Tuottajavastuu laajeni

Kuluttajapakkausten keräyksen siirtyminen kunnilta tuottajien vastuulle on tuonut mukanaan Rinki-ekopisteiksi kutsutut keräyspisteet, joihin kuluttajat voivat nyt viedä kuluttajapakkauksista syntyvää kartonki-, lasi-, metalli- ja muovijätettä.

– Kesällä 2014 voimaan tullut pakkausasetus velvoittaa tuottajat järjestämään kuluttajille vähintään 1 850 kuluttajapakkausten keräyspistettä, joista 500:ssa pitää ottaa vastaan myös muovipakkausjätettä. Niiden lisäksi tuotta­jien pitää perustaa vähintään 30 terminaalia, joissa otetaan vastaan kuntien ja yritysten keräämää, ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä, kertoo Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Tuottajavastuun siirto tuottajayhteisöille

Yritykset ovat Suomessa päävastuussa pakkausten kierrätyksen järjestämisestä. Ne voivat siirtää tuottajavastuunsa pakkausalan tuottajayhteisöille, jotka ovat puolestaan antaneet kuluttajapakkausten keräyksen Ringin järjestettäväksi.

– Yritykset, jotka ovat Ringin kautta liittyneet tuottajayhteisöihin, kantavat tuottajavastuunsa pakkauksistaan. Ne maksavat kierrätysmaksua, jota vastaan Rinki ja tuottajayhteisöt hoitavat nämä lakisääteiset asiat niiden puolesta. Järjestelmässä on mukana noin 4 200 yritystä, Tanskanen kertoo.

Rinki hoitaa pakkausten tuottajavastuuta

– Rinki on kaupan ja teollisuuden omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Meidän tehtävämme on hoitaa pakkausten tuottajavastuuta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kuluttajapakkausten keräyksen järjestäminen on yksi tehtävämme.

Rinki on valinnut paikat, joihin Rinki-ekopisteet sijoitetaan. Noin 1 400 olemassa olevassa pisteessä on jo aiemmin kerätty jotain pakkausmateriaalia. Näitä keräyspaikkoja on vuokrattu kuntien jätelaitoksilta ja osittain myös ostettu Ringille.

Kierrätystä kaupassa käynnin yhteydessä

Kokonaan uusia Rinki-ekopisteitä perustetaan noin 450 kauppojen yhteyteen. Näin ihmiset voivat helposti tuoda käytettyjä ja lajiteltuja pakkauksia kierrätykseen samalla, kun käyvät kaupassa. Haja-asutusalueilla keräyspisteet voivat kauppojen lisäksi sijaita myös esimerkiksi paloaseman pihalla tai liikenteen solmukohdissa. Rinki vastaa keräysastioiden tyhjentämisestä ja siisteydestä.

– Suurin osa kierrätysmaksuista menee kuluttajapakkausten keräämiseen ja kierrättämiseen. Suurimmat kustannuserät muodostuvat keräysastioista ja niiden tyhjentämisestä. Tyhjennykset on kilpailutettu, ja Suomi on jaettu 11 urakka-alueeseen. Pelkästään astioiden tyhjennyksestä maksetaan vuodessa useita miljoonia euroja, Tanskanen kertoo.

Kunnilla voi olla myös omia ekopisteitä. Ne voivat myös tarjota kiinteistöille pakkausjätteiden kiinteistökohtaista keräystä, ja niillä on oikeus laskuttaa kiinteistöjä siitä. Jos tuottajat tai kunta eivät järjestä kiinteistökohtaista keräyspalvelua, kiinteistöt voivat tilata sen myös yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä.

Rinki laskuttaa ja tilittää kierrätysmaksut

– Rinki hoitaa pakkaustilastojen keräämisen, laskuttaa kierrätysmaksut tuottajavastuullisilta yrityksiltä ja tilittää ne lyhentämättöminä tuottajayhteisöille. Tämä on yrityksille helpoin tapa hoitaa pakkauksia koskeva lakisääteinen tuottajavastuu, sanoo Ringin talouspäällikkö Sari Hedayet.

Järjestelmä toimii niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Yritys voi yhdellä sopimuksella siirtää tuottajavastuunsa viidelle eri tuottajayhteisölle, ja pakkaustiedot voi ilmoittaa kerran vuodessa yhdellä raportilla.

Tuottajayhteisöt päättävät itsenäisesti vuosittain tuottajilta perittävien maksujen suuruudesta. Kuluttajapakkauksista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin yrityspakkauksista, joten niillä on korkeammat kierrätysmaksut.

Nousseet kustannukset

– Täyden tuottajavastuun kokonaiskustannukset vuonna 2016 ovat yli 20 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat lähes kolminkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta tasosta. Se johtuu jätelain ja pakkausasetuksen vaatiman kuluttajapakkausten keräysjärjestelmän rakentamisesta, Hedayet selittää.

– Kilpailuttamalla toimintoja ja tehostamalla omaa toimintaansa Rinki on kuitenkin pystynyt laskemaan omia vuosimaksujaan peräti 14,5 prosentilla vuodelle 2016.

Kuluttajapakkausten osuus kaikesta tuottajavastuun alaisesta materiaalimäärästä on karkeasti arvioiden noin kolmannes. Kaupan toimialan osuus tuottajavastuun kokonaiskustannuksista on Hedayetin mukaan noin 40 prosenttia.

Asian taustalla

• 2012 uusi jätelaki laajensi pakkausten tuottajavastuuta osittaisesta täydeksi.
• 2014 pakkausasetus antoi 1,5 vuotta aikaa luoda kierrätys­verkosto kuluttajapakkauksille.

Teksti Leena Koskenlaakso, kuva Atte Lakinnoro