Laatu kohdallaan Närpiössä

Toimitusjohtaja Stefan Skullbackan mukaan tomaatin, kurkun ja paprikan viljelyssä pohjoisilla leveysasteilla on omat haasteensa, mutta työ on innostavaa.

– Meidän pitää lunastaa joka päivä lupauksemme, että tuotamme laadukkaita vihanneksia. Kuluttaja päättää. Työ­sarkaa on paljon, ja niin pitää ollakin.

Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia, mutta hintakilpailu ulkomaisen tuonnin kanssa on kovaa. Vielä enemmän hinta tuntuu painavan julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi kunnissa.

– Helsingissä käydessäni ihmettelin, kun kaupassa oli halvalla terttutomaatteja Costa Ricasta ja kirsikkatomaatteja Senegalista. Herää kysymys, millaiset ovat tuotanto-olot ja jääkö viljelijälle hinnasta mitään käteen. Meille on tietysti haaste, millaisia kilpailevia tuotteita ja mihin hintaan me pystymme tarjoamaan.

Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on toivonut, että tuottaja saisi reilumman osuuden tuotteen hinnasta.

– Olisiko paikallaan siirtyä Reilun kaupan tomaattiin ja kurkkuun?, Skullbacka heittää.

Laatua ja ympäristöarvoja

Närpiön Vihanneksen vastaus ulkomaiseen kilpailuun on tuotteiden kehittäminen, kotimaisen laadun ja työn korostaminen, viljelijöiden neuvonta sekä tehokkaampi markkinointi ja tiedottaminen kuluttajille esimerkiksi facebookin ja muun sosiaalisen median kautta. Myös yhteistyötä kaupan kanssa kehitetään koko ajan: miten kuluttajien huomio saadaan herätettyä juuri sillä hetkellä, kun ostopäätös tehdään?

Moni kuluttaja miettii ympärivuotisen kotimaisen vihannestuotannon järkevyyttä: eikö se kuluta valtavasti energiaa? Miten on hiilijalanjäljen laita?

– Asiaa on paljon tutkittu, ja kotimainen tuotanto pärjää tässäkin asiassa hyvin tuontituotteille. Jos tila käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä ja bioenergiaa lämmitykseen, kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki on pienempi kuin eteläeurooppalaisen tuontitomaatin. Lämmitysöljyä emme Närpiössä käytä enää juuri lainkaan, vaan sen tilalla on puuhaketta ja turvetta.

Aurinkopaneeleista ei sen sijaan ole ainakaan toistaiseksi hyötyä: aurinkoa on tarjolla vähiten juuri silloin kun energiaa tarvitaan eniten. Kasvava tuulivoima sen sijaan on hyvä vaihtoehto.

Ötökät kuriin luonnon keinoin

Ympäristöasioita ajatellaan Närpiössä myös tuholaisten torjunnassa. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden sijasta petohyönteiset hoitavat tuhohyönteisten hävittämisen.

Vihannekset tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, ja siihen kuluu talvisaikaan energiaa. Niukasti virtaa kuluttaviin ledeihin eli valodiodeihin perustuvat valaisimet ovat korvaamassa perinteiset valonlähteet monissa kohteissa, tulevaisuudessa myös kasvihuoneissa.

– Toistaiseksi ne ovat kalliita, mutta hinnat alenevat vähitellen ja laitteet ovat yhä monipuolisempia. Valon voimakkuus ja värisävyt voidaan säätää hyvin tarkasti. Eräiden tutkimustulosten mukaan valon eri aallonpituuksilla voi olla vaikutusta vihannesten makuun. Tämä on hyvin kiinnostava tulevaisuuden näkymä, Skullbacka mainitsee.

Jokainen punnitaan

Osuuskuntaan kuuluvat viljelijät tuovat satonsa Närpiön Vihannekseen pakattavaksi. Päivittäin pakataan parhaimmillaan 80 tonnia tomaattia ja 30 tonnia kurkkua. Asiakkaina ovat lähinnä kaupan keskusliikkeet, ja lisäksi pieni määrä tuotteita menee alueellisiin tukkuihin ja lähiseudun kauppoihin.

– Viljelijät poimivat satonsa muovisiin häkkeihin, jotka noudetaan pari kolme kertaa viikossa. Ne tyhjennetään ja lajitellaan pakkaamossa. Lajittelulaitteisto punnitsee jokaisen tomaatin ja määrittelee sen kokoluokan ja värin. Näiden tietojen perusteella ne päätyvät eri luokitusten mukaisesti kartonkilaatikoihin. Erilaisia väri- ja kokoluokkia on kuusi, ja niitä voidaan luoda tarpeen mukaan lisää erilaisille asiakasryhmille.

Viikossa tämän prosessin käy läpi keskimäärin 210 tonnia tomaatteja, parhaimmillaan lähes 300 tonnia. Se tarkoittaa huimat 180 000 tomaattia tunnissa.

– Tämä on jokaiselle suomalaiselle puoli tomaattia viikossa. Mitäpä, jos lisättäisiin se yhteen tomaattiin?, Skullbacka virnistää.

Kurkkua pakataan noin 4 tonnin tuntivauhdilla, viikossa enimmillään noin 150 tonnia.

Järjestelmä tietää laatikon tarkkuudella, miltä viljelmältä tomaatit ovat peräisin ja minä päivänä ne on poimittu. Tulevaisuudessa laatikkoon voidaan tulostaa myös viljelijän nimi ja mahdollisuus tutustua viljelmiin netin kautta.

– Kuluttajat arvostavat yhä enemmän sitä, että tuotteiden alkuperä on tiedossa ja tarkistettavissa, Skullbacka toteaa.

Tänään poimittu, lajiteltu ja pakattu kotimainen kurkku tai tomaatti on yleensä parin kolmen päivän kuluttua kaupassa. Parhaassa tapauksessa se on perillä jo huomenna.

Laatikot lujilla

Kaupasta tutut viiden kilon kartonkiset pakkauslaatikot on valmistettu kierrätysraaka-aineesta, paitsi pinta, joka on neitseellistä valkoista kartonkia.

Kartonkilaatikon pitää kestää siirtelyä, pinoamista ja rekkamatkan tärinöitä sekä lopuksi ilmestyä siistinä kaupan varaston ja takahuoneen kautta kuluttajan näkyville. Se ei saa hajota liitoksistaan, taipua tai murtua, ja sen pitää sietää kohtalaisen hyvin myös kosteutta.

– Aika kovat vaatimukset, mutta hyvin nuo näyttävät toimivan. Meillä robotit hoitavat laatikoiden kokoamisen, ja tietysti aihioiden on oltava suoria ja muutenkin virheettömiä.

Kokoamisesta tulevat hukkapalat menevät paikallisille urheiluseuroille, jotka myyvät ne kartonkiteollisuudelle. Kauppaan toimitetut laatikot päätyvät kaupan omia reittejä kierrätykseen.

Vastuunkanto ykkösasia

Skullbacka kertoo, että osa kaupparyhmittymistä vaatii käyttämään mustia, neutraaleja laatikoita ja yhdenmukaistaa HeVi-osastojensa ilmettä, mutta tähän hän suhtautuu varauksellisesti.

– Sen verran olemme ylpeitä omasta brändistämme ja toiminnastamme, että haluamme tuotemerkkimme ja sirkkalehtimerkin näkyvän kuluttajalle.

Kun kehitämme laatua ja tuomme myyntiin uusia lajikkeita, haluamme, että meidät tunnistetaan. Haluamme tälläkin tavalla näyttää, että kannamme vastuun tuotteistamme, hän korostaa.

Uusista tuotteista Skullbacka mainitsee Dunne-erikoistomaatin. Se on makea ja aromikas, mutta myös vaativampi viljellä. Ensimmäiset Dunnet tulivat markkinoille viime marraskuussa, ja Skullbackan mukaan vastaanotto on ollut hyvä.

– Tällaisten kokeilujen kautta valikoima ja koko ala kehittyvät, hän huomauttaa.

 80 tonnia tomaattia päivässä

Vuonna 1957 perustetussa Närpes Grönsaker eli Närpiön Vihannes -osuuskunnassa on noin 60 aktiivista tuottajajäsentä Närpiössä ja lähialueilla. Osuuskunnalla on käytössään yli 7000 neliömetriä varasto- ja tuotantotiloja sekä nykyaikaisia koneita ja laitteita vihannesten pakkaamiseen ja käsittelyyn.

Sesonkiaikana eli keväästä syksyyn yritys työllistää runsaat 40 henkeä. Yritys arvioi, että välillisesti työllistävä vaikutus on kasvihuoneyritysten henkilöstö mukaan luettuna lähempänä 250 henkeä.

– Jos kimalaiset, jotka käytetään kukkien pölytykseen, lasketaan mukaan niin, työntekijöitä on vuoden aikana yli 150000, kertoo Skullbacka pilke silmässä.

Liikevaihto on noin 41 miljoonaa euroa. 23 miljoonan kilon kokonaistuotannosta 13 miljoonaa kiloa on tomaattia ja 10 miljoonaa kiloa kurkkua, sekä paprikaa lähinnä kesäsesonkina muutama sata tonnia.

Viljelypinta-alaa viljelijöillä on kasvihuoneissa noin 28 hehtaaria.

Närpiö on Suomen kasvihuonevihannesviljelyn ydinalue. Viljelijöitä on seudulla yli 200. Pohjanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen tomaateista ja 40 prosenttia kurkuista.

Jääkaappi pilaa maun

Stefan Skullbacka korostaa, että tomaatit tulee säilyttää kotona huoneenlämmössä. Mieluiten kauniissa kulhossa.

– Pahin laatuvirhe, jonka kuluttaja voi tomaatin maulle tehdä, on säilyttää ne jääkaapissa. Huoneenlämmössä tomaatin luonteva kypsyminen jatkuu ja tomaatin aromit pääsevät esille. Vihanneksia kannattaa ostaa aina sen verran kuin muutaman lähipäivän aikana käytetään.

teksti Ilpo Salonen | kuvat Mikko Lehtimäki