Kuka maksaa laskun?

Lähes kaikki suomalaiset ymmärtävät kierrätyksen tärkeyden. Näin osoitti Ringin maaliskuussa 2022 teettämä kuluttajakysely. Merkittävä osa suomalaisista myös lajittelee jätteensä ainakin pääosin. Silti alle 30 prosenttia on valmis maksamaan kierrätyksestä nykyistä enemmän. Tulos on tuttu aiemmista tutkimuksista. 

Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää mm. fossiilisten polttoaineiden käytön minimointia. Jonkun on oltava valmis kuittaamaan lasku, eikä se tapahdu pelkästään vapaaehtoisesti. Poliitikoilla on edessään hankalia päätöksiä. Kustannusten nousua voidaan kompensoida verohelpotuksin tai tukimaksuin, mutta viime kädessä nekin rahat on otettava kuluttajien kukkarosta. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä juuri nyt ja siihen on löydettävä kustannustehokkaimmat keinot.

Pakkausten tuottajavastuu on myös haasteen edessä. Muovin kierrätykselle on asetettu niin tiukat tavoitteet vuosille 2025 ja 2030, että jotkut alan toimijat pitävät niitä jopa mahdottomina saavuttaa. Kaikille on selvää, että kustannukset kasvavat, kun keräystä ja kierrätystä lisätään kaikin keinoin. Tuottajavastuullisten yritysten kustannukset nousevat lähivuosina ja yrityksille rahat tulevat asiakkailta – meiltä kuluttajilta. 

Nyt viimeistään on huomattu, ettei ympäristön kuormitusta voida loputtomasti jättää pois kustannuslaskelmista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä juuri nyt ja siihen on löydettävä kustannustehokkaimmat keinot. Pidemmällä tähtäimellä teknologinen kehitys ja investoinnit lisäävät tehokkuutta, joka kompensoi lisäkustannuksia. Samalla syntyy entistä kestävämpää hyvinvointia meille kaikille. 

Juha-Heikki Tanskanen
Toimitusjohtaja, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy