Maitotölkki on rakas kumppani
Reilu vuosi sitten suomalaiset joutuivat kohtaamaan uuden ja oudon asian. Tuttuun harjakattoiseen maitotölkkiin oli ilmestynyt korkki. Tanja Virtanen-Leppä kertoo, että käyttömukavuuden lisäämiseksi tehty muutos on jakanut kuluttajat voimakkaasti puolesta ja vastaan.
– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta, että pakkaus on helppo avata ja sulkea uudelleen. Lisäksi avattua, korkilla varustettua tölkkiä voidaan säilyttää vaakatasossa. Tästä on etua etenkin pienissä jääkaapeissa.
Virtanen-Lepän mukaan kielteinen palaute on liittynyt siihen, että monet ovat ajatelleet, että korkin myötä pahviset tölkit siirtyivät muka kertaheitolla muoviaikaan.
– Kuluttajat eivät ole oikein sisäistäneet sitä, että tölkeissä on ollut jo entuudestaan muovia, sillä eiväthän ne muuten pitäisi nestettä.
Moitteita on tullut myös siitä, että tölkkejä on nyt vaikeampi litistää toistensa sisälle.
– Tuo on toki totta. Tölkit voi kierrättää korkkeineen. Jos litistysvaiheessa haluaa ehdottomasti poistaa korkin, niin korkin voi jatkossa kierrättää myös muovina, kun kuluttajien muovipakkausten keräys alkaa 2016.
”Koskaan et muuttua saa”
Korkkipalautteen määrä kertoo siitä, että maitotölkki on rakas asia. Maitotölkki on tuttu kumppani, joka tavataan päivittäin niin aamiaispöydässä, lounaalla kuin päivälliselläkin. Monella hyvä liitto on saattanut kestää vuosikymmenien ajan. Pohjoismainen keksintö, harjakattoiset maitotölkit, valloittivat Suomen jo 1960- ja 1970-luvuilla.
Sittemmin kätevä ja tilatehokas pakkausformaatti on levinnyt joka puolelle maailmaa kaikkialle, missä kylmäketju on käytössä. Mutta Suomi on tunnetusti maidonkulutuksen kärkimaita.
– Suomalaisen suhde maitotölkkiin on hyvin henkilökohtainen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ajattelevat helposti, että heidän tapansa käyttää maitotölkkiä on se ainoa oikea.
– Mutta silti kyllä hieman hätkähdin taannoin, kun iltapäivälehden verkkosivulla oli Ukrainan kriisiä käsittelevän uutisen perässä 10 kommenttia ja maitotölkkien korkkeja käsittelevän uutisen jälkeen peräti 800 kommenttia.
Maitotölkki ilman lehmää?
Kuluttajapakkauksessa tärkeää ei ole vain toimivuus. Ulkonäöllä on ratkaiseva merkitys, kun valittavana on vaikkapa kaksi samankaltaista tuotetta.
Maitotölkit viestivät osaltaan Valion brändistä. Tölkin äärellä mieleen nousee ajatuksia vaikkapa puhtaudesta, raikkaudesta, luonnollisuudesta ja suomalaisesta maaseudusta. Toisaalta maitotölkeissä on esiintynyt myös kaupunkikuvastoa viestimässä siitä, että maito on osa modernia nykyelämää.
Ulkoasua käytetään myös profiloimaan eri tuotteita eri kuluttajaryhmille. Luomumaidossa muotokieli on erilaista kuin vaikkapa hintatietoisen kuluttajan arkimaidossa. Toisaalta suuri osa maitotölkin pinta-alasta pitää varata virallisille tiedoille, joista ilmenevät muun muassa tuotteen ravintosisältö ja säilytysolosuhteet. Harjakaton koristuksena on vielä se ahkeraan silmäilty tieto parasta ennen -päiväyksestä.
Ulkonäköasiat eivät kuulu pakkausteknologiapäällikön vastuulle. Häneltä on kuitenkin pakko kysyä: voiko olla maitotölkkiä ilman kuvaa lehmästä?
– Varmasti voi. Vaan kokemus on osoittanut, että tölkki, jossa on lehmä, myy usein paremmin kuin tölkki ilman lehmää.
Korkit siirtyivät luomuaikaan
Virtanen-Leppä arvioi, että maitotölkkiin ei ole tulossa lähiaikoina isoja muutoksia, ei myöskään korkki-mittaluokan uudistusta. Mutta Valiolla kehitetään koko ajan uutta:
– Olemme siirtymässä käyttämään maitotölkeissä korkkeja, joiden polyeteeni on tehty kasvipohjaisista materiaaleista. Korkit ovat kierrätettäviä, eivät biohajoavia.
Virtanen-Lepän mukaan on järkevää etsiä vaihtoehtoja fossiilipohjaisille raaka-aineille. Ongelmana on kuitenkin ollut korvaavien tuotteiden saatavuus.
– Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa koko maitotölkki on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Uusiutuvan osuutta lisätään vähitellen.
Virtanen-Leppä korostaa tuottajavastuun merkitystä. Hän on tyytyväinen PYRin pakkausvalmistajille tarjoamaan yhteisrintamaan.
– Elintarviketeollisuus tarvitsee erilaisia pakkausmateriaaleja – niin kartonkia, metallia kuin muoviakin. On tärkeää, että näitä kohdellaan tasavertaisesti ja että kuluttajille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus kierrättää kaikenlaisia pakkauksia, hän huomauttaa.
Uutta ja vanhaa
Pakkausteknologiapäällikkö, diplomi-insinööri Tanja Virtanen-Leppä katsoo, että nykyistä elämänmuotoa ei olisi ilman hyvin toimivia elintarviketeollisuuden pakkauksia.
– Eikä kehitystyö lopu koskaan: asiat voi tehdä aina paremmin.
Vapaa-aikanaan hän toimii muun muassa Naisten automobiiliklubissa. Hänet voi nähdä esimerkiksi 1954 avoauton Singer Roadsterin ratin takana sonnustautuneena samalta aikakaudelta peräisin olevaan leninkiin, hattuun ja kissalaseihin.
– Vanhat autot ovat näyttäviä ja tyylikkäitä. Ja niissä on vanhaa, hyvää tekniikkaa, Virtanen-Leppä kuvailee.
Teksti Matti Välimäki, kuvat Paula Kukkonen/Otavamedia