Lidl torjuu hävikkiä ja kierrättää pakkausmateriaaleja tehokkaasti
Lidlin myymälässä Espoon Nöykkiössä myyntiin tulevat tuotteet siirtyvät nopeasti kuljetusautoista varastotilaan ja edelleen hyllyihin asiakkaiden ulottuville.
Myös ylijäävän materiaalin kierrätys on järjestetty tehokkaasti. Myymälän henkilökunta kerää pakkauksista tulevat pahvit, paperit ja muovit takahuoneen keräyspisteeseen, jossa jokaisella kierrätettävällä jakeella on oma tarkka paikkansa.
Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija Maija Järvinen sanoo, että materiaalitehokkuus on ollut aina tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Suomessa kansainvälinen kauppaketju on toiminut 15 vuotta.
– Haluamme toimia ympäristön kannalta vastuullisesti, mutta materiaalihävikin torjunnalla on iso merkitys myös yrityksen kannattavuudelle, Järvinen perustelee.
Hän huomauttaa, että kierrätettävillä materiaaleilla on merkittävä rahallinen arvo. Niistä saaduilla tuloilla Lidl kattaa myymälöiden ja jakelukeskusten jätehuoltokustannukset.
Elintarvikkeiden nopea kierto vähentää hävikkiä
Nöykkiön Lidlin varastotila on pieni suhteessa myymälän kokoon. Tämä johtuu siitä, että tilaukset suunnitellaan tarkasti kysynnän mukaan. Tuotteita ei tarvitse siksi seisottaa pitkään odottamassa myyntiä.
– Etenkin ruokahävikin torjunnan kannalta on tärkeää, että ammattitaitoinen henkilökunta osaa mitoittaa tilaukset oikein, Järvinen sanoo.
Vihannesten ja hedelmien kaltaiset tuoretuotteet toimitetaan Lidlin myymälöihin päivittäin. Se takaa laadun ja tuoreuden, mutta vähentää myös hävikkiä. Henkilökunta seuraa aktiivisesti tuotteiden menekkiä ja pakkauksiin merkittyjä päivämääriä.
– Jos viimeinen myyntipäivä alkaa lähestyä, merkitsemme tuotteen 30 prosentin punaisella alennustarralla, Järvinen sanoo.
Lidl myös lahjoittaa vanhenemassa olevia elintarvikkeita ruoka-apua jakaville järjestöille ja eläinten rehuksi. Vanhentuneetkaan ruokatarpeet eivät mene hukkaan, sillä ne toimitetaan biokaasun tuotantoon.
Kierrätyksestä tarkka analyysi
Lidlillä on Suomessa yli 160 myymälää Hangosta Sodankylään. Tavarantoimitukset niihin hoidetaan Janakkalassa ja Laukaassa sijaitsevista jakelukeskuksista, jonne pakkausjäte ja muu kierrätettävä materiaali palautetaan tavaraa kuljettavien rekkojen mukana.
– Lidlin kierrätysmateriaalit jatkojalostetaan eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa, kierrätyslogistiikasta vastaava projektipäällikkö Anna Liitiäinen sanoo.
Hänen mukaansa Lidlin kierrätysprosessit perustuvat tarkkaan analyysiin, jossa kaupoissa ja jakelukeskuksissa syntyvän jätteen määrä on tutkittu tarkasti.
– Tiedämme kilojen ja metrien tarkkuudella, kuinka paljon ja missä esimerkiksi pakkausjätettä syntyy. Olemme myös miettineet huolellisesti keräyspisteiden sijainnin ja kuljetuksen eteenpäin jatkojalostukseen, jotta henkilökunnan on helppo viedä materiaalit keräykseen ja keräyspisteiden tyhjentäminen käy vaivattomasti.
Lidl kannustaa myös asiakkaita lisäämään kierrätystä. Pullojen ja tölkkien palautuksen ohella liikkeissä on keräyspisteet esimerkiksi pahville, muovikasseille ja paristoille.
– Haluamme auttaa asiakasta niin, että kauppareissun yhteydessä tänne voi tuoda kierrätettäviä materiaaleja, Anna Liitiäinen sanoo.
Jatkuvaa kehitystyötä hävikin minimoimiseksi
Liitiäisen mukaan markkinoilla olevien kierrätysratkaisujen ohella Lidl kehittää myös itse toimintaa parantavia ratkaisuja. Tässä tukena on 27 maassa toimiva konserni.
– Jossakin maassa hyväksi havaittuja käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muissa maissa, Liitiäinen havainnollistaa.
Lidlin tarpeisiin kehitetty pahvipaalain on tästä hyvä esimerkki. Myymälän takahuoneessa sijaitseva vaakapaalain puristaa pakkauspahveista 400 kilon teollisuuspaaleja, joiden kuljettaminen uusiokäyttöön on kustannustehokasta.
Liitiäinen huomauttaa, että materiaalitehokkuuden ja kierrätysprosessien parantaminen on jatkuvaa työtä.
– Myös kierrätettävien materiaalien markkinat kehittyvät nopeasti, mikä luo meille uusia mahdollisuuksia.
Uusia työkaluja hävikintorjuntaan
Päivittäistavarakauppa ry (PTY) toteutti vuosina 2015–2016 hankkeen, jossa jäsenyritysten myymälöissä kokeiltiin uusia työkaluja hävikin hallintaan. Konsultteina toimivat Motiva ja Kauppavalmennus Oy.
PTY:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo, että materiaalitehokkuuden parantaminen on jatkuva oppimisprosessi.
– Hävikki on kuin heittäisi rahaa roskakoriin. Siksi asiaan on kiinnitetty aina huomiota. Hankkeessa haluttiin kuitenkin kehittää uusia työkaluja myymälätasolla, Nieminen toteaa.
Hankkeessa oli mukana 13 pilottimyymälää, joissa hävikkiä mitattiin entistä tarkemmin. Sen jälkeen lähdettiin tunnistamaan juurisyitä eli taustalla vaikuttavia perussyitä, joiden vuoksi myymättä jääneitä elintarvikkeita joudutaan heittämään roskiin.
– Kaikki juurisyyt liittyivät kaupan arkeen. Osa hävikistä johtui myymälän henkilöstön toiminnasta, osa taas kauppaketjun käytännöistä tai esimerkiksi automatiikasta, jota käytetään tuotteiden tilaamisessa, Nieminen luettelee.
Myös Lidl oli mukana kokeiluhankkeessa.
– Hanke toi uutta näkökulmaa asioihin, joita olimme miettineet paljon jo aiemminkin. Saimme ideoita ja työkaluja, joilla pääkonttoritasolla suunniteltuja prosesseja voidaan jalkauttaa entistä paremmin myymälöihin ja sitouttaa henkilökuntaa, Maija Järvinen sanoo.
Elintarvikehävikki maksaa 200 miljoonaa
Motiva arvioi, että Suomen päivittäistavarakaupassa elintarvikehävikin arvo on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio ei sisällä välillisiä kustannuksia. Niitä ovat esimerkiksi ylimääräiset työkulut, kun hävikkituotteita joudutaan keräämään, kuljettamaan ja hävittämään.
Motivan johtava asiantuntija Henrik Österlund huomauttaa, että päivittäistavarakaupoissa hävikin hallinta on parantunut viime vuosina huomattavasti. Yksi merkittävimmistä asioista on ollut automaattisesti tuotteiden menekkiä ennustavien tilausjärjestelmien käyttöönotto.
– Kokeiluhanke osoitti kuitenkin, että parannettavaa riittää. Parhaimmillaan pilottimyymälät onnistuivat vähentämään hävikkiä noin 20 prosenttia, kun niissä kokeiltiin uudenlaisia työkaluja 11 viikon kokeilujaksolla, Österlund sanoo.
Hankkeessa tunnistettiin hävikille 18 juurisyytä, joista kuusi nousi esille muita useammin kaikissa kauppaketjuissa. Österlund korostaa, että parannuskohteet vaihtelevat myymälöittäin ja ne selviävät parhaiten paikan päällä.
– Uudet työkalut auttavat tekemään ilmiön näkyväksi tuotetasolla, yksittäisiä maitotölkkejä tai leipäpakkauksia myöten. Näin hävikkiin on entistä helpompi puuttua. Parannuksia saadaan aikaan myös kehittämällä myymälähenkilöstön vastuita ja osaamista.
29.5.2017
Teksti Matti Remes
Kuva Sampo Korhonen