Halu lajitella läpäisee koko yhteiskunnan
RINKI Oy tekee vuoden parin välein tutkimuksen, jonka tavoitteena on kartoittaa kuluttajien näkemyksiä kotitalouksien pakkausjätteiden lajittelusta ja samalla mitata kuluttajien tyytyväisyyttä Rinki-ekopisteisiin.
Innolink toteutti tuoreimman tutkimuksen paneelikyselynä syyskuussa 2020, ja se perustui 1 011 vastaukseen. Satunnaisotoksen määrä sekä sukupuoli- ja ikäjakautuma edustivat hyvin suomalaisia. Otos oli kattava myös maantieteellisesti. Vastaajista valtaosa asui kaupungeissa.
‒ Asunnon tyyppi vaikuttaa siihen, hyödyntävätkö asukkaat Rinki-ekopisteverkostoa. Jos kotikiinteistöllä on keräysastiat pakkausjätteille, kuten kerros– ja rivitaloissa usein on, ekopisteen käytölle ei ole tarvetta, toteaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Kartonki, lasi, metalli ja muovi kiertävät
Pakkausjätteiden lajittelussa oli lievää kasvua. 90 prosenttia vastaajista ilmoitti lajittelevansa kartonkipakkaukset. Hyvänä kakkosena tulevat lasipakkaukset, joita lajittelee 85 prosenttia, sitten metallipakkaukset ja pienmetallit, joita lajittelee 82 prosenttia.
‒ Kuluttajapakkausmuoveja alettiin kerätä vasta vuonna 2016, ja lajittelu lisääntyy nopeasti. Pari vuotta sitten muovipakkauksia ilmoitti lajittelevansa 53 prosenttia kuluttajista ja nyt jo 69 prosenttia, kertoo Tanskanen.
Myös lajitteluinto vähemmän sitä tekevien keskuudessa on kasvanut. Edellisvuosina niitä, jotka eivät lajittele lainkaan, oli neljä prosenttia – nyt määrä oli puolittunut kahteen prosenttiin. Tanskasen mukaan lajittelu on vakiinnuttanut paikkansa ihmisten arjessa ja läpäissyt koko yhteiskunnan.
‒ Puolet vastaajista arvioi lajitteluhalukkuuden säilyneen ennallaan, ja hieman alle puolet kertoi lajittelevansa innokkaammin kuin aiemmin. On ymmärrettävää, että lajitteluhalukkuus ei voi kasvaa loputtomasti, jos kotitaloudessa lajitellaan jo kaikki.
Ympäristö ennen kaikkea
Yleisin syy pakkausjätteen lajitteluun oli halu vähentää ympäristön roskaantumista.
Muita syitä olivat: pakkausjätteestä voidaan tehdä uusia tuotteita, keräyspisteet ovat lähellä, kierrätys hillitsee ilmastonmuutosta ja lajittelu on helppoa.
Yleisin syy pakkausjätteen lajitteluun oli halu vähentää ympäristön roskaantumista.
Noin puolet vastaajista nosti ympäristösyyt ykköseksi. Neljännekselle lajittelusta oli tullut jo tottumus tai tapa. Säästö jätemaksuista oli vähemmän merkityksellinen syy.
Suurin syy lajittelematta jättämiselle oli se, ettei kotona ollut tilaa monelle lajitteluastialle. Tätä mieltä oli 19 prosenttia vastaajista. Tanskanen toivoisikin, että keittiösuunnittelussa otettaisiin eri jätejakeiden lajittelu paremmin huomioon.
13 prosentille vastaajista keräyspisteet olivat liian kaukana ja joka kymmenes ei tiennyt, mihin lajitellut jätteet voisi viedä.
Keräysastiat omalle kiinteistölle
Lajittelun lisäämiseksi ehdotetut keinot houkuttivat vähemmän kuin edellisissä tutkimuksissa.
‒ Kun lajittelu kasvaa, sen lisääminen edelleen on koko ajan vaikeampaa.
Suurin lajitteluintoa lisäävä tekijä olisi se, jos kiinteistössä olisi omat keräysastiat tai jos keräyspiste olisi lähempänä kotia.
Tanskasen mukaan tilanne korjaantunee ainakin osittain jätelain uudistuksen myötä. Keväällä 2021 eduskuntakäsittelyssä oleva laki toisi keräysastiat kartonki-, lasi–, metalli– ja muovipakkauksille kaikille vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöille.
Suurin lajitteluintoa lisäävä tekijä olisi se, jos kiinteistössä olisi omat keräysastiat tai jos keräyspiste olisi lähempänä kotia.
Ekopisteiden sijoittelu onnistunutta
Rinki-ekopistettä on käyttänyt 40 prosenttia vastaajista – saman verran ei ole niitä hyödyntänyt. Jälkimmäisillä on todennäköisesti astiat omalla kiinteistöllään. Se, että viidesosa ei tiedä käytöstään, voi kertoa joko siitä, että Rinki-ekopisteitä ja kuntien keräyspisteitä ei eroteta toisistaan, tai siitä, ettei kotitaloudessa lajitella tai ei tiedetä, mikä Rinki-ekopiste on.
Puolet vastaajista on sitä mieltä, että Rinki-pisteiden sijoittaminen kauppojen yhteyteen lisää kierrätyshalukkuutta. Luku on ollut korkea kaikissa viimeisimmissä tutkimuksissa.
Enemmistö on tyytyväinen ekopisteiden sijoitteluun omalla paikkakunnallaan. Vain kymmenen prosenttia vastaajista oli sijoitteluun hieman tai erittäin tyytymättömiä. Niillä 38 prosentilla, jotka eivät osaa kommentoida asiaa, lienee keräysastiat omalla kiinteistöllään.
‒ Tyytyväisyys ekopisteiden sijoitteluun on pysynyt varsin vakaana, toteaa Tanskanen.
Jätemäärät kasvoivat
Tanskasen mukaan viime vuoden keväällä alkanut koronaviruspandemia kasvatti vuoden 2020 jätemääriä Rinki-ekopisteillä 16 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
‒ Kotiin tilattiin ruokaa ja verkkokauppa kasvoi, minkä vuoksi erityisesti kartonki- ja muovipakkaukset lisääntyivät. Oli haastavaa pysyä kasvun perässä astioiden tyhjennyksissä. Onnistuimme kuitenkin melko hyvin pitämään ekopisteet siisteinä.
Rinki-ekopisteitä arvioitiin toimivuuden, sijainnin ja siisteyden perusteella asteikolla 1‒5. Parhaat pisteet keräsi toimivuus, 3,98, toisena oli sijainti 3,90 ja kolmantena siisteys 3,45. Arvioissa ei ole vuosien varrella ollut juurikaan muutoksia. Vastausten erot ovat pieniä myös eri osissa Suomea.
Haasteitakin on ohjeista huolimatta
Pakkausjätteiden lajittelulle on laadittu valtakunnalliset ohjeet, jotka löytyvät jäteasioiden kyljestä ja rinkiin.fi-nettisivuilta. Ohjeisiin oli tutustunut yli puolet vastaajista. Liki kaikkien mielestä ohjeita oli helppo ymmärtää ja noudattaa.
Erityisesti lasipakkausten lajitteluun kannattaa kiinnittää huomiota.
‒ Turhan moni ei vielä tiedä, ettei esimerkiksi juomalasi tai paistinpannun lasikansi kuulu lasipakkauskeräykseen, vaan sinne voi palauttaa ainoastaan lasipulloja ja -purkkeja. Muovipakkauskeräyksen osalta tärkeää on muistaa, että sinne saa laittaa ainoastaan muovipakkauksia, ei siis muovituotteita kuten ämpäreitä tai leluja, muistuttaa Tanskanen.
Erityisesti lasipakkausten lajitteluun kannattaa kiinnittää huomiota.
Tuottajavastuu tunnetuksi
Yli puolelle vastaajista pakkausten tuottajavastuu ei ollut tuttua. Tanskanen pitää yllättävänä, että peräti 36 prosenttia tiesi asiasta – tuottajavastuu on nimittäin kuluttajille usein vieras käsite.
Tuotteita Suomessa pakkaavat tai maahantuovat kaupan ja teollisuuden alan yritykset vastaavat pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä sekä suurimmaksi osaksi myös rahoittavat sen. Ringillä on asiakkaina yhteensä 4 500 yritystä, joista 200 suurinta käyttää valtaosan pakkausmateriaaleista.
‒ Ringillä on keväällä 2021 käynnissä viestintäkampanja, jossa nostetaan tuottajavastuuta tutuksi kuluttajille ja muistutetaan myös pakkausten kierrätyksen pelisäännöistä, kertoo Tanskanen.