Vastuullinen kauppa kannattaa

Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo pitää käsissään melkoista pala­peliä, kun hän ohjaa ja koordinoi lähes 2 000 kauppa­liikkeen ja kymmenien tuhansien tavaran­toimittajien vastuullisuutta. Työn tulokset näkyvät muun muassa pakkaus­jätteen vähenemisenä.

Harva suomalainen yhtiö on saanut vastuullisesta toiminnastaan yhtä paljon suitsutusta kuin kauppakonserni Kesko. Kärkisijoja on tullut viime vuosina lukuisista yritysvastuuta mittaavista vertailuista ja kilpai­luista.

Kesko on esimerkiksi valittu Dow Jonesin World- ja Europe-indekseihin, jotka ovat maailman arvostetuimpia kestävää kehitystä mittaavia lukuja. Maailman sadan vastuullisimman yrityksen Global 100 -listalla yritys on sijalla 25. Kesko on listalla ensimmäinen kaupan alan yritys.

Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo muistuttaa, että hyvä maine ei ole syntynyt tyhjästä.

– Taustalla on pari vuosikymmentä kestänyt järjestelmällinen työ, jossa ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät vastuullisuusasiat on juurrutettu osaksi johtamista, suunnittelua ja jokaisen keskolaisen päivittäistä työtä, Kalervo sanoo.

Henkilöstö sitoutuu vastuullisuuteen

Kalervon mielestä vastuullisuusasioiden suurin haaste on ollut henkilöstön sitouttaminen. Toisaalta hän laskee sen myös suurimmaksi saavutukseksi.

– Työntekijät pitävät nykyisin itsestään selvänä, että yritysvastuu otetaan vakavasti.

Kalervon mukaan henkilökunnan sitouttaminen on saatu aikaan koulutuksella ja pitämällä asiaa koko ajan esillä eri yhteyksissä. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen on tärkeää.

– Motivaatiota on varmasti lisännyt myös Keskon hyvä maine. Ihmisiä on ilahduttanut, kun oma työpaikka ja oma tekeminen menestyvät erilaisissa vertailuissa.

Vuonna 2013 nykyisessä tehtävässään aloittanut Kalervo ohjaa ja koordinoi vastuullisuuden strategiaa ja käytännön toimenpiteitä.

– Suurin haaste on kokonaisuuden hallinta. Aihepiiri on valtavan laaja. On varmistettava, että esimerkiksi pakkausasiat ovat hallinnassa, energiaratkaisut ovat ympäristömyönteisiä tai uhanalaisia lajeja ei myydä kalatiskillä.

Hankintaketjun hallinta haasteellista

Työkentän laajuutta kuvaa hyvin se, että Keskon ketjutoimintaan kuuluu lähes 2 000 päivittäistavara-, rauta- ja autokauppaa. Rautakauppoja Keskolla on myös Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä sekä Puolassa Onnisen toimipisteitä.

Omien toimintojen lisäksi vastuullisuuden tulee ulottua myös hankinta­ketjuihin.

– Ketjujen sijaan pitäisi puhua pikemminkin verkostoista. Keskolle merkkituotetta valmistavalla elin­tarvikealan yrityksellä voi olla kymmenen alihankkijaa, jotka taas hankkivat raaka-aineita omilta toimittajiltaan.

Käytännössä kymmenistä tuhansista toimijoista koostuvan hankintaverkoston täydellinen hallinta on mahdotonta. Kesko pyrkii kuitenkin hahmottamaan merkittävimmät riskit, joiden arviointiin on kehitetty oma työkalunsa.

Lähes kaikki jäte hyödynnetään

Jätteiden määrän vähentäminen on ollut aina Keskon vastuullisuustyön keskiössä. Suomessa on vaikea pistää enää paremmaksi, sillä konsernin jätehuollon hyötykäyttöaste oli viime vuonna 99 prosenttia.

Hyötykäyttöasteeseen on laskettu mukaan kaikki kierrätetyt tai muuten hyötykäyttöön menneet jätteet.
Päivittäistavarakaupassa ruokahävikin minimointi on keskeinen tavoite. Kalervon mukaan kaupat lahjoittavat vanhenemassa olevia elintarvikkeita ruoka-apua jakaville järjestöille.

– Syömäkelvoton ruokahävikkikään ei mene hukkaan, sillä se hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Kesko tekee tässä yhteistyötä Gasumin kanssa, joka myy valmistamaansa biokaasua Pirkka-tuotteita valmistaville elintarvikeyhtiöille.

Rinki-ekopisteet vetävät asiakkaita

Kesko haluaa edistää myös kotitalouk­sien kierrätystä.

– Pyrimme siihen, että esimerkiksi omien merkkituotteiden pakkaukset ovat mahdollisimman helposti kierrätettäviä. Emme suosi sellaisia moni­kerroksellisia pakkauksia, joiden materiaali­kerroksia on käytännössä mahdotonta lajitella erilleen.

Kalervon mukaan hyvä esimerkki on kummaltakin puolelta muovitettu kartonki. Usein sama suojausominaisuus saadaan kartonkiulkopakkauksella ja muovisella sisäpussilla.

Pantillisten pullojen ja tölkkien palautuksen ohella kaupoissa on keräyspisteitä, joihin voi tuoda muun muassa paristoja ja vanhoja vaatteita. Moneen K-Rautaan voi palauttaa myös paine­kyllästettyä puuta.

Kierrätysmahdollisuuksia parantavat entisestään K-kauppojen yhteyteen sijoitetut yli 400 Rinki-ekopistettä, joihin voi tuoda kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia sekä moneen myös muovipakkauksia.

– Rinki-ekopisteet ovat haluttuja ja toivottuja, sillä ne vetävät asiakasvirtoja kauppaan. Samalla kauppareissulla asiakas voi tuoda tyhjät maitotölkit kierrätykseen ja käydä ostamassa uudet tilalle.

– Otamme Rinki-ekopisteitä kauppojen yhteyteen niin paljon kuin vain saamme, mutta toki kilpailijammekin niitä haluavat.

Kokonaan uudenlaiseen kierrätykseen Kesko lähti mukaan viime vuonna, kun asiakkailla oli mahdollisuus palauttaa joulukinkkujen paistinrasvat keräyspisteisiin. Rasvaa kertyi 12 000 kiloa, josta valmistettiin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä.

– Kinkkutemppu-kampanja sai niin paljon myönteistä palautetta, että olemme siinä ilman muuta mukana tänäkin jouluna.

Kuka?

Matti Kalervo, 56

  • Keskon vastuullisuusjohtaja vuodesta 2013, vastaa myös tuoteturvallisuudesta
  • Koulutus: Diplomi-insinööri
  • Syntynyt Helsingissä

Aiempia työtehtäviä

  • Unilever, Paasivaaran margariini­tehdas, kemisti 1991–1996
  • Software Point Oy, laboratorioiden IT-järjestelmät, tuote­päällikkö 1996–1998
  • Danapak A/S, Tölkki Oy,
  • Nummelan elintarvikepakkaustehdas, laatupäällikkö 1998–1999
  • Keskoon vuonna 1999, toimi aiemmin Ruokakesko Oy:n tuotetutkimuspäällikkönä
  • Harrastukset: kitaran- ja huilunsoitto, lenkkeily, kesämökkeily

7.12.2017

Teksti Matti Remes

Kuvat Ville Rinne