Suomi kirii kiertotalouden kärkimaaksi

Sitra laatii kiertotalouden ­kansallista toimintasuunnitelmaa ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yritysten, ­kuntien ja kaupunkien sekä muiden päättäjien kanssa. Syksyllä ­julkistetaan ne tavoitteet ja toimen­piteet, joiden avulla Suomi nousee ­kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

− Avoimeen prosessiin voivat yksi­tyiset kansalaisetkin osallistua: kaikki ideat ja keinot kiertotalouden edistä­miseksi ovat tervetulleita. Rohkeita ­kokeiluja kaivataan, Sitran johtava kierto­talousasiantuntija Kari Herlevi kannustaa.

Peruspilareina ovat kilpailukyky, ­kasvu, investoinnit, työpaikat ja eko­loginen kestävyys. Kaikkia suuntia ­tarvitaan, jotta tulevaisuus olisi nykyistä kestävämpi.

Heräämisen aika

Kiertotaloudessa syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja hävikkiä. Suomella on tekemistä: vain kolmannes yhdyskuntajätteestä kierrätetään materiaalina. ­Luku on alle EU:n keskiarvon.

− Jäte pitäisi poistaa jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotteet ja palvelut olisi suunniteltava niin, että ne voidaan käyttää tai valmistaa uudelleen tai kierrättää raaka-aineeksi, Herlevi toteaa.

Sitran mukaan kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus vuoteen 2030 mennessä. Arvio kattaa konepaja-, metsä-, elintarvike- ja rakennusteollisuuden sekä yksityisen kulutuksen.

Herlevi näyttää kaaviota, johon on koottu kiertotaloutta noudattavia ­suomalaisyrityksiä. Paljon jo tehdään kestävämmän huomisen hyväksi: useat kymmenet yritykset pienemmistä start­upeista globaaleihin toimijoihin ovat tarttuneet haasteeseen.

Esimerkiksi metsäkonevalmistaja Ponssella on huolto- ja varaosakeskuksia ympäri maailmaa ja käytettyjen koneiden sekä uudelleen valmistettujen osien liiketoimintaa. Metsäyhtiöt kehittävät sivuvirtojen ja prosessijätteiden uusia käyttötapoja ja sovelluksia. Neste korvaa raakaöljyä tuottamalla uusiutuvia polttoaineita kasviöljystä ja eläinrasvajätteestä. Rakennusalalla kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutos vähentää raaka-ainetarvetta. Rakennusmateriaalienkin kiertoa voi tehostaa.

− Raaka-aineiden huvetessa kierto­talouteen kuuluu myös ravinteiden kierrätys: Outotec on kehittänyt prosessin, jolla lietteenpolton fosforipitoinen tuhka voidaan jalostaa lannoitteeksi.

Bisnekseen kiinni

Herlevin mukaan kiertotalouden bisnesmalleja ovat muun muassa tuote palveluna, kiertoketju, tuotteen elin­kaaren pidentäminen, jakamisalusta sekä palautuminen ja kierrätys. Tuote palveluna tarkoittaa sitä, että asiakas esimerkiksi liisaa tuotteen tai maksaa sen käytöstä.

− Lindström pidentää tuotteiden elinkaaria korjaamalla tai käyttämällä tuotteita uudelleen sopivassa kohteessa. Yritys muun muassa vuokraa mattoja yrityksille, puhdistaa ne ja vie kuluneet matot pois, jolloin niitä voi vielä hyödyntää vaikkapa korjaamoissa.

Kiertoketjussa suositaan uusiutuvaa energiaa ja tuotteissa hyödynnetään kierrätettäviä sekä biohajoavia materiaaleja, kuten pakkausalan innovaatioissa. Tuote-elinkaaren pidentäminen ja hyötykäyttö toteutuvat 3 Step IT:n liiketoimintamallissa. Yritys kunnostaa ja myy poistuvia, käyttökelpoisia it-laitteita edullisemmin eteenpäin.

− Kuluttajatottumusten muutoksella on iso rooli kiertotalouden edistämisessä. Yksityisen kulutuksen potentiaali on jakamistaloudessa, Herlevi toteaa.

Jakamistalous tarjoaa myös globaa­leja mahdollisuuksia. Suomalainen startup-yritys Swap.com on valloittanut USA:n, jossa sillä on miljoonia asiakkaita. Palvelun kautta asiakas myy muun muassa käytettyjä lastenvaatteita.

Innovaatioita pakkausalalle

Vajaa 60 prosenttia kaikista pakkauksista Suomessa päätyy kiertoon. EU:ssa suomalaiset ovat keskikastia, mutta kirittävää riittää, jotta 75 prosentin tavoitteeseen ylletään vajaassa 15 vuodessa.

− Parasta on, kun pakkaus päätyy alkuperäiseen käyttöön. Jo pakkausta suunniteltaessa materiaalivalinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi muovin kohdalla pitäisi päästä eroon fossiilisista raaka-aineista ja tehostaa biomuovien valmistusta.

Ellen MacArthur -säätiön mukaan 95 prosenttia kaikesta maailman muovista käytetään vain kerran.

− Kertakäyttökulttuuri ei ole kestävää. Pitäisi luoda jälkimarkkinoita, ­kehittää globaali muoviprotokolla ja suosia uudelleen käytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia pakkauksia. Esimerkiksi suomalainen startup-yritys on kehittänyt puukuitupohjaisen, kierrätettävän materiaalin, jolla voidaan korvata pussien ja pakkauksien muovikalvoa.

Verkkokaupan lisääntyessä pakkausjätteen määrä kasvaa. Taistoon kertakäyttökulttuuria vastaan on ryhtynyt suomalaisyritys, joka on kehittänyt uudelleenkäytettävät pakkaukset verkkokauppiaille ja kuluttajille.

Innovaatiota, keinoja ja kokeiluja tarvitaan vielä lisää, mutta oikealle tielle on jo lähdetty.

EU:n kiertotalouden tavoitteet vuoteen 2030 mennessä:

• 65 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään.
• 75 % pakkausjätteestä kierrätetään.
• Enintään 10 % kaikesta jätteestä on kaato­paikkajätettä.
• Kerätyn jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään. Edistetään uudelleenkäyttöä ja teollista symbioosia: yhden toimialan sivutuote on toisen raaka-aine.
• Tuottajia kannustetaan taloudellisesti tuomaan markkinoille ekologisempia tuotteita sekä talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä.

Teksti Tarja Västilä, kuva Vesa Tyni