Tilannekatsaus jätedirektiivien ja SUP-direktiivin aiheuttamiin jätelain muutoksiin
SUP-direktiivi: merkintöjä koskevat vaatimukset julki
EU:n vuonna 2019 antama kertakäyttömuovidirektiivi eli SUP-direktiivi (single-use plastics) pitäisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 3.7.2021 mennessä. Suomi tulee myöhästymään toimeenpanoaikataulusta. SUP-direktiivin vaatimukset viedään osaksi kansallista lainsäädäntöä usealla jätelakimuutoksella. Vaatimuksista ensimmäiset, eli merkintävaatimukset ja tuotekiellot, tulevat direktiivin mukaan voimaan jo 3.7., ja ne sisältyvät keväällä eduskunnassa käsiteltävään jätelakipakettiin. SUP-direktiivin muut vaatimukset tulevat voimaan erillisellä jätelakimuutoksella, jonka on tarkoitus tulla lausuntokierrokselle keväällä ja eduskuntakäsittelyyn ensi syksynä.
SUP-direktiivin merkintävaatimus tarkoittaa, että tiettyihin tuotteisiin on liitettävä merkintä, jonka tarkoitus on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista ja haitallisia ympäristövaikutuksia.
Merkintävaatimus koskee 3.7.2021 alkaen markkinoille laskettavia SUP-direktiivin piiriin kuuluvia muovia sisältäviä juomamukeja, suodattimellisia tupakkatuotteita, kosteuspyyhkeitä sekä terveyssiteitä ja tamponeja.
Merkintöjä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset julkaistiin joulukuussa komission täytäntöönpanoasetuksessa 2020/2151. Asetuksesta selviävät muun muassa tuoteryhmiä koskevat vaatimukset merkinnän ulkoasusta, koosta ja sijoittelusta tuotteessa.
SUP-direktiivin muut vaatimukset tulevat voimaan erillisellä jätelakimuutoksella, jonka on tarkoitus tulla lausuntokierrokselle keväällä ja eduskuntakäsittelyyn syksyllä.
Juomamukien merkinnät tulee painaa mukiin, muiden tuotteiden merkinnät painetaan niiden pakkauksiin. Painetun merkinnän voi korvata tarralla tuotteissa, jotka saatetaan markkinoille ennen 4.7.2022. Merkintöihin sisältyvän tekstin on oltava kohdemaan virallisilla kielillä. Suomessa myytävissä tuotteissa tekstin on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi. SUP-merkintävaatimuksien valvontaviranomaiseksi tullaan jätelaissa määrittelemään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Yrityksille jää niukasti aikaa valmistautua merkintävaatimuksiin: tammikuun loppupuolella merkinnän käyttöönoton edellyttämä painoaineisto oli saatavilla vasta englannin kielellä. Lisäksi joulukuussa julkaistuun toimeenpanoasetukseen liittyy yksityiskohtia, joihin odotetaan komissiolta lisäohjeistusta.
Täsmennystä tarvitaan muun muassa siitä, milloin tuote katsotaan markkinoille saatetuksi, kun kyseessä on maahantuotu tuote tai kun kyseessä on kotimaassa valmistettu tuote. Komission toimeenpano
asetus myöhästyi lähes puolella vuodella direktiivissä annetusta aikataulusta, joten on haastavaa, kun merkintävaatimus on tästä huolimatta tulossa voimaan direktiivin alkuperäisen aikataulun mukaan.
Komission on SUP-direktiivin mukaan määrä julkaista useita toimeenpanosäädöksiä ja linjauksia, joiden tarkoitus on täsmentää direktiivin sisältöä – säädökset ja ohjeet ovat pahasti myöhässä. Esimerkiksi ohjeet SUP-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden määrittelemiseksi piti julkaista jo 3.7.2020, mutta ne eivät edelleenkään ole valmiit.
Lopullisten linjausten viipyminen hankaloittaa direktiivin kansallisen toimeenpanon valmistelua ja yritysten valmistautumista direktiivin vaatimuksiin.
Jätedirektiivit: uudet vaatimukset sisältyvät keväällä eduskunnassa käsiteltävään lakimuutokseen
Alkuperäisen aikataulun mukaan jätehuollon direktiivit, jotka muuttuivat vuonna 2018, olisi pitänyt tuoda kansalliseen laindäädäntöön jo heinäkuussa 2020. Direktiivit toimeenpannaan Suomessa muutoksilla jätelakiin ja eräisiin asetuksiin. Muutokset sisältyvät hallituksen esitykseen, jota käsitellään eduskunnassa kevään aikana. Nyt arvioidaan, että uusi jätelaki ja tarvittavat asetukset tulevat voimaan aikaisintaan kesällä.
Jätelain muutoksen tavoitteena on lisätä kiertotaloutta, vähentää päästöjä ja saada jäte kierrätykseen energiaksi päätymisen sijaan. Siksi pakkauksista tuottajavastuullisille yrityksille sekä kunnille ja jätteen haltijoille on tulossa nykyistä selvästi tiukempia jätteen erilliskeräysvelvoitteita.
Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet nousevat, ja kierrätysasteen laskentatapa muuttuu. Pakkaustuottajien kannalta merkittävä positiivinen asia on, että ulkomaiset verkkokaupat tulevat tuottajavastuun piiriin ja ne velvoitetaan osallistumaan Suomen markkinoille toimittamansa pakkausjätteen kierrätyskuluihin.
Kotitalouksille jätelain uudistus merkitsee entistä parempaa palvelua. Pakkausjätteiden keräys asuinkiinteistöiltä siirtyy pakkaustuottajien kustannusvastuulle, ja se toteutetaan pakkaustuottajien ja kuntien yhteistyönä. Pakkausjätteiden erilliskeräys tulee järjestää kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joissa asuu viisi tai useampia kotitalouksia. Kuluttajien käytössä ovat edelleen myös valtakunnalliset Rinki-ekopisteet, joista monet sijaitsevat kauppojen yhteydessä. Lakiesityksen mukaan tuottajien vastuulla olevien Rinki-ekopisteiden minimäärä vähenee, kun keräys kiinteistöiltä yleistyy.
Pakkaustuottajille lakimuutos tarkoittaa kasvavia kustannuksia. Lisäkustannukset tulevat olemaan kymmeniä miljoonia euroja. Kustannusten suuruus voidaan arvioida tarkemmin vasta, kun jätelain lopullinen sisältö on tiedossa.