Miljoona, miljoona, miljoona pulloa

Alkossa tehdään vuosittain 60 miljoonaa ostosta, joissa 148 miljoonaa alkoholia sisältävää pakkausta vaihtaa omistajaa. Asiakkaat kantavat 350 myymälästä ja vakiovalikoimaan kuuluvasta 2 500 nimikkeen kirjosta nautintoaineita arkeen ja juhlaan 11 miljoonalla kierrätysmuovista tehdyllä muovikassilla.

Suurten lukujen taakse kätkeytyy huippuunsa viritetty kierrätysjärjestelmä, jonka tavaravirroissa kulkevat niin hanapakkaukset, kuormalavat, pakkausmuovi kuin pullotkin. Pitkät perinteet, tehokas kierrätysjärjestelmä, suomalainen kuuliaisuus ja kierrätyksen kannustimet kirittävät asiakkaita ja alkolaisia toimimaan fiksusti.

Tonkkapussit hyötykäyttöön

Hanapakkausten sisäpussien kierrätys on yksi tuoreimmista Alkon kierrätyshankkeista. Niistä voidaan saada merkittävä määrä uusiokäyttömateriaalia, sillä viinipusseja sekä kartonki- ja hanapakkauksia myydään vuosittain noin 14 miljoonaa.

Vuodesta 2012 lähtien lähes kaikissa Helsingin, Uudenmaan ja Lounais-Suomen 90 myymälöissä on ollut keräyslaatikko hanapakkausten sisäpusseille. Niihin voi palauttaa sekä muoviset tai alumiiniseosta olevat pussit hanoineen. Hanapakkausten kartonkikuoret kelpaavat kartonkikeräykseen.

– Tämä on meidän oma kierrätyshankkeemme. Päätimme ryhtyä siihen, koska hanapakkauksissa on monenlaisia ja aika hankalasti kierrätettäviä materiaaleja, Alkon vastuullisuusasiantuntija Virpi Valtonen sanoo.

Lassila & Tikanoja huolehtii keräysastioiden keräilystä ja toimittaa kierrätysmateriaalin edelleen Finnsementille, joka käyttää sen betoniklinkkerin valmistukseen. Pussit menevät kokonaisuutena klinkkerin valmistusprosessiin niin, ettei niistä jää kuona-ainetta.

Pullot pakettiin

Pantillisten ja pantittomien pullojen kierrätysjärjestelmät ovat Alkon yhteistyökumppaneiden osaavissa käsissä. Jokainen juomien maahantuoja vastaa toimittamiensa pakkausten kierrätysvelvoitteista.

– Maahantuoja päättää itse, liittääkö hän pakkauksensa pantilliseen kierrätysjärjestelmään vai jäävätkö pakkaukset pantittomiksi, jolloin niistä maksetaan tuottajayhteisön kierrätysmaksu, logistiikkapäällikkö Tuomas Kokkonen sanoo.

Vuonna 2012 pantillisten lasipullojen kierrätys uudistui, kun Alko luopui omasta lasipullojen kierrätysjärjestelmästään ja Palpan kierrätyslasijärjestelmä perustettiin. Samassa yhteydessä myös suomalaisen juomateollisuuden A-Pullo-kierrätysjärjestelmä lopetti toimintansa. Palpan rinnalla toimii edelleen panimoiden omistama Ekopullo, joka huolehtii uudelleentäytettävistä ruskeista olutpulloista.

Kaikki lasipullot murskataan ruskeita olutpulloja lukuun ottamatta. Lasimurskaa hyödyntää muun muassa forssalainen Uusioaines, joka erottelee tehokkaasti eri lasijakeet. Suomessa ei ole enää lasipulloteollisuutta, mutta lasia käytetään muun muassa lasivillatuotantoon.

Perinteet velvoittavat

Alkon osalta pullokierrätyksen juuret juontavat kieltolain kumoamiseen ja alkoholin myynnin alkamiseen vuonna 1932. Tällöin litran pulloista maksettiin kahden markan eli nykyrahassa 62 senttiä vastaava pantti. Puolilitraisesta sai markan.

Sota-aikana käyttöön tuli vastikepullojärjestelmä eli juoman sai vain palauttamalla käytetyn pullon. Jos pulloa ei ollut, piti maksaa sakko. Näin toimittiin olympiavuoteen 1952 saakka. Vuodesta 1991 lähtien Alko on ottanut vastaan kaikki pullot ja maksanut pantin myymistään juomapulloista.

– Kierrätystä on edistänyt suomalaisten tunnollisuus ja kuuliaisuus. Kun on kehotettu kierrättämään, niin myös tehdään, Kokkonen sanoo.

Rahakin on selkeä kannuste. Suomalainen panttikorvaus on hyvää kansainvälistä tasoa, ja se innostaa pullojen palauttamiseen pulloautomaatteihin. Kun kierrätyspisteissä on usein palautusmahdollisuus myös pantittomille pakkauksille, nekin pääsevät hyvin mukaan kierrätykseen.

– Yksi yhtenäinen keräilyjärjestelmä on erittäin hyvin organisoitu. Palpan järjestelmän lähes 5 000 keräyspistettä kattaa hyvin koko maan, ja ne ovat siellä, missä ihmiset liikkuvat, Kokkonen sanoo.

Pantittomat talteen

Suomen Keräyslasiyhdistys vastaa pantittomien lasipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä. Alko on yksi yhdistyksen jäsenistä.

Pantittomia rasittaa juomapakkausvero, joka on 51 senttiä litraa kohden. Tämän lisäksi tulevat vuodenvaihteessa nousseet kierrätysmaksut, sillä uusi jätelaki asettaa huomattavasti aiempaa kovemmat vastuut tuottajille.

Palpan vaatimukset määrittelevät pitkälti sen, onko juomapakkaus pantillinen vai pantiton.

– Pantillisen pullon materiaalin tulee olla kierrätettävää lasia, eikä se saa sisältää esimerkiksi posliinia tai maalattua lasia. Toinen tärkeä asia on viivakoodin tunnistettavuus. Kolmanneksi maahantuojan ei välttämättä kannata rekisteröidä pieniä ja eksoottisia tavaraeriä Palpan järjestelmään, jossa on perusmaksu kullekin nimikkeelle, Kokkonen kertoo.

Väkeviä muovipulloon

Alkon tuotevalikoimassa on noin 6 800 tuotenimikettä, joista vakiovalikoimassa eli myymälöiden hyllyillä myynnissä on noin 2 500. Sekä tuotenimikkeiden että myyntimäärien osalta yhä suurempi osa väkevistä alkoholijuomista on pakattu muovipulloon. Erityisesti liköörit sekä perus- ja maustetut viinat ovat useimmiten muoviin pakattuja. Syynä on pullon keveys ja särkymättömyys, ja sitä on helppo käyttää tarvittaessa taskumattina.

– Tuotteen valmistajalle on edullisempaa pakata muovipulloon, sillä sen kierrätysmaksu Palpan järjestelmässä on alhaisempi kuin lasipullon, Kokkonen kertoo.

Viineissä muovipullo ei ole yleistynyt, koska viini ei säily muovissa yhtä hyvin kuin lasipullossa. Vaikka muovipullossa olisi suojakerros, se päästää pullon sisälle ilmaa, joka pilaa viinin pidemmän ajan kuluessa.

Uusien materiaalien myötä juomia voidaan pakata yhä ohuempiin ja siksi myös keveimpiin lasipulloihin. Aiemmasta 450 grammasta on päästy jopa 300 gramman lasipulloihin.

Kevyt pakkaus alkaa olla monissa alkoholimonopolin maissa myös yksi ostokriteeri. Muun muassa Ruotsissa ja Kanadassa suositaan keveitä pulloja. Alko seuraa tätä trendiä tiiviisti.

– Pakkauksen paino on meillä yhä useammin merkittävä valintakriteeri varsinkin silloin, kun tuotteet ovat muuten tasavertaisia, Kokkonen mainitsee.

Kassi kiertää

Muovikassi on vuodesta toiseen Alkon hittituote. Vuosittain myydään 11 miljoonaa 60- prosenttisesti kierrätysmuovista kassia.

Kierrätysmuovi raaka-aineena asetti muovikassin suunnittelulle haasteita.

– Kassin väritys piti valita kierrätysmuovin vaihtelevalle laadulle sopivaksi. Kaikkia värejä ei voinut käyttää. Halusimme pitää kiinni ympäristöystävällisyydestä ja tyylikkyydestä ja edellytimme suunnittelijoiden taipuvan materiaalin ominaisuuksiin, Valtonen kertoo.

Kassien valmistaja, kotimainen muovivalmistaja Pyroll, ja Alko suunnittelivat uudistetun kassin ilmeen yhdessä mainostoimisto SEKin kanssa.

Miljoona muovipulloa vuorokaudessa

Muoviteollisuusyritys Pramia Plasticsillä on emoyhtiönsä Pramian kautta pitkäaikainen yhteistyö Alkon kanssa. Ympäristövastuussa kunnostautunut Pramia on neljännesvuosisadan valmistanut Jalasjärven Ilvesjoella likööreitä Alkon myyntiin. Pramia Plastics on toiminut kolmisen vuotta.

– Otamme Palpalta vastaan miljoona muovipulloa vuorokaudessa, ja tuotantomme pyörii jatkuvassa kolmivuorossa. Pullojen määrä lisääntyy jatkuvasti ja niiden keskipaino laskee, Pramia Plasticsin toimitusjohtaja Marko Mäkinen sanoo.

Pramia Plasticsin prosessi hyödyntää muovimateriaalin sataprosenttisesti. Siitä valmistetaan kolmea jalostetta. Kirkkaasta raaka-aineesta, jota on 80 prosenttia raaka-ainemassasta, tuotetaan muovihiutaleita ja -rakeita. Värilliset pullot päätyvät uudelle tuotantolinjalle, joka tuottaa pakkausteollisuuden muovivannetta. Rakeista ja hiutaleista menee 90 prosenttia takaisin muovipullojen valmistukseen ja loput kalvoteollisuuteen, kuten elintarvikepakkauksiin.

– Olemme täysin kiertotaloutta toteuttava yritys. Tuotamme jätteestä elintarvikekontaktiin kelpaavaa muovimateriaalia, Mäkinen sanoo.

Pullojen korkit erotellaan omaksi jakeeksi, josta tehtävä tuote menee muoviteollisuuden ruiskupuristukseen muun muassa kompostoreiden valmistukseen. Sivuvirroista erottuu vuosittain myös 50 tonnia alumiinia, joka päätyy alumiinisulattoihin raaka-aineeksi.

Pramia Plasticsillä on parikymmenen hengen osaajajoukko, ja yritys teki viime vuonna kolmen miljoonan euron liikevaihdon. Tuotannosta menee yli 80 prosenttia vientiin muun muassa Kiinaan.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Ari Heinonen/Otavamedia