Ekokem perusti kiertotalouskylän

Ekokem on pistänyt tuulemaan. Yritysostot Ruotsissa ja Tanskassa sekä kiertotalouskylän rakentaminen ovat vankistaneet Ekokemin asemaa pohjoismaisena kiertotalousyrityksenä. Uusien liike­toimintojen johtaja Mari Puoskari on luottavainen myös Fortumin Ekokem-yrityskaupassa.

– Yritysostojen avulla pystymme kasvamaan, investoimaan ja tuottamaan lisää palveluita.

Kiertotalouskylä on malliesimerkki uusista liiketoiminnoista. Vauhdissa on myös Kaatopaikalta kierrätykseen -kehityshanke, jossa hyödynnetään metsä-teollisuuden sivuvirtoja ja jalostetaan tuhkista kemikaaleja ja lannoitteita.

Muovista uutta muovia, biojätteestä kaasua

– Kiertotalouskylä nostaa kierrätysastetta. Ennen kuin yhdyskuntajäte menee polttoon, siitä saadaan ekojalostamossa talteen kaikki arvokkaat materiaalit, metallit, muovit ja biojäte. Metalli ohjautuu kierrätykseen ja biojäte päätyy biojalostamoon, jossa siitä jalostetaan biokaasua ja lannoitteita.

Edistyneen erotteluteknologian ­avulla kotitalousjätteistä sekä kaupan ­­ja teollisuuden jätteistä vain osa päätyy energiaksi. Ekojalostamossa käsitellään muun muassa 12 kunnan alueella toimivan jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan keräämää yhdyskuntajätettä.

– Ennen tämä jäte meni kokonaan polttoon, nyt noin 20 prosenttia. Kierrätettäessä syntyy aina lajittelurejektiä, eli kierrätykseen kelpaamatonta ainesta, jota voidaan hyödyntää vain energiana. Aiemmin kaatopaikoille päätyneet jätteet, kuten rakennus- ja purkujätteet, päätyvät taas jätehierarkiassa ylöspäin, eli energiahyötykäyttöön.

Puoskarin mukaan Suomessa ei enää tarvita lisää polttokapasiteettia vaan nimenomaan kiertotaloutta: talteen arvokkaat materiaalit ja polttoon vain ne, joilla ei ole kierrätysarvoa.

Muovijalostamossa käsitellään sekä ekojalostamossa eroteltu muovijäte että kotitalouksien ja yritysten muovipakkaukset.

– Erilliskerätyt muovit tulevat jatkojalostettaviksi kaikkialta Suomesta. Kierrätysmuovista tuotetaan muoviteollisuudelle raaka-ainetta korvaamaan neitseellistä muovia, johon verrattuna uusiomuovin hiilijalanjälki on 85 prosenttia pienempi ja hinta noin viidenneksen edullisempi.

Muovijalostamon vuosikapasiteetti on 20 000 tonnia, joka riittää Suomen tarpeisiin.

– Jos suomalaisten into kerätä muoveja jatkuu, laajennamme jalostamoa mielellämme.

Vaarallisen jätteen jäljitys olisi osa kiertotaloutta

Kiertotalouskyläkokonaisuus on ensimmäinen maailmassa. Ekokemin tavoite on tuplata materiaalien hyötykäyttö vuoteen 2018 mennessä. Kun referenssi­laitos on täydessä vauhdissa, Puoskarin mukaan toisena tavoitteena on monistaa konseptia muihinkin maihin.

Kun EU:n kiertotalouspaketista tehdään päätöksiä ja niitä siirretään lainsäädäntöön, Puoskarin mukaan se jos mikä kannustaa kiertotalouskylä-tyyppisiin konsepteihin. Yhdyskuntajätteen ­65 prosentin kierrätystavoitteeseen ei päästä pelkällä erilliskeräyksellä ja poltolla.

Suomi on yltänyt useisiin vuoden 2030 EU-tavoitteisiin jo vuosia sitten. Puoskari pitää myös joidenkin jätejakeiden tavoitteita kunnianhimottomina.

– Kiertotalous toteutuu, jos vaaralliset aineet saadaan pois kierrosta. Näitä jätteitä tuottavilla tahoilla pitäisi olla raportointivelvollisuus, muuten jätteiden dumppaaminen tai ei-asianmukainen käsittely on liian helppoa. Kaikissa jäsenmaissa olisi otettava käyttöön vaarallisen jätteen jäljitysjärjestelmä: se olisi tärkeä osa kiertotalouden turvallisuutta.

Liikunta tuo energiaa

Ekokem on luonteva jatke Puoskarin kiinnostuksen kohteille ja työuralle. Kouluaikojen innostus matematiikasta ja luonnontieteistä johti hänet opiskelemaan kemiaa, tuotantotaloutta ja ympäristötekniikkaa Otaniemeen. Kestävä kehitys ja ympäristökysymykset kiinnostivat.

– Olen ollut koko työurani erilaisissa strategia- ja yritysvastuuhommissa. Olen kiitollinen, että olen saanut ja saan tehdä merkityksellisiä asioita. Myös puheenjohtajuus Helsingin kaupunginvaltuustossa on motivoivaa: siinä pystyy vaikuttamaan ihmisten arjen kannalta tärkeisiin asioihin. Kaikki tekemiseni tuovat enemmän energiaa kuin vievät.

Kun johtaja pistää juoksutossut jalkaan, kyse on samasta asiasta: puhti vain paranee.

– Ilman liikuntaa en ehtisi enkä jaksaisi tehdä puoliakaan siitä, mitä muuten teen.

Kiertotalouskylä lukuina

Ekojalostamo
• Sekajätteestä erotellaan noin 37 % biojätettä, 10 % muovia ja 3 % metallia.
• Kierrätysaste nousee 50 %:iin ja hyötykäyttöaste 98 %:iin.
• Laitoksissa käsitellään yhdyskuntajätettä 100 000 t/v.

Biojalostamo
• Biojätteestä tuotetaan biokaasua ja otetaan talteen ravinteita, kuten typpeä.
• Sekajätteen biojätteestä on ennen jäänyt hyödyntämättä noin 400 000 t/v. Siitä syntyisi energiaa 12 500 omakotitalon vuositarpeeksi.

Muovijalostamo
• Yhdyskuntajätteen muovit ja erilliskerätyt kotitalousmuovipakkaukset erotellaan, murskataan, pestään ja granuloidaan. Ne päätyvät uusiomuoviraaka-aineeksi.
• Muovikierrätys vie noin 15 % siitä energiasta, joka kuluu uuden muovin valmistamiseen.
• Kapasiteetti on 20 000 t/v.

Teksti Tarja Västilä, kuva Vesa Tyni