Aktiivi­uran päättänyt puupakkaus etsii paikkaa

Puupakkausten kierrätystä halutaan EU:ssa lisätä reippaasti. Mutta onko Suomessa tarjolla ekotehokkaita kierrätysväyliä?

EU:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät joulun alla alustavaan sopuun kuuden jätealan direktiivin muuttamisesta. Puupak­kauksia koskevat tavoitteet nousivat erityisen voimakkaasti suhteessa Suomen nykyisiin tavoitteisiin ja kierrätysasteisiin.

Esityksen mukaan puupakkausten nykyisestä 15 prosentin kierrätystavoitteesta siirryttäisiin 25 prosenttiin vuonna 2025. Vuonna 2030 kierrätystavoite olisi 30 prosenttia. Esityksessä pakkausten kokonaiskierrätystavoite 2025 on 65 prosenttia ja vuodelle 2030 peräti 70 prosenttia.

Kaikkia pakkausjätemateriaaleja koskevan kokonaiskierrätystavoitteen saavuttamiseksi puupakkausjätteen kierrätysastetta tulisi kyetä nostamaan selvästi yli sen kierrätykselle asetetun vähimmäistavoitteen.

Haasteelliset tavoitteet

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikarin mielestä uusissa tavoitteissa on paljon haasteita. Puupakkauksille ei ole tällä hetkellä riittävästi kierrätysväyliä.

– Toisin kuin Keski-Euroopassa, meillä puupakkausten puulle ei ole juurikaan kysyntää kierrätysmielessä. Suomessa on tarjolla yllin kyllin neitseellistä puutavaraa. Metsät kasvavat meillä enemmän kuin niitä hakataan.

Ala-Viikarin mukaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa on harva asutus, suuret etäisyydet ja pitkä kylmä kausi, käytöstä poistetut puupakkaukset olisi järkevintä käyttää lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Tätä ei kuitenkaan lasketa kierrätykseksi.

– Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puupakkaukset myös hyödynnettäisiin lähialueilla eikä niitä kuljetettaisi – fossiilisilla polttoaineilla – pitkiä matkoja kierrätyspisteisiin. Rahtaaminen ei ole muutenkaan kovin ekotehokasta. Aina kun kuljetetaan tyhjiä puupak­kauksia, kuljetetaan myös paljon ilmaa.

Korjattavaksi tai kompostointiin

Uudessakin esityksessä kierrätykseksi lasketaan esimerkiksi puupakkausten korjaaminen. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Suomessa kierrätetyistä puupakkauksista kuuluu tähän katego­riaan.

Ala-Viikarin mielestä puupakkausten korjausastetta on vaikea kasvattaa kovin paljoa nykyisestä.

– Standardilavat pyritään korjaamaan jo nyt aina kun se on mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Osa markkinoilta poistuvista pakkauksista on kuitenkin varsin huonossa kunnossa, lava voi olla esimerkiksi haverin jäljiltä aivan säpäleinä.

Nykyään kolmasosa kierrätettävistä puupakkauksista haketetaan ja käytetään sen jälkeen maisemoinnissa tai jäteasemilla kompostointimateriaalina.

– Tälläkään sektorilla ei ole kasvupotentiaalia. Jäteasemilla kompostointi on vähentynyt, kun jätteiden käsittely ja kierrätys on tehostunut.

Uusi ura lastu­levynä?

Yhtenä mahdollisuutena on esitetty puupakkausjätteen kierrättämistä lastulevyn valmistuksessa. Suomessa on tällä hetkellä kuitenkin vain yksi lastulevytehdas. Se saa tarvitsemansa raaka-aineen teollisuuden puuperäisistä sivutuotevirroista.

Ala-Viikarin mukaan PPK Oy selvittää yhteistyökumppaneidensa kanssa kierrätysmahdollisuuksia lastulevyteollisuudessa kotimaassa ja ulkomailla.

– Ensisijaisesti olemme tietenkin kiinnostuneita kotimaasta. Suomesta ei ole järkevää viedä ulkomaille raaka-ainetta ja ohjata sinne myös kierrätyksen tukieuroja.

Nopealla aikataululla uusia kierrätysmahdollisuuksia ei todennäköisesti löydy.

Terassille tai eristeeksi?

Puupakkausten kierrättämiseksi on tutkittu myös aivan uusia kierrätyskohteita.

– Yhtenä uutena ideana on noussut esiin puumuovikomposiitti eli puukuidun ja kierrätysmuovin yhdistelmä. Nykyään puumuovikomposiitista tehdään esimerkiksi terassilautoja, Ala-Viikari sanoo.

Hän huomauttaa, että kovin nopealla aikataululla ei sopivia uusia kierrättämismahdollisuuksia todennäköisesti löydy. Uusien puupohjaisten tuotteiden tuominen markkinoille ei ole helppoa. Lisäksi uusien teknologioiden ja tuotantomallien kehittäminen vie aina oman aikansa.

– Ehkäpä puupakkausjätettä voisi käyttää kuitenkin myös muissa levymäisissä tuotteissa – ja kenties eristeiden valmistuksessa.

Huomiota tilastointiin

Ala-Viikarin mielestä yksi varsin helposti tarjolla oleva keino kierrätys­asteen nostamiseksi olisi tilastoinnin kehittäminen. Hän toivoo, että Rinkiin rekisteröityneet tuottajat täyttäisivät vuosiraporttinsa entistä huolellisemmin.

– Esimerkiksi osa puulavoista todennäköisesti ilmoitetaan virheellisesti markkinoille saatetuksi, vaikka kyseessä olisikin jo kerran käytetyn tai maahantuodun lavan uudelleenkäyttö.

Markkinoille saatetuksi pitäisi ilmoittaa vain lavan ensimmäinen käyttökerta uutena tai lavan korjauksen jälkeen sekä maahantuodut puulavat.

Kierrätys­maksu ohjaa markkinoita

Vuoden 2018 alusta puupakkausten kierrätysmaksuihin tuli muutoksia. Tämänkin toivotaan vaikuttavan kierrätyslukuihin.

– Pakkauksilla, joiden uudelleenkäyttö toimii hyvin, on pienempi kierrätysmaksu kuin esimerkiksi kertakäyttöisillä pakkauksilla. Tavoitteena on tietenkin, että markkinoilla käytettäisiin enemmän uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähemmän muita pak­kauksia.

FIN- ja EUR-lavat, vuokralavat sekä kaapelikelat ovat pakkauksia, joiden uudelleenkäyttö toimii hyvin. Näitä pakkauksia myös korjataan, mikä lasketaan kierrätykseksi.

– Mutta pelkillä standardipakkauksilla ei kuitenkaan selvitä. Monet tuottajat tarvitsevat pakkauksia, jotka on tehty juuri heidän tuotteidensa mittojen ja vaatimusten mukaan, Ala-Viikari muistuttaa.

Ideariihiä tarvitaan

Myös muut tahot pitävät uutta esitystä haasteellisena. Kysyimme mielipidettä asiasta muutamalta asiantuntijalta.

– Vielä tällä hetkellä Suomessa käytöstä poistetut puupakkaukset olisi ehdottomasti järkevintä hyödyntää uusiutuvan energian tuotannossa, ympäristöasiantuntija Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry:stä huomauttaa.

– Ongelmana on tietty ylikunnianhimoisuus. EU:n tasolla asioita katsotaan usein Keski-Euroopan vinkkelistä, missä asuu valtavasti ihmisiä pienellä alueella, Rakennusteollisuus RT:n energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen lisää.

Haastateltavien näkemyksiä tukee myös taannoinen ympäristöministeriön raportti (29/2015), jossa tarkasteltiin puujätteen käyttöä puukomposiitista valmistetuissa terassi­laudoissa, puujätteen polttamista monipolttoainekattilassa turpeen sijaan ja puujätteen hyödyntämistä lastulevyn valmistuksessa joko Suomessa tai Keski-Euroopassa.

Jätepuun energiahyödyntäminen todettiin nettoympäristövaikutuksiltaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi Suomessa kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa.

– Tarvitsemme jatkossakin alan yhteisiä ideariihiä siitä, miten puupakkausjätteen kierrätystä voitaisiin lisätä. Helppoa se ei ole, puupakkausryhmän johtaja Juhani Ala-Salmi Versowood Oy:stä huomauttaa.

 

28.2.2018

Teksti Matti Välimäki

Kuvat iStockphoto