”On hienoa nähdä, kun muovi ihan oikeasti kiertää”  

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kutsuu alan kaikkia toimijoita isoon urakkaan. EU:n muovinkierrätystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan paljon töitä – mutta myös esimerkiksi uutta teknologiaa. 

Teksti Matti Välimäki

Kuvat Pixabay ja Rinki

Mika Surakalla, tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovin uudella toimitusjohtajalla, on edessään suuri haaste.

EU:n jätedirektiivin mukaisesti muovipakkausten kansallisen kierrätyksen tulee vuonna 2025 olla 50 prosenttia ja vastaavasti 55 prosenttia vuonna 2030. Vuonna 2020 pantittomien muovipakkausten kierrätysaste jäi noin 37 prosenttiin.

– Tähän mennessä Suomen Uusiomuovi on päässyt aina EU:n asettamiin minimitavoitteisiin. Nyt en uskalla sitä luvata, sillä tarvittava muutos on niin suuri ja aikaa niin vähän. Toki teemme kaikkemme nytkin, Surakka sanoo.

 Surakka kuvailee, että ratkottavana on vaikea palapeli. Sen palasia on jo olemassa, mutta osa on vasta kehitteillä.  

– Tavoitteeseen pääseminen ei ole myöskään – tietenkään – vain Suomen Uusiomuovin asia, vaan mukaan tarvitaan kaikkia alan toimijoita ja koko arvoketjua. Paljon riippuu myös esimerkiksi alan teknisestä kehityksestä.

Surakka on ollut muovialalla 25 vuotta. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa sekamuovia hyödyntäneessä Muovix Oy:ssa sekä Wihuri-konserniin kuuluvassa WIPAKissa, missä hän vastasi esimerkiksi yhtiön kymmenen eurooppalaisen tehtaan jätemuovien käsittelystä. Suomen Uusiomuovin toimitusjohtajan tehtäviin hän siirtyi viime kesänä Puolasta, jossa hän oli mukana rakentamassa WIPAKille tehdasta ja toimi myös yrittäjänä.  

 

Tekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia 

Suomen Uusiomuovi on listannut POLKU 2025 -ohjelmaansa keinoja, joita tarvitaan EU:n kierrätystavoitteisiin pääsemiseksi. 

Surakka nostaa erityisesti esiin uudet käsittely- ja lajittelutekniikat. Hän kertoo, että Fortumin Riihimäen muovijalostamoa uudistetaan parhaillaan.  

– Kun laitos valmistuu vuonna 2024, se lisää merkittävästi mahdollisuuksia valmistaa uusiomuovien raaka-aineita Suomessa.

Ruotsissa on jo käytössä ja Suomessakin on kokeiltu niin sanottuja etulaitoksia, joissa sekajätteestä lajitellaan talteen kierrätysmateriaalia. 

– Tekniikka, jossa eri pakkausmateriaaleja tunnistetaan pääasiassa infrapunasäteiden avulla, on toiminut. Uusia tekniikoita eri muovilajien tunnistamiseen on tulossa ja niiden käyttömahdollisuutta tutkitaan, kertoo Surakka.

Euroopassa on paljon myös kemialliseen kierrätykseen liittyviä projekteja – ja Suomessakin muutamia. Kemiallinen kierrätys on SUMin toimitusjohtajan mukaan yksi osa palapeliä, jolla kierrätystä lisätään. 

– Kierrätystä helpottaa myös esimerkiksi pakkausten harmonisointi, siellä, missä se on mahdollista. Suomen Uusiomuovi on jo julkaissut pakkaussuunnittelijoille kierrätysoppaan. 

 Neuvontaa ja keräyksen tehostamista 

Polku 2025 ohjelmaan kirjattuihin keinoihin kuuluu myös esimerkiksi kuluttaja- ja yritysviestinnän, opastuksen ja neuvonnan tehostaminen yhteistyössä Ringin, viranomaisten ja muiden ympäristötoimijoiden kanssa.

Myös muovipakkausten kiinteistökeräyksen yleistymistä pyritään edistämään yhteistyössä alueellisten jäteviranomaisten, kunnallisten ja yksityisten jäteyhtiöiden kanssa. Uuden jätelain edellyttämä kiinteistökeräys yli viiden asunnon kiinteistöissä tulee lisäämään keräystä ja vähentämään Rinki-ekopisteiden tarvetta.

Surakka laskee, että 50 prosentin kierrätysaste vaatisi kuitenkin keräysasteen nousua nykyisestä alle 40 prosentista 70-80 prosenttiin. 

-Ruotsissa asiaa on harjoiteltu jo 25 vuotta, mutta sielläkin on päästy vasta 50 prosentin keräysasteeseen. Käytännössä keräysastetta on tietyn rajan jälkeen hyvin vaikea nostaa eli vaatia kuluttajaa viemään joka ikinen muoviroskansa keräykseen.

Hän mainitsee, että muovinkierrätyksen ympäristöhyötyjä arvioitaessa pitäisi huomioida aina myös kokonaisuus. 

– Asumme harvaan asutussa pitkien välimatkojen maassa. Joissakin tilanteissa kevyt muovi olisi kyllä järkevämpää hyödyntää paikallisesti kuin kuljettaa sitä satoja kilometrejä kierrätykseen.

Tuottajayhteisön fuusioituminen edessä 

Surakan mielestä tuottajavastuu toimii monessa asiassa hyvin, myös muovialalla. Parhaillaan käynnissä olevaan tuottajayhteisöjen fuusioitumiseen hän suhtautuu hieman varovaisesti.

Fuusiolla haetaan yhden luukun periaatteen tarjoamaa asioinnin helppoutta ja kustannussäästöjä. Pitää kuitenkin muistaa, että tuottajayhteisöjen hallinnointikulut ovat jo nyt varsin marginaalisia. Lisäksi kierrätysmaksut ovat aina ”korvamerkittyjä, esimerkiksi muovikierrätysmaksut on käytettävä muovipakkausten keräämiseen ja kierrättämiseen. 

Ei muovin vaan roskaajan vika 

Pitkän linjan muovimies myöntää, että häntä häiritsee muovin tämänhetkinen huono imago.

 Ihmiset eivät aina ymmärrä, että muovi on äärimmäisen ympäristöystävällinen aine: kevyt  ja kestävä. Se on auttanut aivan oleellisesti vähentämään esimerkiksi ruokahävikkiä. Jos joku heittää muovia luontoon, niin se ei ole tietenkään muovin, vaan roskaajan vika.

Surakka kertoo, että kertoo olevansa motivoitunut uuteen pestiinsä.  EU:n uudet kierrätystavoitteet antavat työhön mukavasti lisäpuhtia. 

– Pienessä organisaatiossa oman käden jälki näkyy. On mielenkiintoista etsiä haasteisiin uusia, käytännössä toimivia ratkaisuja. Ennen kaikkea on hienoa nähdä, kun muovi ihan oikeasti kiertää, Surakka miettii. 

Kuka: Mika Surakka  

Diplomi-insinööri Mika Surakka 54 v, aloitti Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja kesällä 2021. Hän on toiminut aikaisemmin eri tehtävissä muovialalla Suomessa ja ulkomailla noin 25 vuoden ajan. 

Surakan harrastuksiin kuuluvat muun muassa laskettelu, sukellus ja enduro. 

Suomen Uusiomuovi (SUM) 

Suomen Uusiomuovi Oy on muovipakkausalan tuottajayhteisö, joka edistää muovipakkausten kierrätystä.

Muovin kierrätysaste 2020:  

Vuonna 2020 pantittomia muovipakkauksia saatettiin Suomessa markkinoille yhteensä 121 697 t ja niistä kerättiin kaiken kaikkiaan 44 827 t. Näin ollen muovipakkausten keräysaste markkinoille saatetusta kokonaismäärästä oli 36,8%. Kierrätysasteen laskentatapa muuttuu: Tähän asti kierrätysaste on laskettu kierrätettäväksi kerätystä määrästä. Jatkossa kierrätysasteet lasketaan materiaalista, joka aidosti päätyy kiertoon ja uusiokäyttöön. Uuden laskentavan mukainen kierrätysaste muovipakkauksille oli viime vuonna vain 19,87 %.