Mari Kiviniemi: Kaikille samat säännöt pakkausten tuottajavastuussa

Mari Kiviniemi muistuttaa, että kaupalla on keskeinen rooli pakkausten tuottajavastuun toteutuksessa.

– Kauppa on järjestelmän iso maksaja, sen vastuulla on noin 40 prosenttia tuottajavastuun kustannuksista.

Kauppa on myös linkki, joka käytännössä mahdollistaa pakkausten kierrätyksen. Puolet Rinki-ekopisteistä, joihin kuluttajat voivat palauttaa käytettyjä pakkauksia, sijaitsee kauppojen yhteydessä

– Kauppiaat kuuntelevat asiakkaitaan hyvin herkällä korvalla. Asiakkailla on paljon toiveita niin pakkausten kuin niiden kierrättämisenkin suhteen.

Tuottajavastuun organisoinnissa on tarvetta myös muutoksille.

Kiviniemen mukaan tuottajavastuun organisoinnissa on tarvetta myös muutoksille.

– Kierrätystavoitteet kovenevat. Tämän takia meidän on oltava sisäisesti yhä tehokkaampia, jotta kustannukset saadaan pidettyä minimissään ja synergiahyödyt maksimissaan. Tekemistä voidaan tehostaa purkamalla päällekkäisyyksiä ja yksinkertaistamalla päätöksentekoa.

Laaja joukko toimenpiteitä

Ympäristöministeriö on ryhtynyt uudistamaan Suomen jätelainsäädäntöä. Taustalla on EU:n jätesäädöspaketti, jonka keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä sen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

EU:n uusitun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Eri pakkausmateriaaleille on annettu myös materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita.

– Pakkausten tuottajavastuukustannukset tulevat kasvamaan, mutta tarkkaa hintalappua ei vielä tiedetä.

Pakkausten tuottajavastuukustannukset tulevat kasvamaan, mutta tarkkaa hintalappua ei vielä tiedetä.

Kiviniemi huomauttaa, että kierrätystavoitteet ovat erittäin haastavia erityisesti muovi- ja puupakkausten osalta. Niiden saavuttamiseksi tarvitaankin laaja joukko erilaisia toimenpiteitä.

– Kiinteistökohtaista keräystä on lisättävä ja erityisesti muovin osalta pitää siirtyä laitosmaiseen käsittelyyn. Kuluttajilla tulee jatkossa olemaan kierrätysasteen saavuttamisessa entistä suurempi rooli, joten pakkausjätteiden lajittelua kotitalouksissa on entisestään tehostettava. Kuluttajien neuvontaa sekä opastusta pakkausten lajittelusta pitää lisätä.

Kansainväliset verkkokauppajätit ruotuun

Kaupan Liitto ei vastusta ympäristölainsäädännön tiukentamista. Kiviniemen mielestä kaikilla pitäisi olla kuitenkin samat säännöt.

– Ennen kaikkea kansainvälisen verkkokaupan pelisäännöt on arvioitava uudelleen. Kansainvälisillä verkkokaupoilla ja kivijalkakaupoilla pitää olla sama kilpailuasetelma.

Käytännössä verkkokaupan kansainvälisten jättiyritysten pakkaukset päätyvät nykyään kotimaiseen kierrätysjärjestelmään. Jätit eivät kuitenkaan osallistu millään tavalla kustannuksiin, vaan kulut koituvat kotimaisten toimijoiden maksettaviksi.

– Tämä on erittäin suuri ongelma. Kaupan ala on Suomessa elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja yhteisöverojen maksaja ainakin vielä toistaiseksi. Suomalaisen kaupan kilpailukyvystä huolehtimisessa on kysymys kansantalouden ja työllisyyden ylläpidosta sekä verokertymän varmistamisesta.

Suomessa toimivien yritysten on yhä haastavampi yrittää siirtää sääntelystä aiheutuvia kustannuksia hintoihin, mikä vähentää suoraan kotimaisen työn ja verokertymien määrää. Kolmansien maiden etämyynnin ongelma ei tule myöskään vähenemään.

Kiviniemen mukaan ongelma voidaan ratkaista EU:n ja sen johdolla solmittavien kauppasopimusten avulla. Lisäksi nettikaupan alustatoimijat, kuten Alibaba, pitää saattaa myös välittämiensä tuotteiden osalta EU lainsäädännön piiriin.

­– Muutoksia ei ole kuitenkaan luvassa kovin nopealla aikataululla.

Kierrätykselle markkinat

Jatkossa tuottajavastuumaksut myös porrastetaan niin, että niissä otetaan huomioon pakkausten kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys.

– EU:n kiertotalouspaketin vaatimusten mukaan pakkausten tulee olla kierrätettäviä ja niissä tulee käyttää entistä enemmän kierrätysmateriaaleja. Tämä voi toisaalta myös osaltaan alentaa tuottajavastuun kustannuksia, jos pakkaukset saadaan jatkossa helpommin kierrätettyä.

Kierrättäminen vain kierrättämisen vuoksi ei ole järkevää.

Kiviniemi muistuttaa, että kierrättäminen vain kierrättämisen vuoksi ei ole kuitenkaan järkevää.

– Kiertotalous toimii käytännössä, kun kierrätettäville materiaaleille on markkinat. Meidän tulee EU:ssa muuttaa sääntelyä siten, että esimerkiksi elintarvikepakkauksissa hyväksytään jatkossa kierrätysmateriaalien käyttö, toki vaarantamatta elintarviketurvallisuutta.