Tilastoissa tasainen vuosi

Ainoa merkittävä liikahdus luvuissa aiheutui puupakkausten tilastointitavan muuttumisesta. Aiemmin puupakkausten uudelleenkäytön määrää arvioitiin useasta tietolähteestä saatujen määrien perusteella. Vuodesta 2013 lähtien uudelleenkäytön määränä on käytetty lukuja, jotka tuottajat ovat antaneet Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle (entinen PYR Oy).

– Tuottajien tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota ilmoitettavien lukujen oikeellisuuteen. Kun luvut kirjaa oikein, kierrätysmaksuissa saattaa syntyä huomattaviakin säästöjä, painottaa Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari.

Puupakkauksia ovat kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut alustat, kehikot, laatikot ja rasiat, tynnyrit, pytyt ja kaapelikelat sekä tuki- ja välipuut. Suurimpia käyttäjiä ovat rakennus-, elintarvike- ja metsäteollisuus, kone- ja terästeollisuus sekä vähittäiskauppa.

Ala-Viikarin mukaan puupakkausjätteen materiaalikierrätys Suomessa on haastavaa. Metsät tuottavat huomattavasti enemmän puuta kuin niitä hakataan, ja neitseellisiä puutuotteita on runsaasti tarjolla. Puupakkausjätteen käyttö kompostoinnissa on vähenemään päin.

– Toisaalta kaikki puupakkausjäte, jota ei muuten hyödynnetä, menee energiakäyttöön. Energiakäyttöä ei valitettavasti kuitenkaan vielä hyväksytä kierrätykseksi. Kierrätykseksi laskettava puupakkausten korjaus on kallista ja tiukkaan kilpailtua, joten korjauskelpoinenkin puupakkaus päätyy aikaisempaa helpommin hakkeeksi.

Haastavat velvoitteet

Ala-Viikari arvioi, että kierrätyksen osalta tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta. Puupakkausten kierrätystavoitteen saavuttaminen tulee olemaan haastavaa, ja se sitten myös aiheuttaa kustannuksia. Myös lähivuosille ennustetut kierrätysvelvoitteiden kiristämiset toteutuessaan lisäävät haasteita ja kustannuksia.

Hän kuitenkin toteaa, että vuoden 2014 alustavat uudelleenkäytön luvut näyttävät hieman paremmilta kuin 2013 luvut. Suomessa uudelleenkäyttö on hyvin järjestettyä, ja se pitäisi ehdottomasti huomioida kierrätystavoitteita määritettäessä. Myönteistä on sekin, että uusi tilastointitapa tuottaa lukuja, jotka vastaavat tähänastista paremmin todellisuutta.

– Sitä tukee myös Ringin aiempaa tarkempi kyselylomake ja ohjeistus, hän mainitsee.

Lasikin notkahti

Lasin uudelleenkäyttö on myös tilastoissa hiukan notkahtanut. Muutos on kuitenkin pieni.
Viime kesänä annetussa pakkausjäteasetuksessa asetettiin pantittomalle lasille oma kierrätysastevaatimus vuodesta 2016 alkaen. Aiemmin erillistä kierrätysvaatimusta ei ole ollut, vaan pantillisten ja pantittomien lasipakkausten määrät on voitu laskea yhteen.

Tilastokäyrässä vuoden 2009 lasin kierrätysprosentin notkahduksen syy on, että lasia varastoitiin 32 234 tonnia kierrätystä varten.

Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) vastaa siitä, että pantittomalle lasille asetettu kierrätysaste saavutetaan. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maija Peltola toteaa, että tähän saakka merkittävä osa kuntien keräämästä lasipakkausjätteestä on päätynyt maarakennuskäyttöön.

– Tämän vuoksi lasin lajitteluohjeet ovat olleet hyvinkin sallivia eri puolilla Suomea. Nyt kun materiaalia halutaan saada enemmän kierrätykseen, on lajittelu saatava yhdenmukaiseksi koko maassa. Muutosten seurauksena pantittoman lasin kierrätysmäärä tulee kasvamaan, mutta se miten pian siinä onnistutaan, on täysin riippuvainen kerättävän materiaalin laadusta, hän muistuttaa.

Pantillisen lasin osalta tilanne muuttui merkittävästi 2012, jolloin Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) käynnisti kierrätyslasipullojen keräysjärjestelmän. Sen myötä kuluttajille tuli mahdolliseksi palauttaa myös Alkon pullot vähittäiskauppoihin. Muutos otettiin positiivisesti vastaan, ja kierrätysaste on pysynyt korkealla, noin 90 prosentin tasolla vuosina 2012–14.

– Myös tölkin ja kierrätysmuovipullon kierrätys sujuu hyvin. Palautusasteet ovat maailman huippuluokkaa, ja Palpassa onkin käynyt viime vuosina useita delegaatioita muista maista tutustumassa pantillisiin kierrätysjärjestelmiin. Tölkin kierrätysaste on pysynyt jo usean vuoden ajan 96 prosentin ja kierrätysmuovipullon 92 prosentin tasolla, toteaa Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

– Suomalaiset ovat tunnollisia juomapakkausten kierrättäjiä. Kun lisäksi palautusverkosto on kattava ja toimii hyvin, tilanteen voi odottaa säilyvän hyvänä jatkossakin, hän arvioi.

Muutosta ilmassa

RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen mainitsee, että kierrätystavoitteet on kaikkien jakeiden osalta saavutettu, joten sikäli tilanne on hyvä.

– Muutoksia on kuitenkin tapahtumassa ja tavoitteet kiristyvät entisestään. Uudessa pakkausasetuksessa on jo aiempaa tiukemmat tavoitteet vuosille 2016 ja 2020, ja EU:ssa valmisteilla oleva uusi kiertotalouspaketti kiristänee tavoitteita edelleen.

Suomessa ajankohtainen asia on tuottajavastuun laajeneminen eli kuluttajapakkausten keräämisen ja kierrätyksen siirtyminen kokonaan kaupan ja teollisuuden vastuulle. Asetuksen mukaisen keräysverkoston on oltava toiminnassa ensi vuodenvaihteessa.

– Kunhan uusi järjestelmä saadaan toimintaan, sen vaikutus kierrätykseen alkaa hahmottua. Tavoitteiden saavuttamiseksi pakkausjätteiden kierrätysastetta on nostettava seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, joten tasaista nousua tarvitaan.

Tuottajavastuun laajeneminen on nostanut tuottajille määrättyjä kierrätysmaksuja merkittävästi.
– Aika näyttää, vaikuttaako se lähivuosina pakkausmateriaalien keskinäisiin suhteisiin ja käyttömääriin. Eri materiaalien kilpailua tosin tasoittaa se, että niiden kaikkien kierrätysmaksut ovat voimakkaassa nousussa.

Kuluttajat liikkeelle

Tanskanen ei odota isoja muutoksia vuosien 2014 ja -15 kierrätys- ja uudelleenkäyttölukuihin. Kun tuottajavastuun laajentuminen tulee voimaan 2016, se vaikuttaa lähinnä kuluttajapakkausten kierrätykseen.
– Tuskin siinä mitään dramaattista tapahtuu. Valtaosa materiaalista tulee edelleen yritystoiminnasta ja kiinteistökohtaisesta keräyksestä. Totta kai on mielenkiintoista nähdä, miten uusi järjestelmä alkaa toimia ja mihin se vaikuttaa. Lähtökohta on, että kun kauppapaikoille tulee satoja uusia pisteitä, kierrätettävät määrät mahdollisesti nousevat, hän toteaa. 

Teksti Ilpo Salonen, kuvitus Atte Lakinnoro, lähde: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastot