Pakkausten tuottajavastuun piirissä olevat yritykset maksavat valitsemalleen tuottajayhteisölle kierrätysmaksuja markkinoille saattamistaan pakkauksista. Kumpikin tuottajayhteisö päättää maksujensa suuruuden vuosittain ja Rinki, tuottajayhteisöjen palveluyhtiö, laskuttaa maksut sekä tilittää ne tuottajayhteisöille. Sumi ja Suomen Pakkaustuottajat ovat julkaisseet vuoden 2025 hinnastonsa 1. lokakuuta.

Hinnastot on julkaistu tuottajayhteisöjen Sumin ja Suomen Pakkaustuottajien verkkosivuilla. Hinnastot löytyvät myös Ringin verkkosivuilta, jossa on lisäksi hintalaskuri kätevään kierrätyshinnastojen vertailuun.

Kierrätysmaksut muodostuvat Rinki-ekopisteistä ja kuntien järjestämästä pakkausjätteen kiinteistökeräyksestä koituvista keräys-, käsittely- ja kierrätyskustannuksista, terminaali- ja logistiikkakustannuksista sekä pieniltä osin hallinnollisista kustannuksista. Yrityksen maksamien kierrätysmaksujen summa riippuu siitä, kumman tuottajayhteisön asiakas se on. Tuottajayhteisöt määrittävät hintansa itsenäisesti.

SUP-maksut eli tietyistä muovipakkauksista ja tuotteista perittävät maksut perustuvat Valtioneuvoston asetuksessa määrättyihin kunnille maksettaviin korvauksiin SUP-pakkausten keräys- ja siivouskustannuksista julkisilta alueilta. SUP-maksujen suuruus ilmoitetaan myöhemmin.

Suomen Pakkaustuottajat sai hintansa todellisia kustannuksia alhaisemmaksi

Suomen Pakkaustuottajat hyvittävät toimintavarauksensa ylittävää tasetta tuottajille ensi vuoden kierrätyshinnastossa. Suomen Pakkaustuottajat (SPT) muodostui, kun neljä materiaalikohtaista pakkausten tuottajayhteisöä fuusioitui yhteen. Sulautuneiden tuottajayhteisöjen varat yhdistettiin Suomen Pakkaustuottajien taseeseen. Voittoa tavoittelemattomana yrityksenä SPT:llä tulee viranomaisen vaatimuksen mukaisesti olla toimintavaraus kuuden kuukauden menoja vastaavan summan verran, mutta toimintavarauksen yli meneviä tasevaroja päätettiin hyvittää ensi vuoden kierrätyshinnastoissa.

Hyvitykset madalsivat SPT:n hintoja tähän vuoteen verrattuna. “Vuoden 2025 kierrätyshintamme eivät vastaa kustannuksia, vaan ovat matalampia kuin todelliset kierrätyskustannukset. SPT:n hinnasto on ensi vuonna tuottajille edullisin 44:ssä 55:stä, eli 80 %:ssa hinnastoluokista. Tämä on siis rahanpalautus tuottajille”, kertoo SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola.

Tommola näkee, että kierrätysmaksut ovat säilyneet kohtuullisina. “Jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin, vastaavat maksut saattavat olla 5–10-kertaisia”, hän sanoo.

Entä miten tuottajavastuun tulevaisuudenkuvat heijastuvat hinnastoihin?

Tommola toteaa, että velvoitteet yrityksille ovat lisääntyneet ja lisääntyvät pakkausalalla esimerkiksi tulevan pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) myötä. “Viime vuonna saatettiin viimeisillekin materiaaleille ekomodulaatio voimaan. Se tarkoittaa sitä, että helpoimmin kierrätettävillä pakkausmateriaaleilla on alempi kierrätysmaksu kuin vaikeammin kierrätettävillä tai ei-kierrätettävillä materiaaleilla”, hän kertoo esimerkkinä.

“Kiristyvät vaatimukset ja kierrätystavoitteet laittavat painetta kustannuksien nousulle. Tämä ala seuraa inflaatiokehitystä samalla lailla kuin kaikki muutkin toimialat, ja sitä taklataan jatkuvalla toiminnan kehittämisellä sekä järjestelmällisillä kilpailutuksilla”, Tommola toteaa.

SPT saattaa laittaa lisäpanoksia kierrätykseen tietyille materiaaleille, joiden kierrätysaste on jäljessä tavoitteista. Näihin materiaaleihin kuuluvat puu ja muovi. Positiivisen arvon materiaaleihin, kuten metalliin, vaikuttavat vahvasti maailman markkinahinnat.

Selvää on, etteivät kustannukset hevillä ole laskemassa. “Yksi raju muutos saattaa olla hätiköity lainsäädännön muutos, joka johtaa kovaan kustannusten nousuun”, Tommola pohtii.

Sumi panostaa hintatason pysyvyyteen kotimaisella jätteenkäsittelyllä

Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo, ettei Sumin ensi vuoden hinnastoon tullut merkittäviä muutoksia. “Hinnoitteluperiaatteessa ei ole mitään eroja tähän vuoteen, sillä hintaluokat ja ekomodulaatio säilyvät samanlaisina”, hän sanoo.

“Nyt kahtena vuonna tuottajayhteisöjen hinnat ovat laskeneet yleisellä tasolla. Siihen syynä on se, että Sumi tuli markkinoille kilpailevana toimijana. Muuten Suomeen olisi tullut monopolistinen rakenne, joka ei välttämättä olisi ajanut hintakehitystä edullisemmaksi”, Surakka arvelee.

Surakan mukaan Sumin tavoitteena on pitää hinnat samalla tasolla kuin nytkin. “Pyrimme löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja ja käyttämään kotimaista pakkausjätteen käsittelyä, ettei kuljetuskustannuksiin ulkomaille menisi rahaa. Totta kai aina kuljetuskustannukset ja palkat nousevat, mutta tavoitteena on, ettei hintoihin tulisi suurta kertaluokan korotusta.” Kustannustehokkuutta on tarkoitus turvata esimerkiksi kotimaisella muovijätteen käsittelyllä.

“Pääsimme samoihin hintoihin kuin kilpailija hinnoittelurakenteen ja kustannusrakenteen kehittämisellä, ja nimenomaan sitä kautta pystytään saamaan hintoihin pysyvyyttä”, Surakka sanoo.

Tavoitteena on saada mahdollisimman alhaiset hinnat tuottajille. “Tuottajalle nämä ovat veroluonteisia maksuja, jolloin heitä totta kai kiinnostaa se, että maksut olisivat mahdollisimman alhaisia, ja siihen me pyrimme”, Surakka tiivistää.

Surakka näkee, että tulevaisuudessa pakkausalan lisääntyvä sääntely, kuten pakkaus- ja pakkausjäteasetus, tulee nostamaan kustannuksia. “Sääntely ja lisävaatimukset eivät ole mitään muuta kuin kustannuksia lisääviä.”