Räjäyttääkö tilasto kustannukset?
Vuonna 2019 pakkausjätteestä kierrätettiin Suomessa 71 %. Se on huikea luku, joka ylitti vuodelle 2030 asetetun 70 %:n kierrätystavoitteen. Vuotta myöhemmin kierrätysaste oli enää 61 % ja olimme kaukana kierrätystavoitteesta. Mitä tapahtui?
Vuonna 2020 EU muutti pakkausjätteen tilastointisääntöjä kahdella tavalla:
- Jäsenmaiden oli arvioitava pakkausjätetilastoihin kaikki syntyvä pakkausjäte
- Lajittelulaitoksilla syntyviä ja energiakäyttöön ohjattavia rejektejä (kierrätykseen kelpaamaton osuus) ei saanut enää laskea kierrätysasteeseen.
Suomen tilastoitu pakkausjätemäärä kasvoi 115 000 tonnilla ja kierrätetty määrä väheni. Jätemäärä kasvoi, kun tilastoihin lisättiin arvio vastuunsa hoitamatta jättävien yritysten (vapaamatkustajat), tuottajavastuun ulkopuolelle rajattujen yritysten (liikevaihto alle 1 M€) ja yksityishenkilöiden oman maahantuonnin pakkausmäärästä. Aiemmin nämä jätettiin tilastoinnin ulkopuolelle. Kyse on siis kokonaan uudenlaisesta tilastosta, joka korvaa entisen.
Uutiset eivät lopu tähän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreen selvityksen mukaan vuoden 2020 pakkausjätemäärä on vielä 100 000 tonnia arvioituakin suurempi ja kierrätysaste vain 55 %. Jos tämä pitäisi paikansa, kierrätystä olisi lisättävä yli 150 000 tonnia vuoteen 2030 mennessä. Kun kerätyn ja kierrätetyn tonnin hinnaksi arvioi varovasti 200 euroa, kyse on 30 miljoonan euron vuosittaisesta lisäkustannuksesta.
Tilastot ohjaavat tekemistä, joten niillä on paljon merkitystä. Lukujen oikeellisuuteen ja erityisesti niiden ymmärtämiseen kannattaa panostaa. Lisäksi on tärkeää huolehtia, ettei kustannusten kasvu kaadu vastuunsa hoitavien yritysten maksettaviksi. Tähän jokainen yritys voi vaikuttaa varmistamalla, että omat sopimuskumppanit ovat hoitaneet vastuunsa liittymällä tuottajayhteisöihin.
Juha-Heikki Tanskanen
Toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy