Yhä enemmän kiertoon

Pakkausjätteen kierrätys lisääntyy, ilmenee vuoden 2016 pakkaus­tilastoista. Vaikka suuntaus on oikea, tiukentuviin vaatimuksiin vastaaminen on tulevaisuudessa entistä haastavampaa.

Jokaista suomalaista kohden pakkausjätettä syntyi vuonna 2016 noin 129 kilogrammaa, mikä on yhden kilon verran vähemmän kuin edellisvuonna. EU-alueella määrä oli vuonna 2015 keskimäärin 166 kilogrammaa asukasta kohden.

– Suomessa syntyvää pakkausjätteen määrää vähentää pakkausten uudelleenkäyttö, mikä tarkoittaa pak­kauk­sen käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen. Uudelleenkäytön määrä on merkittävä kuljetuspakkauksina käytettävissä metalli-, puu- ja muovipakkauksissa, selventää asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:stä.

Vuonna 2016 pakkausjätteen kierrätysaste nousi ennätykselliseen 65 prosenttiin edellisvuoden 61 prosentista. Myös uudelleenkäyttöaste nousi prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 61 prosenttiin, vaikka lasi- ja muovipak­kauk­sissa se laskikin.

Uusia pakkauksia saatettiin markkinoille hieman edellisvuotta vähemmän. Lasi-, muovi- ja metallipakkausten määrä kasvoi jonkin verran, mutta puu- ja kuitupakkausten määrä väheni.

Pantittomille omat vaatimukset

Uutta vuodessa 2016 oli se, että pantittomille pakkauksille oli ensimmäistä kertaa omat, tuottajakohtaiset kierrätysvaatimuksensa. Vaadittuihin kierrätysasteisiin päästiin kaikissa muissa materiaaleissa, paitsi puupakkauksissa.

Pantillisten juomapakkausten kierrätysvaatimus, 90 prosenttia, ylittyi kaikilla materiaaleilla, eli lasilla, muovilla ja metallilla.

Tavoitteet tiukentuvat entisestään

– Pakkausjätteen kokonaiskierrätysaste on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta yksittäisille materiaaleille pakkausjäteasetuksessa vuodelle 2020 asetetut kierrätysvaatimukset ovat haasteellisia tavoittaa, Maija Peltola toteaa.

Pakkausjäteasetuksen kierrätysvaatimusten mukaan vuonna 2020 kuitu-, metalli- ja puupakkauksia pitää kierrättää vuoden 2012 tasoon nähden vähintään viisi prosenttia enemmän. Lasi­pakkauksia puolestaan on kierrätettävä vähintään 10 prosenttia ja muovi­pakkauksia 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

– Tämä tarkoittaa, että metalli-, puu- ja muovipakkausten kierrätysasteita on edelleen nostettava vuoden 2016 tasosta.

Kuluvan vuoden toukokuussa julkaistiin myös EU:n uudet pakkausjätteen kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030.

– Tavoitteet ovat kovat erityisesti muovi- ja puupakkauksille. EU on uudistamassa myös kierrätysasteen laskentasääntöjä, mikä voi alentaa kierrätysasteita ja näin vaikeuttaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä, Peltola muistuttaa.

Uuden direktiivin tavoitteet on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön ja saatettava voimaan jäsenmaissa viimeistään heinäkuussa 2020.

 

26.9.2018

Teksti Susanna Haanpää, kuvat iStockphoto