Lisää kierroksia kiertotalouteen

Otto Lehtipuun kiinnostus ympäristöasioihin syttyi jo kouluaikoina. Lehtipuun työura ympäristöasioiden parissa onkin ollut mittava, ja vuoden 2017 joulukuussa hän aloitti uudessa työssä, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtajana.

Lehtipuu johtaa nyt edunvalvontajärjestöä, jonka noin 50 jäsenyritystä kattavat ympäristöhuollon koko arvoketjun logistiikasta laitevalmistajiin ja kierrätysalan yrityksistä konsultteihin. Lehtipuu sanoo, että vahvassa kasvussa olevan toimialan yhteinen nimittäjä on kiertotalous.

– Kiertotalous on terminä lyönyt itsensä läpi, mutta sen sisältö ei ole vielä täysin vakiintunut. Ympäristöalan toimijoille tilanne on houkutteleva. Kenttä on avoin uusille ideoille, jotka synnyttävät liiketoimintaa ja tekemistä kaikille.

Kiertotalouden suunta selviämässä

Tulevat kuukaudet uudessa pestissä ovat Lehtipuulle kiireiset. Sekä kansallisella että EU-tasolla valmistellaan uusia säännöksiä, joilla on isoja vaikutuksia ympäristöalan kehitykseen.

– Seuraavan puolentoista vuoden aikana ratkaistaan, miten kiertotaloutta edistetään ja mihin suuntaan ympäristöalan yritysten toimintaedellytykset kehittyvät tulevina vuosina, Lehtipuu korostaa.

Eduskunta- ja eurovaalit järjestetään keväällä 2019. Ennen vaaleja käydään keskustelu tulevasta suunnasta. Sekä uusi hallitus että uusi komissio laativat omat lähivuosien ohjelmansa.

– Nykyinen hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden edistämiselle. Toivon, että Suomi profiloituu jatkossakin kiertotalousmaana.

Ennen vaaleja ympäristöalan tärkein lakiuudistus on jätelaki, jonka ensimmäisen vaiheen käsittely jatkuu tule­vien viikkojen aikana eduskunnassa.

– Uudessa laissa täsmennetään pelisääntöjä ja vastuunjakoa alalla. Samalla otetaan merkittävä askel siihen, että ympäristöalasta ja jätehuollosta tulee normaalia liiketoimintaa. Toisin sanoen siirrytään julkiseen sektoriin painottuvasta toiminnasta kohti avointa liiketoiminta­ympäristöä.

Koko ura ympäristöasiaa

Ennen työelämää Lehtipuu opiskeli yhdyskuntatekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa. Ympäristöalan töitä diplomi-insinööri on tehnyt läpi koko työuran. Ennen nykyistä pestiään hän toimi 19 vuotta VR-Yhtymässä ensin ympäristöpäällikkönä ja sitten yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtajana.

– Kaikki ovat olleet unelmapestejä ympäristöasioista kiinnostuneelle insinöörille.

Helsinkiläiset muistavat Lehtipuun vihreiden pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona, joka toimi muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Politiikka on jäänyt nyt taka-alalle, mutta vuosien aikana kerätystä kokemuksesta ja verkostoista on paljon hyötyä nykyisessä työssä.

– Ympäristöalaan vaikuttavia päätöksiä tehdään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. On tärkeää tuntea poliittisen päätöksenteon mekanismit.

Jätelain uudistaminen on tuonut esiin näkemyseroja ympäristöasioiden kehittämisestä. Lehtipuu korostaa kuitenkin, että isoista linjoista on laaja yksimielisyys.

– Yksi sellainen on, että kierrätysastetta tulee nostaa tuntuvasti. Äskettäin päivitetty valtakunnallinen jätesuunnitelma ja EU:n jätedirektiivi asettavat tähän hyvinkin kunnianhimoiset tavoitteet.

Viime vuosina jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on kyllä vähentynyt, mutta jätevirrat ovat suuntautuneet polttoon.

– Nyt tarvitaan muutosta, jossa putki jätteen synnystä sen polttamiseen ei ole suora, vaan välillä jätteestä otetaan talteen kaikki mahdollinen. Tähän vaaditaan yrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan jätteen käsittelyyn ja tekemään siitä liiketoimintaa.

EU-tason mahdollisuus

Lehtipuun mukaan kiertotalouteen siirtymistä voidaan vauhdittaa lainsäädännön ja verotuksen keinoin. Hän toivoo valtiovallalta kepin lisäksi myös porkkanoita.

– Ympäristöalan kehitys edellyttää riittäviä toimintamahdollisuuksia ja kannustimia.

Ja jotta kiertotalous toimii, ketjun kaikkien osien on oltava kunnossa. Lehtipuu huomauttaa, että jäte on pystyttävä lajittelemaan tehokkaasti jo syntypaikassa. Myös logistiikan on toimittava. Lisäksi pitää olla paikkoja, joissa uusioraaka-aineet voidaan hyödyntää. Asian vaikeutta lisää se, että kierrätysketjuun liittyvät haasteet eivät ole yksin kotimaisia.

– Viime vuosina suuri osa Euroopan ja Pohjois-Amerikan uusioraaka-aineista on toimitettu Aasiaan, ennen muuta Kiinaan. Nyt Kiina rakentaa omia kierrätysjärjestelmiään ja haluaa ottaa entistä vähemmän kierrätettyjä materiaaleja muualta. Näin on esimerkiksi muoveissa.

Lehtipuu näkee tilanteessa EU-tason mahdollisuuden. Nyt olisi syytä suunnata elinkeinopolitiikkaa ja taloudellisia ohjauskeinoja niin, että Eurooppaan syntyy lisää uusioraaka-aineita hyödyntävää teollisuutta.

– Muuten hyöty kierrättämisen lisäämisestä jää lyhytaikaiseksi.

Kuka?

Otto Lehtipuu

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja 12/2017–

Syntynyt: 1968 Espoossa

Koulutus: diplomi-insinööri

Harrastukset: kunto- ja penkki­urheilu, lasten harrastuksiin osallistuminen

Työura:

Gaia Consulting, projekti­päällikkö 1996–1999

VR-Yhtymän ympäristöpäällikkö 1999–2009

VR-Yhtymän yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja 2010–2017

Luottamustoimia:

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (vihr.) 2001–2012, kaupungin­hallituksen jäsen/varapuheenjohtaja 1997–2008 ja valtuuston puheen­johtaja 2009–2010

Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja 2009–2017

Teksti Matti Remes

Kuva Ville Rinne

28.2.2018