Pakkausalan monitoiminen lobbari
Kun kolme nuorta miestä vuonna 1973 Turussa perusti pakkausalan yrityksen, nimeksi keksittiin Mercamer Oy. Ei nimi silloin heille mitään tarkoittanut, mutta olipa asiakkaiden helppo muistaa. Sittemmin miehet oivalsivat, että sehän merkitsee ”enemmän kauppaa”.
Eivätkä he väärässä olleetkaan. Nykyisin juuri Mercamer-pakkausyhtiöstään tunnettu tekniseen tukkukauppaan ja teolliseen pakkaamiseen erikoistunut My Invest -konserni pyörii 40 miljoonan euron liikevaihdolla ja työllistää 70 ihmistä. Sen yritykset kiristekäärivät, kutistepakkaavat ja vannehtivat suomalaisia vientituotteita. Mercamer on myös pakkauskoneiden ja materiaalien tukkuri sekä tarjoaa pakkaussuunnittelua ja logistisia palveluja.
My Invest Oy:n pääomistajasta ja hallituksen puheenjohtajasta Mauri Nurmiosta huokuu alan 40-vuotinen kokemus. Nurmio on Suomen Uusiomuovi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Pakkausyhdistyksen varapuheenjohtaja, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Pakkaus- ja materiaalinkäsittelytoimittajat -jaoston puheenjohtaja sekä Suomen Messujen PacTec-näyttelytoimikunnan jäsen.
– Koska edustamani yhtiöt toimivat pakkausalalla, pidän tärkeänä olla vaikuttamassa koko toimialaa koskeviin asioihin, edunvalvontaan ja päätöksiin. Uuden jätelain mukainen täysi tuottajavastuu pakkausalalle ja sen myötä tuotteiden jätehuollon järjestäminen on tuonutkin melkoisesti lisätyötä juuri Suomen Uusiomuovi Oy:n toimintakentällä, hän sanoo.
Hyvä tulos vaatii aikaa
Jätelain asetusten valmistuminen on viivästynyt melkoisesti alkuperäisestä aikataulusta. Verkkaisuus ei Nurmiota kuitenkaan huoleta, päinvastoin. Niin monimuotoisesta, merkittävästä ja kaikkia koskevasta lainsäädännöstä on kysymys. Hän uskoo, että asetusten laatijat pyrkivät ottamaan huomioon useiden osapuolten näkemykset siitä, miten jätelain vaatimus toteutetaan.
– Ympäristöministeriössä on valtaisa työtaakka lukuisien asetusten valmistelussa. Tästä huolimatta olemme päässeet kertomaan heille tuottajien ja pakkaajien näkemyksiä. Tämän olen kokenut erittäin myönteiseksi. Jos jotain voin toivoa, niin se voisi olla kustannusvaikutusten huomioiminen kuluttaja- ja ympäristönäkökohtien lisäksi sekä riittävästi aikaa järkevän vastaanottoverkon rakentamiselle.
Kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki ajoi läpi keväällä 2011 uuden jätelain, johon sisältyi täysi tuottajavastuu, ei hän Nurmion mielestä varmasti ollut tietoinen muutoksen tuomista kustannuksista. Jostain putkahti esille ”tämä 1 sentti per pakkaus” tavoitteena vähätellä lain muutoksen tuomaa lisärasitusta pakkaajille ja sitä kautta kuluttajille.
– Kysymys on tietenkin paljon isommasta asiasta. Jos esimerkiksi muovipakkaus joudutaan viemään Saksaan kierrätettäväksi, maksaa pakkausjäte karkeasti jopa tuhat euroa tonnilta. Jos se päätyy sekajätteen mukana energiapolttoon, on kustannus vain neljännes tästä.
Pakkausmateriaalin määriä vähennettävä
Nurmio toteaa, että Suomen ja koko Euroopan taloustilanteessa ei ole hurraamista. Viidettä vuotta jatkunut heikko taloussuhdanne on rasittanut yritysten kannattavuutta. Korkea työttömyys ja heikentynyt vienti ovat puolestaan laskeneet tuotteiden kysyntää, mikä näkyy yritysten kannattavuuden huononemisena.
– Luonnollisesti monenkertaiseksi nousevat kustannukset otetaan kielteisesti vastaan. Pienet yritykset, kasvava nettikauppa ulkomailta, kuluttajien tuonti sekä niin sanotut vapaamatkustajat kuormittavat lisäksi hyötykäyttömaksunsa maksavia yrityksiä. Täytyy vain toivoa, että löydämme yhdessä sellaiset ratkaisut jätelain toteuttamiseksi, että ne kestävät kriittisen tarkastelun myös jälkikäteen.
Nurmion mukaan sekä pakkausalan yritykset että pakkausmateriaaleja ostavat asiakkaat tulevat olemaan lähes poikkeuksetta maksumiehiä jätelain tuomista kustannuksista. Silti hän kokee tämän myös positiiviseksi haasteeksi pakkausalan yrittäjänä.
– Meidän on entistä tarkemmin optimoitava asiakkaan käyttämä pakkausmateriaalin määrä, jotta hyötykäyttömaksuja ei makseta turhasta. Asiantuntemus ja osaaminen onkin se lisäarvo, jonka tarjoamme asiakkaalle.
Lobbaus vie tietoa päätösten tueksi
Turun saaristossa, kolme siltaa Naantalista länteen päin sijaitsevan Iiskolan kylän kalastajaperheessä varttunut Nurmio on hioutunut myös monissa liike-elämän tyrskyissä. Hän on luotsannut yrityslaivansa turvallisesti satamaan muun muassa valuuttalainakriisistä ja ruplan romahduksesta. Vahva tahto ja neuvottelutaito ovat aina olleet avuksi.
Edunvalvonta eli lobbaaminen on julkisuudessa käsitelty melko kielteisessä valossa. Nurmion mielestä tämä on kuitenkin ainoa tapa, jolla esimerkiksi poliittisille päättäjille viedään asiatietoja päätösten tueksi.
– Pakkausala ei sinänsä edusta mitään erillistä intressiryhmää, vaan on yksi tärkeä osa elinkeinoelämää. Luonteva paikka pakkaajien edunvalvonnalle on Suomen Pakkausyhdistys ry, johon onkin perusteilla edunvalvontaryhmä koordinoimaan ja kehittämään toimintaa. Luonnollisesti kaupan ja tuottajien omat järjestöt toimivat myös aktiivisesti.
– Myös PYR Oy:n rooli on muodostunut hyvin keskeiseksi niin pakkausalan kuin koko elinkeinoelämän näkökulmasta. PYR on hoitanut sille kuuluvien tehtävien lisäksi myös varsin näkyvästi tuottajien edunvalvontaa muun muassa ratkaistaessa jätelain ja asetusten tuomia haasteita, Nurmio kiittelee.
teksti Pertti Suvanto | kuvat Pekka Nieminen