Rinki-ekopisteverkosto täyttää viisi vuotta

Rinki-ekopisteverkoston viiden toimintavuoden aikana keräykseen tuodun pakkausjätteen määrä on lähes kolminkertaistunut.
Teksti Jenni Kleemola Kuvitus Rinki ja Otavamedia

Kotitalouksissa syntyvän pakkausjätteen keräysvelvoite siirtyi kunnilta pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. Samalla Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy alkoi vastata keräysverkostosta ja sen toiminnasta.

Rinki tuottaa kartonki-, lasi-, metalli-ja muovipakkausten keräyspalvelun tuottajayhteisöille niin, että lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Kotitaloudet voivat viedä Rinki-ekopisteisiin maksutta kartonki-, lasi- ja muovipakkausjätettä sekä metallipakkauksia ja kodin pienmetallia.

Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori kertoo, että viidessä vuodessa Rinki-ekopisteille tuodun pakkausjätteen määrä on kasvanut runsaasti.

Ensimmäisen vuoden aikana kaikkea pakkausjätettä tuotiin kierrätykseen noin 23 000 tonnia. Luku on lähes kolminkertaistunut: vuonna 2020 määrä oli liki 60 000 tonnia.

 

Muovipakkausten keräys kiritti kasvua

Kasvua selittää Tammivuoren mukaan useampi asia. Ensinnäkin Rinki-ekopisteet on pyritty keskittämään kauppojen yhteyteen, jotta lajittelusta tulisi osa arkipäivää ja pisteelle tulo olisi mahdollisimman helppoa. Toiseksi ihmisten ympäristötietoisuus ja halu lajitella on lisääntynyt vuosien aikana. Kolmanneksi kotitaloudet ovat alkaneet kerätä ja kierrättää muovipakkauksia.

Muovipakkauksia ei aiemmin lajiteltu Suomessa merkittävissä määrin, se alkoi kunnolla vasta vuonna 2016.

Ensimmäisenä vuonna muovipakkauksia tuotiin ekopisteille 1 200 tonnia, viime vuonna lähes 13 000 tonnia.

Toisaalta nyt alkaa näkyä se, että kiinteistöjen oma muovipakkauskeräys on kasvanut huomattavasti, eli Rinki-ekopisteillä muovipakkausten määrä ei kasva enää niin voimakkaasti kuin ennen, Tammivuori sanoo.

Toisaalta nyt alkaa näkyä se, että kiinteistöjen oma muovipakkauskeräys on kasvanut huomattavasti.

Yksi syy pakkausjätteen volyymien kasvuun on se, että verkkokaupan suosio on kasvanut. Koteihin tilataan tavaraa niin ulkomailta kuin kotimaisista verkkokaupoista. Se heijastuu etenkin kartonkipakkausjätteen määrään.

Vuonna 2016 kartonkipakkauksia tuli keräykseen 10 000 tonnia, viime vuonna lähemmäs 30 000 tonnia.

Lasin ja metallin kasvu on ollut maltillisempaa. Viisi vuotta sitten ekopisteille tuotiin lasipakkauksia 7000 tonnia ja metallia 4 000 tonnia. Viime vuonna lasipakkauksia tuli liki 11 000 tonnia ja metallia 8000 tonnia.

Korona-ajan kotoilu lisäsi keräysmääriä

Koronapandemia on omalta osaltaan lisännyt kuhinaa ekopisteillä.  Tammivuori kertoo, että koronapandemian aikana verkkokaupasta syntyvän pakkausjätteen määrä on kasvanut entisestään.

On ollut buumi, että on laitettu mökkiä ja puutarhaa kuntoon, ja hankittu niihin kalusteita ja muita tuotteita, jotka tulevat isoissa ja painavissa pakkauksissa.

Korona-ajalla on ollut toinenkin vaikutus.

Ihmiset ovat olleet paljon kotona. Siellä on syöty paljon einesaterioita ja take away -ruokaa. Ylipäätään kotiin on ostettu enemmän ruokaa, josta tulee pakkausjätettä.

Koska pakkausjätettä on tullut enemmän, ekopisteiden keräysastioiden tyhjennystä on korona-aikana lisätty. Välillä pisteille on tuotu niin paljon materiaalia, että se ei ole mahtunut astioihin. Tästä on hetkittäin aiheutunut pientä epäsiisteyttä. Siksi myös pisteiden siivouksen määrää on lisätty korona-aikana.

Asiakaspalaute ja data avuksi

Kuluttajapakkausten keräämisen siirtyminen kunnilta tuottajien hoidettavaksi vuoden 2016 alussa oli suuri valtakunnallinen muutos, ja jälkikäteen arvioiden pystyimme vastaamaan haasteeseen varsin hyvin, toteaa Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Rinki-ekopisteverkoston materiaalikertymät ja kustannustehokkuus ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja kuluttajakyselyiden perusteella myös palvelutasoon ollaan varsin tyytyväisiä. Rinki-ekopisteiden määrä saatiin asetuksen mukaiselle tasolle tiukalla aikataululla kesällä 2016. Nyt ympäri Suomen sijaitsee yli 1 850 Rinki-ekopistettä, joista kaikista löytyy kartonki-ja lasipakkausten sekä pienmetallin keräysastiat.

Muovipakkauksia voi tuoda yli 670 Rinki-ekopisteeseen. Se on reilusti enemmän kuin asetuksessa määrätty 500 pistettä.

Tammivuori kertoo, että kuluneen viiden vuoden aikana toiminnan tunnuslukuja ja asiakaspalautetta on opittu seuraamaan yhä järjestelmällisemmin ja reagoimaan niihin. Tyhjennysten yhteydessä punnittavien astiapainojen ja asiakaspalautteen perusteella Rinki pystyy paremmin määrittämään kullekin ekopisteelle oikean tyhjennystiheyden ja riittävän tasoisen siivousrytmin.

Muovipakkauksia voi tuoda yli 670 Rinki-ekopisteeseen.

Rinki hyödyntää monipuolisesti myös logistiikasta kertyvää dataa. Se avulla pystytään nyt aiempaa nopeammin reagoimaan muutoksiin pakkausjätteen määrässä ja sopeuttamaan logistiikkaa siihen.

Tämä haastava kuvio on Tammivuoren mukaan asia, jossa on jatkossakin kehitettävää. Hän mainitsee, että jätelain uudistuksen myötä näyttää siltä, että kiinteistökohtainen keräys tulee lisääntymään. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa saatetaan nähdä vähemmän ekopisteitä, mutta jäljelle jääville pisteille tulee enemmän pakkausjätettä.

Tulevaisuuden haasteeksi Tammivuori näkee sen, että ekopisteet pysyisivät niillä paikoilla, joissa ihmiset kulkevat.

Kuluttajille on tärkeää, että ekopisteet ovat siellä, missä he itsekin liikkuvat. Aika paljon positiivista palautetta tulee siitä, että pisteet ovat kauppojen pihassa. On loogista, että kun pakkaus on usein ostettu kaupasta, niin se myös palautetaan kaupan luo.

Kauppojen yhteydessä on yleensä myös hyvät väljät tilat Rinki-ekopisteille ja pisteitä on helpompi valvoa.

Suomalaiset kierrättäjäkansaa

Suomen kierrätysaste on korkea. Viimeisimpien vuoden 2019 tilastojen mukaan kaikesta pakkausjätteestä kierrätettiin 71 prosenttia.

Meillä on pitkät perinteet kierrättämisessä. Aina 1980-ja 1990-luvuilta lähtien on totuttu lajittelemaan lasi-ja kartonkipakkauksia sekä metallia. Voimakkainta kehitys on ollut 2000-luvulla, jolloin tulivat sekä ekopisteet että kiinteistöille velvoitteet kerätä pakkausjätettä, Tammivuori kertoo.

Pääsääntöisesti kuluttajat ovat oppineet lajittelemaan pakkausjätteen oikeisiin astioihin mainiosti.

Mutta on pieni joukko ihmisiä, jotka tuovat pisteille jätettä, joka ei sinne kuulu, romuautoista huonekaluihin ja sähkölaitteisiin. Se on meille iso kuluerä ja luo epäsiisteyttä pisteille, ja siihen on vaikea puuttua.

Osa lajitteluvirheistä johtuu puhtaasti tietämättömyydestä. Muovipakkausastiaan eksyy PVC-muovia, lasipakkausten joukkoon keramiikkaa ja posliinia, metalliin sähkö-ja elektroniikkaromua. Kartongin kohdalla ei aina muisteta litistää pakkauksia, jolloin astiat täyttyvät hetkessä.

Lajitteluohjeet löytyvät keräysastioiden kyljestä sekä verkosta.

Osa lajitteluvirheistä johtuu puhtaasti tietämättömyydestä.

Rinki-ekopisteillä on kaksi suurta sesonkia. Joulusesonki alkaa vähän ennen joulua ja jatkuu tammikuun puoliväliin. Silloin tulee paljon pakkausjätettä juhlakauden ruoista ja lahjoista. Piikki on joulunpyhinä.

Kevät-kesäsesonki alkaa pikkuhiljaa maaliskuussa, kun puutarha-ja mökkipuuhat alkavat. Helatorstain viikonloppuna on yksi huippu. Sesonki kiihtyy aina heinäkuuhun asti, jolloin saavutetaan seuraava piikki lomalle ja mökille ostettujen tuotteiden pakkausjätteiden takia.

Pakkausjätteen määrä seuraa viikon jäljessä vähittäiskaupan myyntibuumeja. Olemme vähittäiskaupan peilikuva, Tammivuori sanoo.

Rinki-ekopisteverkosto

  • Rinki-ekopisteverkosto on toiminut viisi vuotta.
  • Sinä aikana pakkausjätteen määrä on liki kolminkertaistunut 23 000 tonnista liki 60 000 tonniin.
  • Kasvua selittää mm. muovin keräyksen yleistyminen ja nettikaupan suosion kasvu.
  • Kyselyiden perusteella kuluttajat ovat olleet varsin tyytyväisiä verkoston palvelutasoon.
  • Viime vuonna 71 % pakkausjätteestä kierrätettiin Suomessa.
  • Ekopisteillä isoimmat piikit ovat jouluna, helatorstaina ja heinäkuussa.

Suomen suosituimmat Rinki-ekopisteet vuonna 2020 pakkausjätteen keräysmäärillä mitattuna

1. Joensuu, Voimatie (Prisma Joensuu): 309 tonnia
2. Rovaniemi, Teollisuustie 2 (Prisma Rovaniemi): 272 tonnia
3. Mäntsälä, Mäntymäentie 2 ( K-Citymarket Mäntsälä): 226 tonnia
4. Raahe, Ollinkalliontie 2 (K-Citymarket Raahe): 225 tonnia
5. Kempele, Zeppeliinintie 1: 216 tonnia
6. Kangasala, Mäkirinteentie 10 (Prisma Kangasala): 207 tonnia
7. Klaukkala, Isoseppälä 14 (S-Market Klaukkala): 206 tonnia
8. Kirkkonummi, Munkinmäentie 29 (Prisma Kirkkonummi): 204 tonnia
9. Helsinki, Pikkusuonkuja 1: 197 tonnia
10. Parainen, Kirkkoesplanadi 32 (K-Supermarket Reimari): 196 tonnia