Uusi jätelaki loppusuoralla: pakkausten kierrätys lisääntyy, tuottajavastuu laajenee

Ulkomaiset etämyyjät tulossa mukaan pakkauskierrätyksen maksajiksi 

Hallituksen esitystä uudeksi jätelaiksi on valmisteltu pitkään, ja siitä on matkan varrella myös kiistelty varsin paljon. Tänä keväänä lakiesitys näki vihdoin päivänvalon ja siirtyi eduskunnan käsittelyyn. Lakiin voi siis vielä käsittelyn myötä olla luvassa muutoksia. 

Yksi asia on kuitenkin varma: uuden jätelain myötä jätteiden ja pakkausten kierrätys lisääntyy, ja kiertotalous ottaa samalla ison harppauksen eteenpäin. Pakkausten tuottajavastuussa oleville yrityksille tämä tietää vääjäämättä kustannusten kasvua. Samalla peli muuttuu kuitenkin reilummaksi, kun suomalaisille kuluttajille verkon kautta tuotteita myyvät ulkomaiset toimijat saadaan uuden jätelain myötä tuottajavastuun piiriin. 

Tuottajavastuullisille yrityksille lisäkustannuksia tuo erityisesti tuottajavastuun laajeneminen kotitalouksien kiinteistökeräykseen. 

Rinki on seurannut tiiviisti jätelain valmistelua ja ollut mukana vaikuttamassa siihen yhdessä omistajaliittojensa ja tuottajayhteisöjen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on ollut viedä tuottajavastuussa olevien yritysten näkökannat lainvalmistelijoiden tietoon. 

 Tärkeintä jatkossa on kustannustehokkuus 

– Tuottajavastuullisten yritysten näkökulmasta jätelakiesityksessä on kohtuullisen hyvät lähtökohdat pakkauskierrätyksen toteuttamiseen fiksulla tavalla, Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen arvioi. 

 Pakkauskierrätyksen kustannusten nousu on tosiasia, joka seuraa suoraan kierrätyksen lisäämisestä ja erityisesti kasvavan kotitalouksien kiinteistökeräyksen tulemisesta tuottajavastuun piiriin. Nyt olennaista on, miten lain edellyttämät muutokset toteutetaan. 

Paljon keskustelua ja kritiikkiä on herättänyt pakkausten kiinteistökeräyksen vastuuttaminen kuntien järjestettäväksi yksittäisten kiinteistöjen sijaan. Sekajätteen kohdalla sen sijaan oltaisiin säilyttämässä kaksoismalli, jossa kunta voi jättää jätehuollon myös kiinteistöjen itse tilattavaksi. Keskustelussa on usein unohtunut tuottajavastuullisten yritysten kasvava kustannusvastuu myös pakkausten kiinteistökeräyksessä. 

Kohtuullisen hyvät lähtökohdat pakkauskierrätyksen toteuttamiselle fiksulla tavalla.

Pakkausten tuottajavastuussa olevien yritysten kannalta on tärkeintä, että kiinteistökeräys toteutetaan mahdollisimman kustannus- ja ympäristötehokkaasti. Maksajina tuottajilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka keräys järjestetään. 

 – Jätelakiesityksessä lähdetään siitä, että kunnat ja pakkaustuottajat järjestävät kotitalouskeräyksen yhteistyössä ja että toteutuksesta on saavutettava yhteinen näkemys.  Myös tässä mallissa meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa asiaan – viime kädessä voimme jopa toteuttaa keräyksen itse parhaaksi katsomallamme tavalla, jos kuntien kanssa ei sopimukseen päästä, Tanskanen huomauttaa. 

Aivan olennainen linjaus jätelakiesityksessä on pakkausten tuottajavastuun rajaaminen 80 prosenttiin syntyvistä kustannuksista. Tällä ratkaisulla kohtuullistetaan kustannusten kasvua yrityksille ja samalla luodaan asetelma, jossa kaikilla osapuolilla on aito intressi pyrkiä tehostamaan kierrätystä. 

Ulkomaiset etämyyjät tuottajavastuuseen 

Toinen tärkeä jätelakiesityksen linjaus on ulkomaisten etämyyjien saaminen mukaan tuottajavastuun piiriin. Tähän asti on toimittu vääristyneessä kilpailuasetelmassa, jossa suomalaiset tuottajavastuulliset yritykset ovat maksaneet ulkomaisten etämyyntiä harjoittavien yritysten pakkausten kierrätyksen. Uuden lain myötä tilanne muuttuu, ja samalla kierrätyksen kustannuksia jakamaan saadaan uusia toimijoita.

 – Ulkomaisten etämyyjien mukaan saaminen on todella merkittävä asia. Me olisimme tosin toivoneet, että laki olisi asettanut toissijaiseen vastuuseen myös Amazonin kaltaiset alustatoimijat, mutta tämä ei lakiesityksessä ole ainakaan vielä toteutunut.  

 – Ulkomaisten etämyyjien kohdalla tarvitaan lainsäädännön lisäksi myös toimivaa valvontaa, ja alustatoimijoiden kautta tämä olisi helpompi toteuttaa, Tanskanen sanoo. 

Jätelakiesitys on iso palapeli, josta ei pitäisi tiputtaa osia pois 

Tuottajavastuullisten yritysten näkökulmasta jätelakiesitys on nimenomaan kokonaisuus, josta ei pitäisi nyt irrottaa osia pois eduskuntakäsittelyn myötä.  

Lakiesityksen valmistelua vetänyt ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila uskoo kokonaisuuden toimivuuteen, vaikka sen synnyttäminen onkin ollut monen mutkan ja väännön takana. Lakiesityksessä on soviteltu yhteen hyvin monien intressitahojen näkemyksiä ja kantoja, välillä vähän kireissäkin tunnelmissa. 

 – Tavoitteena on, että laki saataisiin hyväksyttyä jo ennen eduskunnan kesätaukoa, vaikka sen sisällöstä varmasti vielä nähdäänkin poliittista vääntöä, Kauppila sanoo. 

Lain voimaantulossa on pitkähköt siirtymäajat, pakkausten kiinteistökeräyksen tuottajavastuun velvoitteet esimerkiksi alkavat vuonna 2023. Valmistautuminen uuden lain soveltamiseen on kuitenkin aloitettava jo nyt.

Kustannusten nousu on tosiasia.

Kauppilan mielestä jätelaissa on tärkeintä se, että jätteiden erilliskeräykselle saadaan nyt selkeä sääntely. Aikaisemmin kierrätys on ollut enemmän tai vähemmän eri toimijoiden oman aktiivisuuden varassa.

– Uskon, että pelkillä tavoitteilla ei päästä kovin pitkälle, toimijoiden kannalta on reilumpaakin, että kyseessä on lain määrittämä pakko.

Kauppila lähettää lopuksi toiveikkaita terveisiä Ringin asiakasyrityksille: 

 – Siteeraisin tässä presidentti Mauno Koivistoa: Jos emme varmasti tiedä, että käy huonosti, olettakaamme että käy hyvin. Uusi jätelaki luo joka tapauksessa selkeämmän yhteisen kuvan siitä, miten asioita yhdessä hoidetaan. Sen toteuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden välistä luottamusta ja yhteistä tekemisen meininkiä. 

Tarvitaan luottamusta ja yhteistä tekemisen meininkiä.

 Tällaisesta on Kauppilan mielestä merkkejä ilmassa. 

 – Jätelakiin liittyvää valmistelutyötä tehdään jo eri tahoilla ja olen kuullut, että aika hyvässä ja rakentavassakin hengessä.