Pakkausten kierrätysaste ylitti 60 prosenttia

Heinäkuussa julkaistujen pakkaustilastojen mukaan vuonna 2015 markkinoille saatetusta pakkausmäärästä 61 prosenttia päätyi kierrätykseen. Kierrättäminen tarkoittaa, että pakkausjäte käytetään materiaalina uusien tuotteiden valmistukseen. Luku ei sisällä pakkausten uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä esimerkiksi energiana.

Pakkausjäteasetuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kierrätysasteen tulisi nousta 65 prosentin tasolle.

– Vaikka kaikkien materiaalien kohdalla päästäisiinkin niiden omiin, vuoteen 2020 mennessä kiristyviin tavoitteisiin, on silti aika tiukoilla, ylittyykö 65 prosentin kokonaistavoite, arvioi RINKI Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola.

Lasi, muovi, metalli ja kuitu ylittivät tavoitteet

Pakkaustilastoista selviää, että vuonna 2015 lasi-, muovi-, metalli- ja kuitu­pakkausten materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet saavutettiin.

Lasin kierrätysaste oli 78 prosenttia (tavoite 60), muovin 24 prosenttia (tavoite 22,5), metallin 84 prosenttia (tavoite 50) ja kuidun 112 prosenttia (tavoite 60). Kuitupakkauksilla tarkoitetaan paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksia.

Puupakkausten kierrätysaste jäi tilastojen mukaan 13 prosenttiin tavoitteen ollessa 15 prosenttia.

– Puupakkaukset ovat lähinnä puu­lavoja, joiden uudelleenkäyttö on laajaa ja järjestelmällistä. Puupakkauksille on Suomessa kuitenkin niukasti kierrätysmahdollisuuksia, Peltola sanoo.

Kokonaiskäyttömäärässä pieni lasku

Jos tilastoja verrataan vuoden 2014 vastaaviin, huomataan, että pakkausten kokonaiskäyttö eli markkinoille saatettujen pakkausten ja uudelleenkäytettyjen pakkausten yhteismäärä laski hieman edellisvuodesta. Nyt se oli 1,8 miljoonaa ­tonnia.

– Yksittäisen vuoden tietojen perusteella ei voi kuitenkaan vielä tehdä päätelmiä kehityssuunnasta, Peltola toteaa.

Kymmenen viime vuoden aikana markkinoille saatettu pakkausmäärä on ollut hienoisessa kasvussa. Kasvu vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana on ollut noin neljä prosenttia.

Vuosien 2008 ja 2009 taitteessa alkanut taloudellinen taantuma näkyy vuoden 2009 pakkausmäärän selvänä notkahduksena. Vuonna 2015 markkinoille saatettiin 0,7 miljoonaa tonnia pak­kauksia. Luku kuvaa syntynyttä pakkausjätemäärää. Ringin arvion mukaan pakkausjätemäärästä 57 prosenttia oli yrityspakkauksia ja 43 prosenttia kuluttajapakkauksia.

130 kiloa pakkausjätettä per asukas

Jokaista suomalaista kohden pakkaus­jätettä syntyy noin 130 kilogrammaa vuodessa. Määrä ei ole juurikaan muuttunut kymmenessä vuodessa – se on vähentynyt kilon. ­Eurostatin mukaan vuonna 2014 EU-alueel­la pakkausjätettä syntyi keskimäärin 163 kiloa asukasta kohden.

Suomessa syntyvän pakkausjätteen määrää vähentää pakkausten uudelleenkäyttö, mikä tarkoittaa pakkauksen käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen. Uudelleenkäytön määrä on merkittävä metalli-, puu- ja muovipakkauksissa. Uudelleenkäytetyt pakkaukset ovat pääasiassa erilaisia kuljetuspakkauksia.

– Lasipakkausten uudelleenkäyttö on kymmenessä vuodessa vähentynyt huomattavasti, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa tölkkien lisääntynyt vetovoima ja juoma­pakkausverotuksessa tapahtuneet muutokset.

Vertailukelpoisia tilastoja pakkausten uudelleenkäytöstä muissa EU-maissa ei Peltolan mukaan ole saata­villa.

– Osa EU-maista raportoi uudelleenkäyttölukuja, mutta luvuissa ei esimerkiksi välttämättä ole mukana kuljetuspakkauksia lainkaan.

4 000 yritystä siirtänyt tuottajavastuuvelvollisuutensa tuottajayhteisöille

Rinki kokoaa pakkaustilastoon tiedot yrityksiltä, jotka ovat siirtäneet tuottajavastuuvelvollisuutensa pakkausten tuottajayhteisöille. Lukujen takana on kaikkiaan noin 4 000 yritystä.
Luvuista puuttuvat alle miljoonan euron liikevaihdon tekevät yritykset, jotka eivät kuulu tuottajavastuuvelvoitteen piiriin.

– Lisäksi pakkauksia tulee Suomeen esimerkiksi kansainvälisen verkkokaupan kautta sekä matkustajatuontina, johon kuuluvat muun muassa kulutta­jien Virosta tuomat juomapakkaukset. Valitettavasti aina on myös vapaamatkustajia eli yrityksiä, joiden pitäisi olla järjestelmässä mukana, mutta jotka eivät ole, Peltola harmittelee.

Virallisen pakkausmäärätilastoinnin ulko­puolelle jäävät pak­kaukset päätyvät usein nekin tuottajien järjestämään materiaalin vastaanottoon, kierrätykseen tai muuten hyödynnettäväksi, mikä osaltaan selittää kokonaishyötykäyttöasteen nousun vuonna 2015 yli sadan prosentin (102). Vuonna 2014 kokonaishyötykäyttöaste oli 98 pro­senttia.

Suurin osa pakkaustiedoista RINKI Oy:n extranetistä

Peltolan mukaan pakkaustietojen tilastointia on helpottanut Ringin extranet-palvelu, jonka kautta saatiin tänä vuonna suoraan jo 76 prosenttia yritysten lähettämistä pakkaustiedoista. ­Extranet on ollut käytössä vuodesta 2013 lähtien.

Extranet auttaa tietojen raportoijaa huomauttamalla, mikäli syötetty luku poikkeaa huomattavasti aiemmin ­raportoidusta. Näin voidaan vähentää esimerkiksi suuruusluokka- ja yksikkö­virheitä. Yritys voi myös päivittää asiakas­tietojaan järjestelmän kautta.

– Ringissä extra­net on helpottanut pakkaustietojen tarkastustyötä ja tehostanut tietojen käsit­telyä merkittävästi.

Rinki toimittaa tuottajavastuuvelvoitteensa tuottajayhteisöille siirtäneiden yritysten pakkaustiedot Pir­kan­maan ELY-keskukselle vuosittain. ELY-kes­kukselta tiedot menevät Euroopan komis­siolle.

27.9.2017

Teksti Päivi Maaniitty, graafit Heli Nokkala, kuva Ville Rinne