Tieto ja teot eivät vielä täysin kohtaa suomalaisten kierrätystottumuksissa

Ringin teettämän kuluttajakyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, että jätteiden lajittelu on tärkeää. Silti joka viides jättää kokonaan lajittelematta tai lajittelee vain satunnaisesti.

Teksti Heli Satuli

Tieto lajittelun ja kierrättämisen tärkeydestä ei johda kaikkien suomalaisten kohdalla vielä arjen tekoihin. Tämä selviää Ringin teettämästä kuluttajakyselystä. 

Maaliskuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää, miksi jätteiden lajittelu on tärkeää. Silti viidennes ilmoittaa, ettei lajittele jätteitään ollenkaan tai lajittelee vain satunnaisesti tai muutamaa jätejaetta. 

”Ilmastonmuutos on haaste, joka voidaan voittaa vain yhdessä. Lajittelemalla meistä jokainen pystyy vähentämään hiilidioksidin määrää ilmassa ja hillitsemään maapallon lämpenemistä. Lajittelu on jokaisen ihmisen helppo ympäristöteko”, toteaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. 

Lajittelun suurin haaste löytyy kotoa 

Onneksi entistä useampi suomalainen kertoo lajittelevansa jätteistään edes osan. Tunnollisimpia lajittelijoita ovat kyselyn perusteella yli 65-vuotiaat, joista 79 prosenttia kertoo lajittelevansa kaiken tai lähes kaiken jätteen.

Laiskimpia lajittelijoita ovat yllättäen nuoret, joista vain noin puolet ilmoittaa lajittelevansa kaikki jätteensä. Kyselyn mukaan kuitenkin juuri nuoret aikovat innokkaimmin lisätä jätteidensä lajittelua lähitulevaisuudessa. 

Yli puolet on sitä mieltä, ettei lajittelussa ole mitään vaikeaa. 

Eniten haasteita suomalaisille aiheuttaa lajittelun viemä tila kotona. Se on pulma 29 prosentille. Samalla yli puolet on kuitenkin sitä mieltä, ettei lajittelussa ole mitään vaikeaa. 

”Tämä on tärkeä tieto. Kaikki suomalaiset tulisi saada lajittelemaan ja lajittelu on helppo oppia. Tutkimustuloksista on myös nähtävissä, että kun on kerran ryhtynyt arjessaan lajittelemaan pakkausjätteensä, tavasta ei haluta luopua”, Tanskanen sanoo. 

Tuhat suomalaista -tutkimuksen toteutti IRO Research. Aikavälillä 8.–16.2. toteutettuun kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.