Vihreämpi kahvikuppi syntyi saunan lauteilla

Kotkamillsillä sivujakeet – olipa sitten kyse sahanpurusta, hakkeesta, musta­lipeästä tai suovasta – hyödynnetään viimeisen päälle.

– Me olemme myös maailman suurin sahanpurua hyödyntävä sellutehdas, kertoo toimitus­johtaja Markku Hämäläinen.

Kotkamillsin nykyinen vihreä valtakausi sai tavallaan alkunsa vuonna 2011, kun kierrätyskuitulaitos valmistui. Muutama vuosi myöhemmin tehtiin päätös kartonkikone­investoinnista – ja kartonkikone käynnistyi heinäkuussa 2016. Koneella on kaksi syömähammasta: muovittomat Barrier-kartongit ja perinteisemmät taivekartongit.

– Lähdimme liikkeelle aika lailla taivekartongilla, mutta Barrier on tullut koko ajan vahvemmin mukaan.

Barrierin nousun takana on ISLA Duo -niminen vallan­kumouksellinen tuote – eli kokonaan muoviton kahvikuppimateriaali. Idea lähti suomalaiskansalliseen tapaan saunan lauteilta, kertoo Hämäläinen.

– Meillä oli Saksassa asiakas, jolle mietittiin uutta tuotetta. Sitten eräs kollega heitti saunassa, että eikös muoviton kahvikuppi olisi aika kova juttu, muistelee toimitusjohtaja kuuden vuoden takaista innovatiivista löylyhetkeä.

Mutkia matkassa

Saksan päässä innostuttiin ideasta, mutta ei tarpeeksi paljon, jotta pilottia olisi päästy tekemään. Hämäläinen tiimeineen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan alkoi kartoittaa vaihtoehtoja: missä moisen tuotantolinjan voisi toteuttaa fiksusti? Etsintäpartion vuosia kestänyt urakka oli kivinen, koska tarvittava kone oli niin pitkä, että se ei mahtunut silloisiin tuotantolaitoksiin.

– Meillä oli lopulta vain kolme eurooppalaista vaihtoehtoa sijoituspaikaksi ja niistä ylivoimaisesti paras täällä Kotkassa.

Barrier-kartongin liiketoimintajohtaja Saila Kettunen kertoo, että projektista ei luovuttu missään vaiheessa, koska yritys haistoi hittituotteen.

– Markkinoilla oli selvästi vetoa ja brändinomistajat olivat kiinnostuneita tämän kaltaisesta tuotteesta.

Itse asiassa eräs suuri kansainvälinen toimija olisi halunnut muovittoman kahvikupin repertuaariinsa jo 1990-luvun alussa, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä.

Kahvikuppien kuningas

Millainen sitten on ISLA Duo -kuppi?

– No, se ei sisällä lainkaan ympäristölle tai terveydelle haitallisia muoveja tai vahoja. Tuotteiden helppo kierrätettävyys linkittää kupit vahvasti kierto­talouteen ja pitää huolen, ettei arvokas puukuitu poistu käytöstä.

Perinteinen kertakäyttöinen kahvikuppi sisältää muovisen barrier-kerroksen, joka estää nesteiden ja rasvojen imeytymisen. ISLA Duo -tuotteissa suoja­kerros on toteutettu vesipohjaisella dispersiopäällystyksellä PE-muovin sijasta. Muovittomuus mahdollistaa tuotteen kierrätettävyyden ihan tavallisessa kartonkikeräyksessä.

Hämäläisen ja Kettusen mukaan samankaltaisia innovaatioita tarvitaan, koska maailma liikkuu nyt vauhdilla kohti muovitonta tulevaisuutta. Kulutus ja kierrätys ovat kuluttajan valintoja, mutta toisaalta on valmistajien vastuulla tarjota tuotteita, jotka vastaavat näihin haasteisiin.

Markku Hämäläinen huomauttaa, että maailmalla on valtavat kahvikuppimarkkinat, mutta niiltä on kuitenkin puuttunut vastuullinen toimija, joka tarjoaa muovittomia ja helposti kierrätettäviä ratkaisuja.

– PE-muovilla päällystettyjä kahvikuppeja voi toki kierrättää, mutta globaalisti se on ollut vaikeaa ja tehotonta muovin erotteluprosessin takia, hän lisää.

Kierrätys kiihdyttää edelleen

Hämäläisen mukaan kiertotalous, kallisarvoisten materiaalien säilyminen ja uudelleenkäyttö ovat tulevaisuuden rakennuspalikoita – ja nimenomaan sellaisen tulevaisuuden, jota Kotkamills haluaa olla aktiivisesti mukana rakentamassa.

– Meillä on esimerkiksi niin hyvää kuitua Suomessa, että sitä kyllä kelpaa kierrättää, Hämäläinen toteaa ja lisää, että maailmalla erilaiset kestävään kehitykseen liittyvät ”draiverit” vaihtelevat aluekohtaisesti, mutta kierrätys on yksi teema, joka on ollut pinnalla jo pitkään – ja jatkaa nousuaan.

Kotkamillsin innovaatiotiimi tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotimaisten yliopistojen ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa löytääkseen uusia hittejä – ja parantaakseen jo olemassa olevia prosesseja ja tuotteita.

– Teemme paljon koeajoja esimerkiksi Valmetin koepäällystyskoneella Järvenpäässä, paljastaa Hämäläinen.

Päällystystestausta tehdään jatkuvasti, koska – Hämäläisen sanoin – loppukäyttökohteet eivät lopu koskaan.

”Koko maailman innovaatiotiimi”

Saila Kettunen toteaa, että yhtiöllä on t&k-työtä tukemassa myös uusi laboratorio, joka rakennettiin kartonkikoneen yhteyteen.

– Laboratorio tekee pääasiassa laaduntarkkailua, mutta sillä on hyvät valmiudet myös tuotekehitystyöhön.

Hämäläinen ja Kettunen kertovat, että itse asiassa Kotkamillsin innovaatiopiiri kattaa tavallaan koko planeetan: esimerkiksi sähköpostiin kilahtelee erilaisia vinkkejä ja toiveita ympäri maailmaa.

– Ihan viikoittain saamme postia, että oletteko ajatelleet teidän tuotetta tässä viitekehyksessä tai että kannattaisi tarjota tuotetta sinne ja sinne, Hämäläinen toteaa. Kaikille postia lähettäneille tiedoksi: työn alla on!

Erona perinteisiin pakkauksiin Kotkamillsin muovittomissa AEGLE-pakkauskartongeissa on biohajoava veden ja rasvan kestävä barrier-kerros.

Uusi laminaatti­paperikone kierroksessa

Kotkamills on näyttänyt kyntensä myös vahvalla laminaattiosaamisellaan. Saila Kettunen toteaa, että monipuolinen laminaatti on ”kiehtova materiaali”, joka on viimeisen viiden vuoden aikana kehittynyt rajusti.

– Meidän tuotteesta valmistetussa kompaktilaminaatissa on 70 prosenttia puukuitua, ja sen käyttö esimerkiksi rakennusten julkisivuissa lisääntyy koko ajan.

Säänkestävän ja kotimaisen kompaktilaminaatin luulisi sopivan vaikka Finlandia-talonkin pirtaan tuontimarmorin sijasta?

– Ehdottomasti, vastaavat Hämäläinen ja Kettunen.

Kuvaan kuuluu, että laminaattipuolelle kaavaillaan kiivaasti uutta ykkösnyrkkiä. Kotkamills on aloittanut esiselvityksen uuden paperikone kolmen (PK 3) rakentamiseksi Kotkaan pystyäkseen vastaamaan imukykyisen voimapaperin kasvavaan kysyntään nykyistä paremmin.

– Uusi paperikone voisi tulla nykyisen paperikonehallin viereen, Hämäläinen kaavailee.

Kyseessä olisi mitä ilmeisimmin ensimmäinen paperikoneinvestointi Suomessa 20 vuoteen. Investoinnin suuruus on 50–100 miljoonan euron luokkaa.

Mikäli investointi toteutuu, tarvitaan vähintään 30 työntekijää lisää; koneen rakentamisvaiheessa töitä riittäisi noin 300 henkilölle. Uusi paperikone pääsisi sikäli ”valmiiseen pöytään”, että sen käytössä voisi hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria – ja siinä sivussa koko tehdasintegraatin energiakustannukset ja kiinteät kustannukset tuotettua tonnia kohden saadaan alemmas.

Lopullinen päätös investoinnista tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta Hämäläinen myöntää, että ei näitä asioita huvikseen pyöritellä: tarvetta uudelle koneelle on ja tahtotila sen
mukainen.

– Yritys on kova, vakuuttaa Hämä­läinen.

26.9.2018

Teksti Sami Anteroinen, kuvat Johannes Wiehn