PYR mukana muutoksissa

Alun perin oli tarkoitus, että kuluttajakeräys olisi tullut tuottajille toukokuussa 2014, mutta nyt määräaika onkin vuoden 2016 alussa. Tanskasen mukaan siirtymäaika pelasti paljon.

– Näin saatiin aikaa keräysverkon rakentamiseen. Pakkausala oli aikataulun pidennyksestä tiiviisti yhteydessä ministeriöön, ja tavoite toteutui.

Kun täydestä tuottajavastuusta on päätetty jätelaissa, keräysverkosto rakennetaan, mutta asetus vaikuttaa vielä paljon lopullisiin kustannuksiin. Tanskanen korostaa, että asia pitää hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Hyvä, että yksityiskohdat saadaan syksyn aikana päätettyä ja päästään käytännön työhön. Tuottajien tulee rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen verkosto, johon kuluttajien on helppo viedä kierrätettävät materiaalit.

Tavoitteena järkevät ratkaisut

Esimerkiksi kauppakeskukset ovat luontevia keräyspisteiden sijaintipaikkoja, joissa kulkee paljon ihmisiä. Haastavampi kysymys on, miten syrjäseuduilta voidaan kerätä materiaaleja niin, että se on taloudellisesti järkevää ja ympäristölle edullista.

– Laki takaa kuluttajille oikeuden vaivattomaan lajitteluun, ja tämähän on hyvä tavoite. Olennaista on, mitä vaivattomuudella tarkoitetaan. Jos keräyspisteitä pitää viedä syrjäisiin paikkoihin, pienten määrien keräys tulee varsin kalliiksi, ja kuluttajathan sen lopulta maksavat. Lisäksi kuljetusten päästöt voivat nousta niin korkeiksi, että ympäristöhyödyt vähenevät, Tanskanen harmittelee.

Hän kuitenkin uskoo, että järjestelmästä voi tulla hyvin toimiva, kunhan yksityiskohdat saadaan hiottua.

– Kauppa ja teollisuus joutuvat miettimään ympäristötavoitteitaan entistäkin tarkemmin. Trendi on, että ympäristövastuita tulee koko ajan lisää, ja sen puolen kustannukset kasvavat.

Lainsäätäjän yhtenä tavoitteena on ollut, että pakkausmateriaalien käyttöä vähennetään mahdollisuuksien mukaan. Tanskanen pitää tavoitetta yleisellä tasolla oikeana, mutta pakkausten osalta se voi pahimmillaan johtaa jätemäärien kasvuun. Pakkaus suojaa tuotetta ja vähentää siten itsessään jätteen määrää. Lisäksi pakkausten osuus tuotteiden koko ympäristöjalanjäljestä on jo nyt useimmiten pieni, muutamien prosenttien luokkaa. Valtaosa ympäristökuormituksesta syntyy tuotteiden valmistuksessa.

Muovi mukaan

Asetusluonnoksen mukaan tuottajien on järjestettävä vähintään 2 000 lasin, metallin ja kuitupakkausten keräyspistettä. Lisäksi muovin keräyspisteitä tulee 500. Muovin lajittelu on jo pitkään kiinnostanut kuluttajia, mutta sekalaiselle kotitalousmuoville on vaikea löytää kierrättäjiä eli tapoja hyödyntää jätemateriaalia raaka-aineena johonkin hyödylliseen.

– Ehdotettu pistemäärä on suuri, ja erityisesti kuluttajamuovin keräys kannattaisi aloittaa esitettyä pienemmällä pisteverkolla, jotta kerätyn muovin laatu saadaan varmistettua ja sille ehditään löytää järkevä kierrätyskohde.

Tanskanen muistuttaa, että Suomeen rakennetaan koko ajan lisää jätteenpolttolaitoksia. Niissä kierrätykseen kelpaamaton muovijäte tulee hänen mielestään parhaalla tavalla käyttöön, koska sen lämpöarvo vastaa öljyä.

Hän myös uskoo, että kuluttajat jatkavat entiseen malliin lajittelua, vaikka jätteiden poltto lisääntyy.

– Uudistus on eri tavoitteiden kompromissi. Hyvää on se, että asioita voidaan lähteä nyt suunnittelemaan ja toteuttamaan koko valtakunnassa kokonaisuutena. PYRin vahva rooli tilastoinnissa ja tuottajanvastuun koordinoinnissa säilyy. Aika näyttää, tuleeko sille lisäksi uusia tehtäviä, hän sanoo.

Viestinnän kohteeksi myös kuluttajat

PYRin uusi viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu lupaa, että PYR ottaa uudistuksen myötä viestinnässään entistä enemmän huomioon myös kuluttajat. Kun vastuu pakkausten kuluttajakeräyksestä siirtyy yrityksille, PYR tulee olemaan myös mukana opastamassa kuluttajia kierrätysasioissa.

– PYRin pitää olla tarvittaessa valmis yhä avoimempaan keskusteluun myös julkisuudessa. Pakkausten kierrätys on monimutkainen järjestelmä. Monia kuluttajia asia voi kiinnostaa jätteiden lajittelua pidemmälle. Mahtavapakkaus-sivusto on hyvä alku, ja kuluttajaviestintää tarvitaan lisää, hän arvioi.

Yhtenä päätavoitteenaan Tuulensuu pitää sitä, että jäsenyritykset pysyvät tarkkaan tietoisina alan muutoksista.

– Esimerkiksi kuluttajakierrätyksen järjestämisessä on paljon yksityiskohtia auki. Missä laajuudessa se toteutuu, miten vastuut jakautuvat, mitä se maksaa, mitä se kaikkiaan käytännössä tarkoittaa? Perusviestimme on, että PYR kantaa jatkossakin vastuuta jäsenyrityksistään ja puolustaa niiden etuja. Tämä kuvio ei muutu, hän toteaa.

Juha-Heikki Tanskanen tuli tehtäväänsä Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitusjohtajan paikalta. Hän työskenteli
yhtiön palveluksessa sen perustamisvuodesta 2002 alkaen. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori.

KTM Katri Tuulensuulla on kokemusta pakkausalalta muun muassa edellisistä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikön tehtävistään. Tuolloin hän myös edusti panimoteollisuutta Suomen Kuluttajakuitu ry:n hallituksessa.