SUP-direktiivin ABC

Tuottajavastuun ja pakkausten parissa työskentelevistä harva on välttynyt kuulemasta sanaa SUP-direktiivi. Kertakäyttömuovituotteiden käyttöä rajoittava sääntely on tuonut kireällä aikataululla monia kieltoja ja vaatimuksia yrityksille. Mutta miten direktiivi sai alkunsa ja mitä on tapahtunut tähän mennessä?

Teksti Heli Satuli

Kuva Mikko Hirvonen & Euroopan komissio

2010-luku: Eurooppa herää maailman merten muoviongelmaan

Merten hälyttävä muoviongelma nousee laajasti kuluttajien tietoisuuteen. Vuonna 2016 Maailman talousfoorumi julkistaa tutkimuksen, jonka mukaan meret sisältävät tonnin muovia kolmea kalatonnia kohti jo vuonna 2025 ja vuonna 2050 muovia on merissä  enemmän kuin kalaa.

Komission järjestämässä Our Ocean (meidän meri) -konferenssissa lokakuussa 2017 Hollywoodin tähdet vaativat EU:lta toimia. Paine sääntelylle kasvaa. Samaan aikaan EU etsii ratkaisuja imago-ongelmaansa.

Tammikuu 2018: EU:n muovistrategia

Euroopan komissio julkaisee EU:n muovistrategian osana kiertotaloutta vauhdittavien aloitteiden pakettia. Alkuperäinen ajatus merten muoviongelmiin puuttumisesta on laajentunut: komissio haluaa vähentää kaikkia muovijätteen ja -roskien aiheuttamia ongelmia. Varsinainen uutinen liittyy tulevaan kertakäyttömuovia koskevaan direktiiviesitykseen. Moni media ehtii uutisoida EU:n aikovan kieltää muovin käytön kokonaan.

Toukokuu 2018: Euroopan komissio julkistaa SUP-direktiiviesityksen

Nopeasti kasattua, kunnianhimoista kertakäyttömuovidirektiiviä ryhdytään kutsumaan SUP-direktiiviksi (Single Use Plastics). Direktiivillä pyritään rajoittamaan kertakäyttömuovien kulutusta ja laajentamaan muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä. Rinki käy tiivistä keskustelua sidosryhmien kanssa sääntelyn vaikutuksista.

”Muovi voi olla erinomainen materiaali, mutta sitä on käytettävä aiempaa vastuullisemmin. Kertakäyttöiset muovit eivät ole viisas valinta talouden tai ympäristön kannalta, ja ehdotuksilla autetaan yrityksiä ja kuluttajia siirtymään kestävämpiin vaihtoehtoihin”, toteaa silloinen komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Komissio vaatii, että direktiiviesitys runnotaan läpi EU-koneistosta ennätysajassa. On tärkeää osoittaa kuluttajille, että EU vastaa ihmisten huoliin ennen toukokuussa 2019 pidettäviä parlamenttivaaleja.

Heinäkuu 2019: Kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva direktiivi voimaan

EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti tekevät työtä käskettyä ja direktiivi käsitellään vauhdilla. Hyväksytyn direktiivin tavoitteena on vähentää roskaantumista ympäristössä, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. Alun perin tarkoituksena oli vastata merien muoviroskaantumisongelmaan kohdistamalla toimia rannoilta eniten löydettyihin muovituotteisiin, mutta direktiivissä pureudutaan muovia sisältäviin kertakäyttötuotteisiin huomattavasti laajemmin.

Tuoteryhmästä riippuen direktiivi edellyttää erilaisia toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä ns. laajennettua tuottajavastuuta ja valistustoimenpiteitä.

Vuosi 2020: Jäsenmaat ja yritykset odottavat vastauksia

SUP-direktiivi jättää toimeenpanon osalta jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Komissiolta odotetaan yli kymmentä ohjeistusta ja täytäntöönpanosäädöstä. Esimerkiksi ohjeet ja tulkinnat siitä, mitä tuotteita direktiivi koskee, puuttuvat. Millainen tuote katsotaan kertakäyttöiseksi muovituotteeksi? Entä miten siivouskustannukset määritellään? Rinki omistajaliittoineen  toivoo, että SUP-direktiivin toimeenpanoa lykätään. Komissio pysyy kuitenkin tiukasti kannassaan: lisäaikaa ei heru. Tammikuussa 2020 Rinkiin perustetaan omistajaliittojen ja tuottajayhteisöjen edustajista koostuva SUP-ryhmä yhteisten SUP-kantojen muodostamiseksi ja viestimiseksi viranomaisille.

Kesäkuu 2021: Komissio julkistaa vihdoin ohjeita

Komissio julkistaa muovin ja muovituotteiden määrittelyyn liittyviä ohjeita vuoden myöhässä direktiivissä luvatusta aikataulusta.

Direktiivi tulisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään heinäkuussa 2021. Työ kuitenkin viivästyy lähes joka jäsenmaassa. Ohjeiden puuttumisen lisäksi hidasteena on myös EU:n jätesäädöspaketti, joka tulee toimeenpanna samaan aikaan. SUP-direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia ei ole voitu valmistella jätelakiin ennen kuin EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät jätelain muutokset saadaan voimaan.

Heinäkuu 2021: Kilpikonnapiktogrammit moniin muovia sisältäviin tuotteisiin

Euroopan komission täytäntöönpanoasetus tiettyjen kertakäyttömuovituotteiden merkinnöistä tuo ”kilpikonnakuvat” useisiin muovituotteisiin kuten muovia sisältäviin kertakäyttömukeihin.

Kilpikonnamerkki

Elokuu 2021: Tuotekiellot ja merkintävaatimukset voimaan Suomessa

Merkintävaatimukset ja tiettyjä tuoteryhmiä koskevat tuotekiellot astuvat Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tuotekieltojen listalta löytyy esimerkiksi muovista tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten ruokailuvälineiden, lautasten, pillien sekä juomien sekoitustikkujen saattaminen markkinoille, samoin oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. Kielletyksi tulevat myös paisutetusta polystyreenistä valmistettujen elintarvikepakkausten, juomapakkausten, juomamukien sekä niiden korkkien ja kansien saattaminen markkinoille.

Tuotteet, jotka on saatettu markkinoille ennen vaatimuksen voimaantuloa, voidaan käyttää loppuun.

Syksy 2021: Kansallinen toimeenpano jatkuu

Ympäristöministeriö valmistelee muiden SUP-direktiivin vaatimusten kansallista toimeenpanoa syksyn 2021 aikana. Työpöydällä ovat mm.

  • Kertakäyttömuovisten juomamukien ja -elintarvikepakkausten kulutuksen vähentäminen
  • Kertakäyttömuovisten juomapakkausten tuotevaatimukset
  • Laajennettu tuottajan vastuu
  • Kertakäyttömuovisten juomapullojen erilliskeräys
  • Kuluttajavalistustoimet

Kevät 2022: Green deal -sopimus allekirjoitetaan

Direktiivin edellyttämät kulutuksen vähentämistoimet on tarkoitus toteuttaa Suomessa ensisijaisesti ministeriön ja toimialojen välisellä green deal –sopimuksella. Maaliskuussa 2022 allekirjoitetaan Green deal ”muovisten kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen vähentämiseksi”. Valtionhallintoa sitovat kulutuksen vähennystoimet on puolestaan tarkoitus sisällyttää valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan.

Toukokuu 2022: Rinki kouluttaa SUP-velvoitteista

Ringin koulutustilaisuudessa asiakkaille kerrotaan SUP-tuotteiden raportoinnista: yritysten on kerättävä tiedot SUP-pakkauksista vuoden 2023 alusta lähtien ja raportoitava ne Ringille vuoden 2024 alussa.

Kesä 2022: SUP-tuote vai ei?

Monen yksittäisen tuotteen kohdalla on yhä epäselvää, onko kyseessä SUP-tuote vai ei. Rinki saa pakkausten tuottajavastuullisilta yrityksiltä runsaasti kysymyksiä määrittelyitä koskien. Helpottaakseen yritysten arkea, Rinki laatii yhdessä SUP-ryhmän ja viranomaisten kanssa tuotelistan, josta yritys voi tarkistaa, kuuluuko jokin tietty pakkaus direktiivin soveltamisalaan vai ei.

Syksy 2022: Jätelain muutosesitys eduskunnan käsiteltävänä

Direktiiviä on tähän mennessä pantu Suomessa täytäntöön jätelain muutoksella, joka astui voimaan 19.7.2021, sekä valtioneuvoston asetuksella, joka astui voimaan 23.8.2021. Syyskuussa 2022 eduskunta saa käsiteltäväkseen  jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Esityksen keskeiset asiat:

  •  Tuottajavastuusääntelyn piiriin sisällytetään uusina tuoteryhminä useita kertakäyttöisiä muovituotteita.
  • Muovia sisältävien kertakäyttöisten pakkausten, tyhjinä myytävien muovimukien, kosteuspyyhkeiden ja ilmapallojen sekä tupakkatuotteiden tuottajille uusi kustannusvastuu tietyistä kuntien toteuttamista jätehuolto- ja siivoustoimista.
  • Miljoonan euron liikevaihtoraja poistetaan.
  • Uutena palvelupakkausten ja viljelijäpakkausten tuottajan määritelmä, joka kohdentaisi tuottajavastuun kyseisten pakkausten valmistajiin ja maahantuojiin.

Hallituksen esitystä täsmentävät asetustason säädökset on tarkoitus antaa muutetun jätelain nojalla sen voimaantultua. Asetuksella ja asetusmuutoksilla säädettäisiin uusista tuote- ja erilliskeräysvaatimuksista, uusista kuluttajatiedotuksen sisältövaatimuksista sekä jätehuolto- ja siivoustoimista maksettavien korvausten määrästä ja jakaantumisesta SUP-tuoteryhmittäin. ​Rinki on ilmaissut eduskunnan ympäristövaliokunnalle huolensa tuottajien vastuulle siirtyvien SUP-kustannusten määräytymisestä sekä tuottajavastuun valvonnan riittävästä resurssoinnista vapaamatkustajien karsimiseksi.