2011 tasaisen toiminnan vuosi

Vuonna 2011 pakkausjätteiden kokonaiskierrätys kasvoi hieman. Materiaalikohtaiset kierrätysluvut olivat ja ovat edelleen kohtalaisen vakiintuneita.

tilastot_01

Vuonna 2011 pakkausten määrä markkinoilla pysyi lähes samana kuin 2010, eikä suuria muutoksia ollut minkään materiaalin kohdalla. Kierrätysprosenteissa oli pientä kasvua. Luvut kertovat, että toiminta on normaalia, eikä suuria muutoksia ole myöskään nopeasti odotettavissa. 2011 tiedot ovat tuoreimpia, joita on tällä hetkellä käytössä.

– Kuitujen, lasin ja metallin osalta ollaan varsin korkeissa kierrätystuloksissa. Muovien ja puun osalta ylitetään vaatimukset, mutta materiaalien kierrättäminen on vaikeaa, toteaa PYRin toimitusjohtajan tehtävästä kesällä eläkkeelle siirtynyt Annukka Leppänen-Turkula.

Hän toteaa, että luvut eivät heijastele kansan- ja maailmantalouden tilaa kovinkaan paljon. Pakkauksia tarvitaan ja käytetään jatkuvasti tuotteiden suojana, eikä taloustilanne ainakaan vielä ole luettavissa niiden käytöstä. Myöskään jätelakiuudistus ei ole toistaiseksi vaikuttanut lukuihin.

– On huomioitava, ettei jätelaki vaikuta elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden käyttöön, joten se ei heijastu myöskään niiden pakkauksiin. Myöhemmin, kun nähdään, miten laajennettu tuottajavastuu vaikuttaa eri materiaalien hyötykäyttömaksuihin, saattaa jonkinlaista vaikutusta tulla myös materiaalien käyttöön.

Muovia käytetään aina

Myös Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä mainitsee, että muutokset olivat vuoden aikana vähäisiä. Sekä pakkausten käyttö että kierrätys pysyivät vahvalla tasolla.

– Aasia ei vedä uusioraaka-aineita enää niin hyvin kuin aiemmin. Maailmantalous hyytyy, mutta muovien käyttö pysyy aika vakiona.
Suomalainen käyttää päivässä noin 50 grammaa muovia hankkimiensa tuotteiden suojana hyvinä ja huonoina aikoina. Vertailun vuoksi sitä vastaavalla öljymäärällä liikuttaa henkilöautoa kilometrin verran päivässä.

– Voidaan kysyä, onko kymmeniä miljoonia kuluttajille maksava lakivaatimus kierrättää osa tuosta öljystä kovinkaan perusteltu, koska nettosäästö ei millään vastaa kuin muutaman sadan metrin ajomatkaa. Näin on kuitenkin eduskunnassamme päätetty eli määrätty pakkausjätehuolto jatkossa pakkaajien tehtäväksi. Nyt sitten pohditaan, miten ihmeessä tämä hieman ristiriitainen säädös voidaan maassamme toteuttaa, Kärhä kritisoi.

Kuitupuoli veti hyvin

Kuitupakkausten määrä kasvoi vuonna 2011 pari prosenttia. Aaltopahvin ja keräyskartongin kierrätys kasvoi sekin parin prosentin verran.
– Kierrätys veti ihan mukavasti, eikä varastoja juuri syntynyt. Ennustettavuus sen sijaan oli ja on edelleen heikkoa, sanoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi Suomen Kuitukierrätys Oy:stä.

Ainakin aaltopahvin osalta luvuista on tulkittavissa, että pakattujen tuotteiden maahantuonti on kasvanut entisestään. Koko 2000-luvun aikana tuonnin määrä on lähes tuplaantunut.

Suomen Aaltopahviyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Jokela puolestaan toteaa, että samaan aikaan, kun suomalaiset kuluttavat tuontitavaroita, myös elintarvikkeita yhä enemmän, kotimainen teollisuus supistuu.

– Haluankin nostaa esiin välillisen tuonnin eli pakattujen tuotteiden maahantuonnin vaikutukset. Jos kuitupakkausten määrästä Suomen markkinoilla ja kokonaistaseesta voi jotain päätellä, niin olisi korkea aika alkaa suosia suomalaista! Sitä kautta saavutamme hyvinvointia ja työtä suomalaisille.

Järkeä uudistuksiin

Salmi huomauttaa, että jos ostovoima hiipuu, joidenkin elintarvikkeiden ja sitä kautta pakkausten käyttö hieman vähenee. Samaan aikaan raaka-aineiden ja tuotannon kustannukset kasvavat. Ylimääräiset kustannusrasitteet eivät auta Suomen kilpailukykyä nousuun, päin vastoin.

– Ei ole liioin perusteltua aiheuttaa ylimääräistä ympäristöhaittaa kierrätyksen nimissä. Järkevä tasapaino on löydettävissä ja silti kunnianhimoiset kierrätystavoitteet saavutettavissa kustannuksia ja ympäristöä unohtamatta – jätelain hengessä.

Salmi ja Jokela arvioivat, että kuitupakkausten osalta kustannusvaikutus saattaa näkyä hyötykäyttömaksuissa jopa 50–100 prosentin korotuksena jätelain täyden tuottajavastuun tultua voimaan. Silloin uuden lain mukaisen pakkausten vastaanottoverkoston pitäisi aloittaa toimintansa.

tilastot_2012