Neljä kysymystä palvelu- ja viljelijäpakkauksista

Pakkausten tuottajamääritelmä muuttui vuoden 2024 alusta niin kutsuttujen palvelu- ja viljelijäpakkausten osalta. Mitä nämä pakkaukset oikein ovat ja mitä muutokset tarkoittavat erilaisille yrityksille? Ringin asiantuntija Heidi Plattonen vastasi neljään kiperään kysymykseen palvelu- ja viljelijäpakkauksista.

Teksti Helmi Partanen

Heidi Plattonen

Vuoden 2024 alussa astui voimaan jätelakiin kirjattu muutos pakkausten tuottajamääritelmään liittyen. Tästä lähtien niin sanottujen palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottaja ei olekaan enää näiden pakkausten täyttäjä, vaan pakkausten suomalainen valmistaja tai maahantuoja.

”Taustalla on pyrkimys helpottaa pienten yritysten kuormaa. Vuodesta 2024 eteenpäin tuottajavastuussa ovat kaiken kokoiset yritykset, kun tuottajavastuun miljoonan euron liikevaihtoraja poistui. Näissä pienissä yrityksissä on todella paljon yrityksiä, jotka käyttävät pelkästään palvelu- ja viljelijäpakkauksia. Uudistuksen ajatuksena oli, että näiden pienten yritysten ei tarvitsisi liittyä pakkausten tuottajavastuujärjestelmään, kun palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajavastuusta vastaa niiden suomalainen valmistaja tai maahantuoja.”

Näin palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajamääritelmän muutoksen taustoja kommentoi Ringin pakkaustietojen auditoinneista vastaava asiantuntija Heidi Plattonen. Mitä palvelu- ja viljelijäpakkaukset ovat ja mitä niitä käyttävissä, valmistavissa tai maahantuovissa yrityksissä tulee nyt ottaa huomioon? Kysyimme Plattoselta neljä kysymystä palvelu- ja viljelijäpakkauksista.

Mitä pakkauksia palvelupakkaukset ovat?

Palvelupakkaukset ovat pakkauksia, joita käytetään elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden pakkaamiseen myyntipaikalla suoraan kuluttajalle. Ne ovat siis aina kuluttajapakkauksia. Palvelupakkauksia ovat esimerkiksi kaupoissa ostoksia varten tarjottavat tai myytävät muovi- tai paperikassit, kaikenlaiset take away -pakkaukset, pizzalaatikot, sushirasiat tai vaikka kauppojen irtokarkkipussit.

On tärkeää kuitenkin muistaa, että sama pakkaus voi olla tai olla olematta palvelupakkaus. Määrittelevä tekijä ei ole ainoastaan pakkaus itse, vaan myös tilanne, jossa pakkausta käytetään. Palvelupakkaus täytetään aina samassa kiinteistössä, kuin se myydään asiakkaalle. Esimerkiksi jos kauppa myy sushia niin, että sushit pakataan take away -rasioihin kaupan tiloissa ja ne laitetaan hyllyyn myyntiin, pakkaus on palvelupakkaus. Jos sushit puolestaan pakataan samanlaisiin rasioihin sushiravintolassa ja kuljetetaan myytäväksi kaupalle, kyseessä ei ole palvelupakkaus.

Myös verkkokauppamyynti vaikeuttaa palvelupakkauksen määrittelemistä. Lähtökohtaisesti verkkokaupan käyttämät pakkaukset eivät koskaan ole palvelupakkauksia. Kuitenkin, jos yritys käyttää verkkokaupassa samoja palvelupakkausmääritelmän täyttäviä muovipusseja, kuin se käyttää kivijalkakaupassaan, myös verkkokaupassa käytettävä muovipussi on palvelupakkaus.

Jätelain muutos aiheuttaa väkisinkin tietyn määrän rajatapauksia, jossa tuottajavastuullinen taho on hankala määritellä. Aikaisemminhan siinä ei ole ollut mitään epäselvää, kun tuottajavastuussa on ollut aina yksiselitteisesti pakkauksen täyttäjä.

Mitä pakkauksia viljelijäpakkaukset ovat?

Viljelijäpakkaus on maa- ja puutarhatalousyrityksen käyttämä pakkaus, jota käytetään käsittelemättömän, yrityksen oman tuotteen ulosmyyntiin. Tässähän on nyt monta määrittelevää tekijää, jota lähteä tarkastelemaan. Ensinäkin on huomattava, että viljelijäpakkauksessa on aina vain maa- ja puutarhatalouden tuotteita, esimerkiksi mansikoita tai vihanneksia. Tuote on myös käsittelemätön, eli sille on tehty enintään yksinkertaista kauppakunnostuskäsittelyä, esimerkiksi pesty omenat tai poistettu roskat vadelmista.

Toisekseen tuotteen on oltava maa- tai puutarhatalousyrityksen oma tuote. Tämä rajaa pois tiettyjä tahoja: Elintarviketeollisuuden, tukkukaupan ja pakkaamon käyttämät pakkaukset eivät koskaan ole viljelijäpakkauksia, vaikka tuotteet olisivatkin käsittelemättömiä.

Toisin kuin palvelupakkauksissa, viljelijäpakkauksen määritelmässä ei ole rajausta siitä, millaiselle asiakkaalle pakattu tuote myydään. Esimerkiksi mansikkatila voi myydä käsittelemättömät mansikat tilaltaan päivittäistavarakauppaan. Mansikat on pakattu tilalla rasioihin, sitten rasiat pahvilaatikoihin ja pahvilaatikot lopuksi kuormalavoille. Kaikki näistä pakkauksista ovat viljelijäpakkauksia, vaikka vain rasia menee kuluttajalle asti.

Kuten palvelupakkauksien kohdalla, myös viljelijäpakkausten kanssa on huomioitava, että sama pakkaus voi joskus olla viljelijäpakkaus, joskus ei. Siksi emme voi tehdä yritysten raportoinnin avuksi esimerkiksi listausta, jossa kaikki palvelu- ja viljelijäpakkaukset olisivat lueteltuna. Apua määritelmien kanssa saa kuitenkin aina soittamalla Ringin asiakaspalveluun.

Mitä tulee ottaa huomioon, jos yritykseltäni on poistunut palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajavastuu 1.1.2024 alkaen?

Nyt käynnissä olevassa raportoinnissa vuoden 2023 palvelu- ja viljelijäpakkausmäärät raportoi yritys, joka oli niiden tuottaja vuonna 2023 voimassa olleen tuottajamääritelmän mukaan, eli pakkauksen täyttäjä. Tärkeintä on muistaa raportoida huolellisesti vuonna 2023 käyttämänsä palvelu- ja viljelijäpakkaukset kahdella lomakkeella: pakkaustietojen ilmoituslomakkeella ja sen lisäksi palvelu- ja viljelijäpakkausten hyvityslomakkeella.

Palvelu- ja viljelijäpakkauksien käyttäjät raportoivat nämä pakkaukset kahdesti vain tänä vuonna 2024. Vanhan tuottajamääritelmän mukaan tuottajavastuussa olevat hoitavat vielä vuoden 2023 määrien raportoinnin pakkaustietojen peruslomakkeella, jotta vuoden 2023 pakkaustilastoista saadaan paikkansa pitävät. Hyvityslomakkeella puolestaan varmistetaan, että yritykset eivät joudu maksamaan kierrätysmaksuja pakkauksista, joista eivät enää vuonna 2024 ole tuottajavastuussa. Jos palvelu- tai viljelijäpakkauksen käyttäjä maahantuo itse käyttämänsä palvelu- tai viljelijäpakkaukset, niitä ei ilmoiteta hyvityslomakkeella ja niiden tuottajavastuu säilyy jatkossakin maahantuojalla.

Neuvoisin siis yrityksiä miettimään nyt tarkasti, käyttävätkö he palvelu- tai viljelijäpakkauksia, ja raportoimaan ne huolella: ettei itse maksa turhaan, ja että saamme paikkansapitävät pakkaustilastot.”

Miten muutos vaikuttaa yrityksiin, joille tuottajavastuu palvelu- ja viljelijäpakkauksista siirtyy 1.1.2024 alkaen?

Vuoden 2025 alussa palvelu- ja viljelijäpakkausten uusilta tuottajavastuullisilta yrityksiltä, eli pakkausten suomalaisilta valmistajilta ja tyhjien pakkausten maahantuojilta, tullaan kysymään heidän vuonna 2024 markkinoille saattamansa palvelu- ja viljelijäpakkausten määrät. Näiden pakkausten vuoden 2024 kierrätysmaksut laskutetaan uusilta tuottajilta jälkikäteen keväällä 2025. Neuvoisin valmistajia ja maahantuojia jo nyt ottamaan tämän huomioon tiedonkeruussa ensi vuonna tapahtuvaa raportointia varten.

Uusien tuottajavastuullisten kannattaa myös varautua selvittämään tuotteidensa jatkokäyttöä. Kuten aiemmin todettiin, sama pakkaus voi olla tai olla olematta palvelu- tai viljelijäpakkaus. Esimerkiksi jos yritys valmistaa muovisia rasioita salaattilinjaston käyttöön, on yritys tuottajavastuussa rasioista, sillä kyseessä on palvelupakkaus. Mutta jos samaan rasiaan pakataan tehtaalla ruuveja ja ruuvipakkaus toimitetaan rautakauppaan myyntiin, tuottaja on edelleen ruuvien pakkaaja. Jotta pakkausten valmistaja tai maahantuoja voisi luopua tuottajavastuustaan tällaisessa tapauksessa, tulee sen kuitenkin itse kyetä osoittamaan, ettei pakkausta ole käytetty palvelu- ja viljelijäpakkauksena.

Muutoksia ja uuden opettelemista on siis luvassa paljon. Olemme Ringissä kartoittaneet palvelu- ja viljelijäpakkausten suomalaisia valmistajia ja aiomme lähestyä heitä pian. Tärkeää on, että tulevat muutokset ymmärretään näissä yrityksissä.

 

 

Palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajavastuumääritelmän muutoksen taustalla on jätelain muutos. Lue lisää muutoksesta Ringin artikkelista!