Tehokkuutta terminaaleista

Pakkausasetuksen edellyttämät kuluttajien ja yritysten pakkausjätteelle tarkoitetut terminaalit ovat aloittaneet toimintansa. Mikä muuttui ja miksi?

Pakkausasetuksen mukaiset terminaalit ovat toukokuun alusta lähtien olleet toiminnassa. Niissä käsitellään ja välivarastoidaan pakkausjätettä.

Kuitu-, metalli-, muovi- ja lasipakkausten tuottajayhteisöt ovat siirtäneet kuluttajapakkausten keräyksen järjestämisen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle eli entiselle PYR Oy:lle. Lasipakkausten tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry siirsi Ringille paitsi lasipakkausjätteen keräyksen, myös sen kierrätyksen.

Käytännössä terminaaleja pyörittävät tuottajayhteisöjen tehtävään valitsemat palveluntarjoajat, joiden joukossa on niin yksityisiä ympäristöyrityksiä kuin kunnallisia jätehuoltoyhtiöitäkin.

Kuitupakkauksissa ei juuri muutoksia

Suomen Kuitukierrätys Oy:n toiminnanjohtaja Juha-Pekka Salmi kertoo, että kuluttajien kuitupakkausten 60 terminaalia syntyivät vanhan, jo olemassa olevan verkoston pohjalle.

– Laki edellytti vähintään kolmeakymmentä terminaalia. Käytännössä on kuitenkin järkevämpää, että on monia paikkoja, joissa kevyet kuitupakkaukset voidaan paalata pienempään tilaan, eikä kuljettaa maanteillä jonkun verran pakkauksia ja paljon ilmaa.

Terminaaliverkoston luominen ei Salmen mukaan tarkoittanut muutoksia keräyskartongin totuttuihin virtoihin.

– Reitit olivat ennenkin samoja, ja ne olivat muodostuneet vapaasti. Nyt samaa asiaa hoidetaan lakisääteisellä velvoitteella.

Salmi kertoo, että parhaillaan käynnissä on kuitenkin terminaalien valtakunnallinen kilpailutus, jossa järjestelmää on tarkoitus hienosäätää.

– Ideanamme on tehdä paremmat ja kattavammat sopimukset yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kun vastuumme ja kustannuksemme lisääntyvät keräyspuolella, haluamme ottaa vastaavasti koko ketjua vahvemmin hanskaamme, hän kuvailee.

Muovipakkaukset talteen

Toukokuussa toimintansa aloittivat terminaalit, jotka ottavat veloituksetta vastaan yritysten muovipakkauksia. Kuluttajamuovipakkausten keräys alkaa ensi vuoden alussa.

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että 66 yritysterminaalin verkosto toteutettiin avoimella mallilla.

– Määrittelimme yritysterminaalin toimintamallin ja vähimmäisvaatimukset. Ilmoitimme alan toimijoille, että kaikilla vaatimukset täyttävillä toimijoilla on halutessaan mahdollisuus päästä mukaan. Keskeisenä vaatimuksena oli, että yhteistyökumppanilla on kierrätysosaaminen riittävällä tasolla ja että hän tuntee kierrätyskanavat.

Terminaalien yleinen laatuohjeistus tavarantoimittajille puolestaan on, että käytettyjen pakkausten pitää olla muovilajeittain jaoteltua, puhdasta ja kuivaa.

Soini huomauttaa, että kukaan ei velvoita yrityksiä kuljettamaan muovipakkauksiaan terminaaliin:

– Käytännössä ainakin isommilla yrityksillä on jätehuoltoyritysten kanssa kattavia sopimuksia. Jätehuoltoyrityksillä saattaa olla esimerkiksi omat kierrätyskanavansa. Jos muovijäte lajitellaan syntypaikalla ja sitä syntyy suuria määriä, sillä voi olla rahallista arvoa.

Selvästi merkittävämpi muutos muovipakkausten tuottajavastuussa on koittamassa ensi vuoden alussa, kun kuluttajamuovipakkausten keräys alkaa.

RINKI Oy organisoi kuluttajamuovipakkausten keräyksen vastaavalla tavalla kuin muidenkin pakkausten. Kuluttajamuovipakkausten keräysastiat tyhjennetään Uusiomuovin kanssa yhteistyötä tekeviin terminaaleihin, joista muovipakkaukset ohjautuvat Ekokemin uuteen muovijalostamoon Riihimäelle kierrätettäviksi.

– Tarkoituksena siis on saada kerättyä materiaalia, jonka kierrättäminen on oikeasti mahdollista. Valmiudet tähän ovat olemassa vuodenvaihteessa. Nähtäväksi jää, missä määrin kuluttajat tarttuvat heille tarjottavaan uuteen kierrätysvaihtoehtoon.

Pienmetallin yhteiskeräys jatkuu

Metallipakkausten tuottajayhteisön Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen kertoo yhtiön sopineen kuntien jätelaitosten kanssa, että jätelaitosten metallipakkausten ja kotitalouksien pienmetallin yhteiskeräys jatkuu entisellään tämän vuoden loppuun. Parhaillaan ovat käynnissä kilpailutukset uuden toimintamallin mukaisesta metallijätteen myynnistä ja keräyskuljetuksista sekä alueterminaaleista.

Alueterminaalien lopullinen lukumäärä ja sijainti määräytyy metallijätteen volyymien sekä keräyslogistiikan tehostamistarpeiden perusteella.

– Mutta mitä itse alueterminaaleihin tulee, niin niiden kohdalla muuttuu lähinnä vain operointi- ja kustannusvastuu.

– Olennaisempaa on, että 1.5.2015 on siirrytty täysin yhtenäisiin valtakunnallisiin lajitteluohjeisiin. RINKI Oy yhdenmukaistaa myös uudet sekä osan nykyisistä keräyspisteiden astioista sekä sijoittaa ne kuluttajan kannalta entistä helpommin saavutettaviin paikkoihin.

Yhä yhtenäisempiä käytäntöjä

Lasipakkausjätteen terminaaleja on Suomessa 38. Terminaaleja on eri paikkakunnilla siten, että niiden avulla pyritään saavuttamaan riittävä maantieteellinen kattavuus. RINKI Oy valitsi operaattorit kilpailutuksen jälkeen.

Lassila & Tikanoja toimii operaattorina 13 paikkakunnalla. Yhtiön ympäristöpalvelujen liiketoimintapäällikön Sanna Peltolan mielestä terminaalien mukanaan tuoma muutos on positiivinen: käytännöt ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi.

– Ongelmia on tuottanut lähinnä se, että ihan kaikilta alueilta ei ole aina tullut laatuvaatimukset täyttävää lasia. Taustalla on, että ennen käytössä olleet alueelliset lajitteluohjeet ovat olleet väljemmät kuin nykyiset vaatimukset.

Hän arvioi, että asia korjaantuu, kun uudet pelisäännöt tulevat tutuiksi niin kuluttajille kuin kaikille ketjuun kuuluville toimijoille.
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy operoi lasipakkausjätteiden terminaalia Porvoossa. Lisäksi yhtiö on fuusioitumassa Lohjalla lasiterminaalia operoivan Rosk’n’Roll Oy:n kanssa.
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajan Vesa Heikkosen mukaan heidän perustyönsä ei ole juurikaan muuttunut.
– Vastaanotamme lasijätettä entiseen tapaan: todennamme sen laadun, punnitsemme ja varastoimme sen. Mutta nyt raportoimme siitä eteenpäin paitsi viranomaisille myös RINKI Oy:lle. Uutta on tietenkin myös se, että kaikki lasijäte päätyy lopulta Englantiin, jossa siitä valmistetaan uusia lasipakkauksia, Heikkonen mainitsee. 

Määritelmät

Kuluttajapakkaus on pakkaus, esimerkiksi sillipurkki, joka on tarkoitettu kuluttajakäyttöön.

Yrityspakkaus taas on yritysten käyttöön suunniteltu pakkaus, esimerkiksi aaltopahvista ja kutistemuovista valmistettu myyntieräpakkaus, jonka sisällä joukko sillipurkkeja matkaa kauppaan.Terminaalien tuoma muutos on positiivinen: käytännöt ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi.

Lisätietoa:

Lasipakkausterminaalit: www.rinkiin.fi
Metallipakkausterminaalit: www.mepak.fi/vastaano1.htm
Muovipakkausterminaalit: www.uusiomuovi.fi, hakusana terminaali
Tietoa kuiduista: www.kuitukierratys.fi

Teksti Matti Välimäki, kuvat Arto Wiikari