksi monet asiakkaistamme, vaikkapa ravintolaketjut, joilla on omat nimikkomukinsa, toimivat monissa eri maissa. Tämä tarkoittaa, että yhdestä ja samasta mukista joudutaan painamaan lukuisia eri versioita. Ympäristön kannalta olisi järkevämpää tehdä vähemmän kuin tehdä enemmän, yksikön johtaja Panu Ala-Nikkola miettii.

Hän huomauttaa, että valmistajan näkökulmasta tilanne elää vielä, kun direktiiviä otetaan käyttöön eri tahtiin eri maissa ja siitä tehdään kansallisia tulkintoja ja että merkintöjen kielivaatimukset sotivat EU:n perusperiaatteita vastaan. 

– Direktiivi ei edistä tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista vaan luo rajoja eri markkinoiden välille.

Hietaranta ja Ala-Nikkola antavat tunnustusta Suomen kansallisille toimijoille: 

– Meillä kaikki asianosaiset ovat tehneet todella paljon töitä, jotta ainakin direktiivin kansalliset tulkinnat olisivat mahdollisimmat selkeät ja käytännönläheiset, Hietaranta huomauttaa.