Puulelu kestää!

Kun materiaalina on suomalainen puu ja tekijänä perinteinen perhefirma, syntyy tuotteita, jotka kestävät sukupolvelta toiselle.

– Kotimainen puu on ympäristöystävällinen raaka-aine, myyntijohtaja Harri Savo toteaa.

 

Jyväskyläläisen Juho Jussila Oy:n Jukka-leluja on nähty niin korsuissa kuin sisustuslehdissäkin. Kantavana ajatuksena on vahva laatu yhdistettynä skandinaaviseen muotoiluun.

Jukka-tehtaan ala-aulan myymälä herättää nostalgisia tunnelmia. Suurin osa Suomessa kasvaneista tunnistaa firman tuotteita: Fortuna-pelin, lapsuuden Askare-palikat ja puisen Koronan.

Näiden klassikoiden takaa löytyy perhefirma ja usko siihen yksinkertaiseen totuuteen, että lelu ja lapsi kuuluvat yhteen.

– Lelun pitää aina sopia lapsen käteen. Meidän lelumme ovat usein niitä ensimmäisiä, joita lasten käyttöön tulee, ja näissä leluissa vetoaa toiminnallisuus. Esimerkiksi Hakka ja Askare ovat meillä kestosuosikkeja, kertoo myyntijohtaja Harri Savo.

Lasten maailmassa yksinkertainen on kaunista. Hakan kanssa saa käytellä vasaraa omin kätösin ja Askareen kanssa sovitella palikoita. Eikä mikään mene rikki: nämä lelut eivät toimi pattereilla eikä niissä ole jousia.

Yhtiön toimitusjohtajan Maija Jussila-Savon muotoilema kolmen puuauton tuotekokonaisuus on Harri Savon mukaan oiva esimerkki yksinkertaisesta ja lujasta perusautosta pienten lasten käsiin. Pikkuauto on turvallinen, mekaanisesti lujatekoinen ja sympaattinen tuote.

– Meidän tuotteissamme periaate on, että lelu ei ole se, joka leikkii. Henkilökohtaisesti olen vähän huolissani siitä, että jo kolmivuotiaille on tarjolla tietokonepelejä. Totta kai tietokonepelit kuuluvat isompien lasten elämään, mutta kolmevuotiailla saisi ihan motoriikan kehittymisen takia olla vielä leluja, joissa leikki pitää keksiä itse, Savo pohtii.

Ekologisesti pakaten

Tänä päivänä yritys työllistää 15 ihmistä. Jukka-lelujen myynti liikkuu kymmenissä tuhansissa kappaleissa, ja leluja toimitetaan 32 maahan. Ulkomaan myynti on toiminnan selkäranka.

– Olemme totta kai iloisia, kun näitä Suomessakin joku ostaa, mutta puulelujen teollista valmistamista ei pystytä Suomen asiakasmäärillä pitämään yllä, Harri Savo toteaa.

Pakkausten käyttö on yrityksessä mahdollisimman pitkälle mietittyä.Kuva: Atte Lakinnoro

– Pakkaukset ovat suurimmalta osaltaan tukevia, avattavia pahvilaatikoita. Samat laatikot kulkevat meidän ja asiakkaiden välillä mahdollisimman monta kierrosta. Toimitamme monesti tuotteita muovilaatikoissa, ja ne ovat jatkuvassa kierrossa asiakkaidemme ja meidän välillä, Harri Savo valottaa.

– Pahvilaatikot tulevat meille tyhjinä. Pakkaamme lelut niihin, lähetämme ne myyjille ja saamme ne heiltä tietyissä tapauksissa tyhjinä­ takaisin. Useimmiten pahvilaatikot lähtevät kaupasta nähtävästi joko kierrätykseen tai kartonkijätteeksi.

– Parhaiten pakkausten uudelleen käyttäminen toimii muoviraaka-aineidemme toimituksissa. Suuret niin sanotut oktabiinikontit kulkevat raaka-ainetoimittajan ja tehtaamme välillä täysinä ja tyhjinä.

Ulkomaille lähtevät lelulaatikot pakataan isompiin noin 80 x 120 x 80 pahvikontteihin, joita niin ikään pystytään käyttämään useamman kerran. Pahvikontit eivät palaudu Jussilaan, mutta ne menevät esimerkiksi Japanissa edelleen lähetysten laatikoiksi.

Kierrätettävyys ja helppo hävitettävyys ovat avainasemassa pakkauksissa. Esimerkiksi suosittujen puuautojen pakkaamiseen käytetty kartonki on puhdasta, suomalaisesta puusta valmistettua kartonkia. Kuplamuoveja käytetään niin niukasti kuin mahdollista.

– Pyrimme siihen, että pakkauksia tehdään mahdollisimman vähän. Tämä johtuu sekä taloudellisista syistä että asiakasmaiden vaatimuksista. Monissa maissa, joihin tuotteita toimitamme, ei katsota kovin hyvällä, jos lelu on kovin raskaasti pakattu. Maahantuojat ilmoittavat sopivimman pakkaustavan, ja se vaihtelee maittain.

Erityisen totta tämä on Japanissa, joka on Jukka-leluille tärkeä markkina-alue.

– Japani on meille suurin myyntimaa, ja siellä 127 miljoonan ihmisen kansantalous ei kestä isoja jätevuoria. Kaikkien pakkausmateriaalien on oltava sellaisia, jotka voidaan hyötykäyttää eli tehdä niistä uusia pakkauksia tai polttaa energiantuotannossa.

Kilpajuoksun pelisäännöt

Jos lelumarkkinat olisivat pikajuoksumatka, suomalaislelut eivät olisi hyvissä lähtökuopissa. Suomessa tuotetut lelut lähtevät Keski-Euroopan tovereihinsa verrattuna kahden tuhannen kilometrin takamatkalta. Kuljetuskustannukset lisäävät lelujen hintaa roimasti ja vaikeuttavat saatavuutta.

– Tämä ei ole puutoimi- ja puutuotealan ongelma, vaan kaikkien Suomen teollisten toimialojen ongelma. Onneksi tämä markkina ei ole pikamatka vaan pikemminkin maratonjuoksu, jossa kestävyys ja sitkeys lopulta palkitaan.

Sitkeyteen kuuluu myös oikeiden tukipuiden löytäminen: perheyritys toimii yhteistyössä toisten vastaavien kanssa. Jukka-leluihin käytettävistä väreistä suurin osa tulee saksalaiselta perheyhtiöltä. Myös helistimien kulkuset tulevat Saksasta.

– Siellä on perheyritys, joka on valmistanut kulkusia ja kelloja 150 vuotta.

Kestävää suunnittelua

Hyvän lelun muotoilu kestää aikaa ja katsomista. Tämäkin kumpuaa pitkistä perinteistä.

– Talonpoikaisessa Suomessa ei ollut varaa monimutkaiseen muotoiluun. Meidän tuotteidemme on tarkoitus olla niin vahvoja, että ne kestävät sukupolvelta toiselle.
Hyvä muotoilu sallii myös poikkeukset. Aikanaan Jukka-lelujen keinuhevosta tehtiin Japaniin hieman lyhyemmillä jaloilla. Sittemmin tästäkin on luovuttu – japanilaiset lapset lienevät hieman ottaneet koossa kiinni länsimaisia ikätovereitaan.

Vaikka keinuheppoja, kirjainpalikoita ja muita yrityksen tuotteita nähdään myös sisustuslehdissä ja trenditietoisimmat sisustajaäidit suosivat kauniita puuleluja, toiminnallisilla leluilla on myös vakavampi puolensa.

– Monet meidän leluistamme toimivat esimerkiksi lastenpsykiatrian sekä vanhuusiän sairauksien eli geriatrian tutkimusvälineinä. Myös oman äitini dementia määriteltiin meidän yrityksemme lelujen avulla, Harri Savo kertoo.

Mikä leluissa viehättää?

Moni on jo tiennyt sen ennen Roviota ja Angry Birdsiä: ihminen on pelaava olento. Jukka-lelujen perinteiset pelit Fortuna ja Korona ovat löytäneet vuosikymmenten saatossa faneja monenlaisista ympyröistä. Fortunaa on myyty muun muassa Englannin hoviin. Suomen puolustusvoimat on ostanut vuosikymmenien varrella Korona-pelejä sotilaiden viihdykkeeksi.

– Tämä yhtiö on nähnyt monenlaista, sekä hyviä että erittäin huonoja hetkiä. Sodanjälkeisenä aikana, 1940-luvun lopussa ja 50-luvulla vaikeuksia aiheuttivat muun muassa huonot liimat, Harri Savo valottaa.

Perinteisellä puusepäntyöllä menestyneeseen yritykseen hankittiin 1950-luvulla ensimmäiset koneet ja aloitettiin muovituotteiden ruiskuvalaminen. Tarkoitus oli jatkaa lelu¬linjalla, mutta teollistuva Suomi tarvitsi kalusteita, joten tuotanto muovattiin tämän mukaan. Myöhemmät vuosikymmenet ovat nähneet uusia tuotteita ja uusia liikesuunnitelmia. Perusta on kuitenkin pysynyt samana.

– Jukka-lelut, kuten kaikki Jussilan puutuotteet, tehdään suomalaisella työllä suomalaisesta puusta. Myös pakkaukset ovat suomalaisia, Savo kiteyttää.

Teksti Maija Kajanto | Kuvat Petri Blomqvist ja Atte Lakinnoro
 


Mikä leluissa viehättää?

Moni on jo tiennyt sen ennen Roviota ja Angry Birdsiä: ihminen on pelaava olento. Jukka-lelujen perinteiset pelit Fortuna ja Korona ovat löytäneet vuosikymmenten saatossa faneja monenlaisista ympyröistä. Fortunaa on myyty muun muassa Englannin hoviin. Suomen puolustusvoimat on ostanut vuosikymmenien varrella Korona-pelejä sotilaiden viihdykkeeksi.

– Tämä yhtiö on nähnyt monenlaista, sekä hyviä että erittäin huonoja hetkiä. Sodanjälkeisenä aikana, 1940-luvun lopussa ja 50-luvulla vaikeuksia aiheuttivat muun muassa huonot liimat, Harri Savo valottaa.

Perinteisellä puusepäntyöllä menestyneeseen yritykseen hankittiin 1950-luvulla ensimmäiset koneet ja aloitettiin muovituotteiden ruiskuvalaminen.  Tarkoitus oli jatkaa lelu­linjalla, mutta teollistuva Suomi tarvitsi kalusteita, joten tuotanto muovattiin tämän mukaan. Myöhemmät vuosikymmenet ovat nähneet uusia tuotteita ja uusia liikesuunnitelmia. Perusta on kuitenkin pysynyt samana.

– Jukka-lelut, kuten kaikki Jussilan puutuotteet, tehdään suomalaisella työllä suomalaisesta puusta. Myös pakkaukset ovat suomalaisia, Savo kiteyttää.

 


 

Jukka-leluja sukupolvesta toiseen

1923 Juho Jussila Oy perustetaan

1928 Ensimmäinen vientitoimitus, kohdemaana Iso-Britannia

1934 Yrityksestä tulee osakeyhtiö

1947 Keinuhevonen tulee tuotantoon

1948 Askare tulee tuotantoon

1949 Hakka tulee tuotantoon

1951 Juho Jussilan muoviosasto perustetaan

1960-luku Muoviosaston toiminta laajenee

1970-luku Bingo tulee tuotantoon

1980-luku Jalkapallopeli tulee tuotantoon

1991 Maatalon pihapiiri -lelujen tuotanto lopetetaan

2013 Jukka-lelut täyttää 90 vuotta