Krista Mikkonen: ”Tuottajavastuu on kiertotalouden kivijalka”

Tuoreen sisäministeri Krista Mikkosen mukaan tuottajavastuuta on syytä entisestään laajentaa ja ennen kaikkea muuttaa läpinäkyvämmäksi. Mutta tuottajavastuullisia yrityksiä ei jätetä yksin, sen ministeri lupaa.
Teksti Heli Satuli

Rinki-ekopisteet ovat sisäministeri Krista Mikkosen (vihr. ) arjessa tuttu palvelu. Kahdessa hallituksessa ympäristö- ja ilmastoministerinä toiminut Mikkonen on tottunut lajittelemaan jätteensä sekä kotonaan Joensuussa että työasunnossaan Helsingissä. Hän pitää lajittelua vaivattomana.  

 Joensuussa viemme kaikki kierrätettävät pakkausmateriaalit Rinki-ekopisteelle. Sellainen löytyy lähikauppamme vierestä. Kaupan sisältä taas löytyvät sähkölaitteiden ja paristojen keräyspisteet ja biojätteet puolestaan kompostoimme.   

Helsingissä keräyspisteet löytyvät työasunnon roskakatoksesta.  

Mutta ministeri muistuttaa, että kaiken perusta on jätteen synnyn ennaltaehkäisy. Tätä periaatetta noudatetaan myös Mikkosen perheessä. 

 Ostamme vain tarpeeseen, korjaamme rikki mennyttä ja uusiokäytämme välillä varsin luovallakin tavalla käytöstä poistettuja tavaroita.   

Parantamisen varaa riittää
Monen pakkausmateriaalin kierrätys toimii ministerin mielestä Suomessa EU-tavoitteisiin nähden ”verrattain hyvin”. Hän nostaa positiivisiksi esimerkeiksi lasin, metallin ja kartongin. Palatutuspullojärjestelmästä suomalaiset saavat olla suorastaan ylpeitä.  

– Sitä kelpaa kyllä esitellä maailmalla, toteaa Mikkonen.   

Sen sijaan muovin kierrätyksen osalta on tunnetusti vielä paljon parantamisen varaa – niin meillä kuin muissakin EU-maissa. Uusi jätelaki antaa kuitenkin Mikkosen mukaan hyviä mahdollisuuksia petrata muovin kierrätystilannetta. 

– Itse olen iloinen siitä, että myös tekstiilien kierrätys tulee lähivuosina etenemään vauhdilla – tässä on vielä runsaasti tekemistä, toteaa Mikkonen ja viittaa Paimioon hiljattain avattuun Pohjoismaiden ensimmäiseen poistotekstiilien kiertotalouslaitokseen. 

Suomi toivoo, että EU:lta tulisi sääntelyä, joka ohjaisi tekstiiliteollisuutta muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi ja kohti kiertotaloutta. EU valmisteleekin tekstiilien kiertotalousstrategiaa, jonka julkaisua on lupailtu alkuvuoteen 2022. 

Uusi kierrätysvaihde silmään
Kesällä 2021 voimaan astuneesta jätelaista puheenollen, ministeri sanoo ensiksikin olevansa tyytyväinen, että pitkään valmisteilla ollut lakiuudistus saatiin viimein maaliin.  

– Uusi jätelaki on tärkeä askel luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseksi. Se on yksi välttämätön askel siinä, että pääsemme kierrätystavoittesiimme. 

Uudistettu jätelaki nostaa Suomen kierrätystavoitteet EU-direktiivin vaatimalle tasolle. Kierrätystavoitteet kiristyvät kahdessa erässä: vuonna 2025 pakkausmateriaaleista on kierrätettävä 65 % ja 70 % vuonna 2030. 

Pakkausten osalta kierrätystavoitteet eivät ensivilkaisulla näytä kovin kunnianhimoisilta, onhan pakkausten kierrätysaste Suomessa jo yli 70 %. Mutta toisin on: laskentatavan muutos tekee tavoitteista tiukkoja. Tähän asti kierrätysaste on laskettu kierrätettäväksi kerätystä määrästä.  Jatkossa kierrätysasteet lasketaan materiaalista, joka aidosti päätyy kiertoon ja uusiokäyttöön. Kaikkea kerättyä materiaalia ei pystyä käyttämään raaka-aineena. Näin ollen kierrätysasteen nosto edellyttää lajittelun ja kierrätyksen merkittävää lisäämistä. Etenkin muovipakkausten kohdalla uusien tavoitteiden täyttäminen on iso haaste.  

– Kuluttajille jätelain uudistus tarkoittaa lajittelun helpottumista. Erilliskeräysastia löytyy jatkossa entistä useamman suomalaisen omasta pihapiiristä. Tiedän hyvin, että moni on odottanut esimerkiksi muovin ja tekstiilin kierrätyksen helpottumista, toteaa Mikkonen. 

Tuottajavastuu on täynnä voimaa
Jätehuolto- ja kierrätysala tuli Mikkoselle tutuksi jo ennen päättäjän uraa. Hän ehti työskennellä useamman vuoden projektipäällikkönä jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:lla. 

Kierrätystoimialan lisäksi yhtä tuttu teema on tuottajavastuu. Tuottajavastuu voi sanana kuulostaa laimealta, mutta se on ministerin mukaan täynnä voimaa.

– Tuottajavastuuta voi sanoa yhdeksi kiertotalouden kivijaloista. Sillä on keskeinen merkitys kierrätysasteen nostossa ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä. 

Pakkausten tuottajavastuujärjestelmä on toiminut Mikkosen mukaan pääosin hyvin ja toisaalta myös tuonut kannusteita uusiin, kestävämpiin pakkausratkaisuihin.  

Jätelakiuudistus laajensi tuottajavastuuta. Mikkosen mukaan uudistuksen tavoitteena on lisätä tuottajavastuullisten yritysten tasapuolista kohtelua, parantaa tuottajavastuujärjestelmien kustannustehokkuutta sekä ohjata tuotteiden valmistusta ekologisempaan suuntaan. Tuottajavastuumaksut ekomoduloidaan eli porrastetaan pakkausten kierrätettävyyden ja uudelleenkäytettävyyden perusteella. Toiveissa on, että kierrätettävyys otettaisiin huomioon jo pakkausta suunniteltaessa. 

Lisäksi suomeen on syntymässä uusi tuottajayhteisö, sillä jätelaki edellyttää, että jatkossa yksi ja sama pakkausten tuottajayhteisö hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien tuottajavastuun. Lakimuutosten johdosta pakkausten nykyiset tuottajayhteisöt yhdistävät toimintonsa yhteen yhtiöön 

”Vastuun kantaminen on tehtävä helpoksi”
Mutta tuottajavastuun osalta kehitys ei Mikkosen mukaan pääty tähän. Päinvastoin. 

– Tulevaisuudessa tuottajavastuuta tulee edelleen laajentaa ja tehdä se myös läpinäkyvämmäksi. Tärkeää on, että tulevaisuudessa EU:n ulkopuolelta tulevan etäkauppa otettaisiin mukaan tuottajavastuuseen, jotta hekin kantavat vastuunsa. 

Mikkosen mukaan vastuun kantamisesta pitää kuitenkin tehdä yrityksille mahdollisimman yksinkertaista. 

– Keskeistä on myös, että tuottajat voivat hoitaa tuottajavastuunsa mahdollisimman helposti yhdeltä luukulta.

Tuottajavastuun laajentamisen suunnittelua jatkaa ympäristö- ja ilmastoministerin saappaissa Emma Kari (vihr), kun Mikkonen siirtyi marraskuussa sisäministeriksi.  

Pakkausten sääntelyrintamalla tapahtuu nyt tunnetusti paljon muutakin kuin tuottajavastuuasioita – yritysten näkökulmasta liikaakin. Ministeri sanoo ymmärtävänsä, että tilanne voi yritysten näkökulmasta tuntua vaikealta. Hän muistuttaa, että luonnonvarojen ylikulutus on sekä ilmastokriisin että luontokadon juurisyy. Siksi on tärkeää, että pakkausalan sääntelyä kehitetään ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.  

 – Kestävyyskriisin ratkaiseminen vaatii laajoja nopeita yhteiskunnallisia muutoksia jo nyt, aivan lähivuosina. Siksi valmistelussa olevat muutokset tulevat tarpeeseen. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että monien normien päivittäminen melko samanaikaisesti asettaa omat haasteensa.

Mikkonen huomauttaa, että hän on ilahtuneena seurannut, kuinka monet isotkin yritykset ovat viime vuosina ottaneet vastuullisuuden vahvemmin osaksi toimintaansa. 

– Pakkausala on innolla itse kehittämässä ratkaisuja. Yrityksillä on keskeinen rooli siinä, miten kestävät ratkaisut tehdään kuluttajalle houkuttelevaksi.  

 Tästä on ministerin mukaan hyvä jatkaa eteenpäin – yhteistyössä. 

– Tuottajavastuulliset yritykset on tärkeää pitää muutoksessa mukana. Siksi me olemmekin ympäristöministeriössä painottaneet sidosryhmäyhteistyötä. Tarvitsemme ympäristökriisin ratkaisemiseen mukaan ihan kaikki. 

Kuka: Krista Mikkonen 

Työ: Sisäministeri, entinen ympäristö- ja ilmastoministeri (6/2019–11/2021)
Koulutus: filosofian maisteri ja biologi
Puolue: Vihreät
Ura: kansanedustaja, projektipäällikkö Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy, seurakehittäjä Pohjois-Karjalan Liikunta ry, suunnittelija Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, luontoselvityksiä ympäristöasiantuntijaosuuskunnalle.
Asuinpaikka: Joensuu
Perhe: aviomies ja 3 poikaa