Maksukorotuksista miljoonalasku

Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuun alussa asetusehdotuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Sen myötä pakkauksia koskeva tuottajavastuu laajenee huomattavasti nykyisestä.

Vastedes jätelaki velvoittaa, että pakkausten tuottajien ja maahantuojien on järjestettävä kuluttajapakkausten vastaanotto ja kierrätys sekä vastattava kustannuksista asteittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien ja itse keräyksestä heti seuraavan vuoden alusta.

PYRin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan tuottajavastuun laajeneminen tarkoittaa alalle vuosittain miljoonien eurojen lisäkustannuksia korotettujen kierrätysmaksujen muodossa.

– Tähän asti kierrätysmaksut ovat merkinneet alalle noin kahdeksan miljoonan euron vuosilaskua. Nyt kustannusten on arvioitu jopa viisinkertaistuvan nykyisestä, mikä merkitsisi niiden nousua 40 miljoonan euron tuntumaan. Tilanne kuitenkin vaihtelee materiaaleittain muun muassa nykyisen toiminnan laajuuden, materiaalien logististen ominaisuuksien ja raaka-ainearvon mukaan, Tanskanen huomauttaa.

Lisälaskun todellinen suuruus selviää Tanskasen mukaan vasta, kun pakkausten kierrätys ja keräys on organisoitu ja kilpailutettu. Paljon on nyt kiinni niiden suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta.

Vastuu laajenee kertaheitolla

Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa pakkausten tuottajavastuu on ollut tähän asti kapea. PYRin talouspäällikkö Sari Tapaninen muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa on edetty näissä asioissa meitä huimasti nopeammin, mikä on ollut iso kustannus sikäläisille tuottajavastuullisille yrityksille.

– Muutos on suuri verrattuna esimerkiksi vuoteen 1997, jolloin PYR perustettiin. Alkuaikoina hyötykäyttömaksut olivat vastaavasti hyvin pieniä ja tavoitteisiin päästiin suhteellisen pienillä panostuksilla. Ala on nyt joutunut sopeutumaan hyvin nopeasti.

Valveutuneet toimijat ovat toki jo tienneet hyvissä ajoin kierrätysmaksujen korotuspaineista. Lasin tuottajayhteisö nosti jo viime vuonna reilusti hintojaan varautuakseen tulevaan muutokseen. Monien tuottajayhteisöjen osalta lisäkustannukset näkyvät ensi vuoden kierrätysmaksuissa.

– Viime kädessä korotukset näkyvät kuluttajahinnoissa. PYRin hinnat pysyvät entisellään, Tapaninen toteaa.

Syynä järjestämisen kulut

Merkittävä osa kustannusten noususta aiheutuu kuluttajapakkausten vastaanoton järjestämisestä. Aiemmin kustannukset katettiin pääosin kuntien jätemaksuilla. Kierrätysmaksuja nostaa myös asetuksen tiettyjä tuottajayhteisöjä koskeva kuuden kuukauden vakavaraisuusvaatimus. Samoin uudistuksen tiukka toteutusaikataulu asettaa Tanskasen mukaan omat paineensa.

Kuluttajien lasi-, metalli- ja kuitupakkauksia kerätään jatkossa valtakunnallisesti vähintään 1 850 vastaanottopaikassa, jotka tuottajan tulee asetuksen mukaan järjestää. Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee järjestää ainakin 500 vastaanottopaikkaa.

Lisäksi tuottajan on järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi.

Asetus tiukentaa myös pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita ja säätää tuottajille pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysastevaatimukset.

– Nykyisessä taloustilanteessa hinnankorotukset ovat tietysti myrkkyä yrityksille. Pyrimme sekä jätelain että pakkausasetuksen valmisteluvaiheessa vaikuttamaan siihen, että tuottajien vastuu olisi jäänyt mahdollisimman pieneksi. Silti esimerkiksi vaadittavien keräyspisteiden määrä jäi aika paljon suuremmaksi kuin mitä tuottajat olisivat toivoneet, Tanskanen myöntää.

Vastuu mahdoton kantaa yksin

Yritykset voivat hoitaa pakkausten tuottajavastuuvelvoitteensa tekemällä sopimuksen PYRin kanssa. Näin yritys siirtää tuottajavastuuta koskevat velvollisuudet pakkausalan tuottajayhteisöille. Pakkausten tuottajavastuu ei koske yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 1 miljoona euroa.

Tanskanen korostaa PYRille olevan tärkeää, että kaikki tuottajavastuumaksut yhteenlaskettuina pysyisivät mahdollisimman alhaisella tasolla. PYR suunnittelee, kilpailuttaa ja tekee keräyssopimukset. Kesällä toimintansa aloittanut tuottajayhteisöjen ja PYRin yhteinen ohjausryhmä tekee tärkeimmät kuluttajapakkausten keräystä koskevat päätökset yhteistyössä.

– Tuottajavastuun laajentuminen on leimannut kulunutta vuotta kaikissa toimissamme. Meillä on tuottajayhteisöjen kanssa yhteinen päämäärä. On tärkeää saada keräyspisteet samoihin paikkoihin niin, että lajittelu on kuluttajille helppoa ja pisteitä on tehokasta pitää yllä. Keskittäminen tuo kustannustehokkuutta, Tanskanen muistuttaa.

Tiukennuksiin varaudutaan

Lasin kierrätysmaksu on tähän saakka ollut alhainen, 10 euroa tonnilta, sillä Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) on osallistunut keräystoiminnan kustannuksiin vain tukemalla kuntien keräämän pakkauslasin toimittamista hyötykäyttöön.

Suomen Keräyslasiyhdistyksen toiminnanjohtajan Maija Peltolan mukaan yhdistys on varautunut tuottajavastuun laajentumiseen ja tulevien velvoitteiden kustannuksien kattamiseen nostamalla pantittoman lasin kierrätysmaksua portaittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2015 kierrätysmaksu on 105 €/t.

– Keräyslasiyhdistys on aiemmin osallistunut lasin keräykseen maksamalla kierrätystukea kierrätykseen toimitetulle materiaalille, mutta tuottajavastuun laajentuessa on katettava pantittoman lasin keräysverkoston ja kierrätyksen kustannukset. Tuottajien vastuulle tulee myös viestinnällisiä tehtäviä. On tärkeää, että kuluttajat tietävät tulevista muutoksista, löytävät lähimmän pakkausjätteen vastaanottopisteen ja tuntevat materiaalien lajitteluohjeet, Peltola toteaa.

Hänen mukaansa Keräyslasiyhdistyksen tavoitteena on, että uudet tehtävät hoituvat lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti mutta silti mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Olemme valmistelleet uutta toimintamallia yhteistyössä PYRin ja muiden pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa. Talven aikana yhteistyö tiivistyy myös kuntien ja jätealan yritysten kanssa, Peltola kertoo.

Alueellisesta toimijasta valtakunnalliseksi

Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen mainitsee, että metallisten kuluttajapakkausten keräyksen laajentuminen pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan alueesta koko valtakunnan kattavaksi merkitsee metallipakkausten keräyspisteiden määrän lisääntymistä nykyisestä 130 pisteestä pakkausasetuksessa määriteltyyn 1 850 pisteeseen.

Kuluttajakeräyspisteiden merkittävä lukumäärän lisäys ei nosta olennaisesti Mepakin kierrätysastetta, mutta moninkertaistaa sen keräyslogistiikan kustannukset.

– Mepak kehittää PYRin, kuntien jätelaitosten sekä kierrätysoperaattoreiden kanssa uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, jotta sekä metallipakkausten kierrätyksen ympäristövaikutukset että kustannukset pidetään edelleen kilpailukykyisinä. Mepakin pitää kuitenkin kattaa jäljelle jäävä merkittävä kustannusten kasvu lähes kokonaan tuottajilta kerättävillä kierrätysmaksuilla, Sievänen sanoo.

Uusi asetus nostaa metallipakkausten kierrätysvaatimuksen kerralla nykyisestä 50 prosentista 75 prosenttiin jo vuonna 2016. Mepak on varautunut ennakolta kierrätysvaatimusten korotuksiin ylittämällä reilusti ennalta aikaisemman 50 prosentin kierrätysvaatimuksen.

Mepakin metallipakkausten kierrätysmaksut ovat olleet hyvin alhaisella tasolla: alumiini- ja tinapeltipakkaukset 24 €/t ja teräspakkaukset 5 €/t. Tämä johtuu siitä, että Mepak on toiminut kevyellä organisaatiolla, ulkoistanut yrityspakkausten kierrätyksen sekä kerännyt kuluttajapakkaukset ainoastaan pääkaupunkiseudulla eli HSY:n alueella.

Kasvavat kulut sekä tulevan vakavaraisuusvaatimukset kattaakseen Mepak nostaa metallipakkausten hyötykäyttömaksuja portaittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2015 hyötykäyttömaksu on alumiini- ja tinapeltipakkauksille 90€/t ja 18 €/t teräspakkauksille.

Hyötykäyttömaksu-sanan sijasta vuoden 2015 alusta käytetään sanaa kierrätysmaksu.

Teksti Maarit Seeling