Pakkausten kierrätysmäärät muutoksessa

Tuoreimmissa vuoden 2014 pakkaustilastoissa ei ole suuria muutoksia edelliseen vuoteen. Eri materiaalien kierrätysprosentit olivat vakiintuneella tasolla.

Pantittomien ja pantillisten lasipakkausten yhdistetty kierrätysprosentti oli 81 (tavoite 60 %) ja muovipakkausten 25 (tavoite 22,5 %). Metallin kierrätykseen saatiin 82 prosenttia pantillisesta ja pantittomasta metallipakkausjätteestä (tavoite 50 %). Kuitupakkausten kierrätysprosentti oli 101 (tavoite 60 %), mutta puun 13 prosentin kierrätysprosentti jäi hieman alle 15 prosentin tavoitteen. Kaikista pakkausmateriaaleista saatiin kierrätykseen 57 prosenttia. Pakkausten uudelleenkäyttö oli 60 prosenttia.

Pakkausasetus toi uudet kierrätystavoitteet

Vuoden 2014 uusi pakkausasetus toi pantittomille pakkauksille omat kierrätystavoitteet vuodesta 2016 alkaen. ­Pantittomalla lasilla se on 27 prosenttia, metallilla 75 prosenttia ja muovilla 16 prosenttia.

Pantillisille juomapakkauksille tuli 90 prosentin kierrätystavoite asetuksessa juomapakkausten palautusjärjestelmästä jo vuonna 2013.

Vuonna 2020 pantittomien pakkausten kierrätystavoitteet harppaavat ylöspäin. Lasipakkausten tavoite nousee 27 prosentista 40 prosenttiin, metallipakkausten 75 prosentista 80 prosenttiin ja muovipakkausten 16 prosentista 22 prosenttiin. Kuitupakkausten kierrätystavoite vuonna 2016 on 80 prosenttia ja puun 17 prosenttia.

Vesa Soini, Suomen Uusiomuovi Oy:

”Aiempina vuosina kierrätetyt muovitonnit muodostuivat yrityksissä syntyvien muovipakkausten kierrätyksestä. Yrityspakkausten kierrätysaste on ollut jo useana vuonna yli 40 prosenttia.

Vuoden 2016 alusta alkoi myös kotitalouksissa syntyvien muovipakkausten kierrätys- ja keräysvelvoite, mikä tarkoittaa 500 alueellisen keräyspisteen järjestämistä. Asetuksen mukaisen 16 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Rinki-ekopisteverkosto saadaan toimimaan suunnitellulla tavalla mahdollisimman nopeasti. Alkuvuoden keräysvauhti ei riitä kierrätystavoitteeseen pääsemiseen. Lähivuosien keräysmäärät ovat saavutettavissa, kun keräysverkoston laajuus saavutetaan ja keräys toimii suunnitellusti.

Suomen Uusiomuovi on tehnyt yhteistyötä Ekokemin kanssa samalla, kun keräysverkostoa on rakennettu. Uusi kotimainen muovinkierrätyslaitos aloitti toimintansa Riihimäellä osana Ekokemin Kiertotalouskylää.

Tulevina vuosina muovipakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät. Valmistaudumme vastaamaan tähän haasteeseen. Selvää kuitenkin on, että tarvitsemme lisää laitosmaisia kierrätysratkaisuja. Muut keinot ovat tarpeen, sillä kuluttajapakkauskeräyksen laajentamisen kautta ei tulevia tavoitteita tulla saavuttamaan.”

Tapani Sievänen, Mepak-Kierrätys Oy:

”Metallijätteestä kaksi kolmasosaa on yrityspakkauksia. Vuonna 2015 markkinoille saatettujen metallipakkausten määrät ovat pudonneet viime vuosiin verrattuna merkittävästi. Aiemmin metallipakkausten kierrätysmaksut olivat hyvin alhaisella tasolla, koska ne perustuivat pääosin yrityspakkausten kierrätyskustannuksiin. Kuluttajapakkausten maksut ovat nyt nousseet, ja yritykset seuraavat ja laskevat ilmoitettavat määrät paljon tarkemmin.

Vuonna 2020 metallipakkausten kierrätysvelvoite nousee tämän vuoden 75 prosentista aina 80 prosenttiin, joka lähestyy jo pantillisten juomapakkausten kierrätysvelvoitteita. Näin korkealla kierrätyksen tasolla jokainen kierrätysasteen lisäprosentti lisää merkittävästi työtä sekä kustannuksia.

Mepakin uusi strategia on tehdä yhteistyötä kaikkien kuluttaja- ja yrityspakkausten kierrätysjärjestelmien kanssa, myös kuntien järjestämän kotitalouksien pienmetallin kierrätyksen osalta. Mepak tekee laajaa yhteistyötä sekä Ekokemin kaltaisten että ympäristöpalvelu- ja kierrätysalan yritysten kanssa, jotta myös vaaralliset metallipakkausjätteet kierrätetään. Haluamme laittaa haavin joka rännin alle.”

Maija Peltola, Suomen Keräyslasi­yhdistys ry:

”Pantittomien lasipakkausten ­27 prosentin kierrätystavoite nousee 40 prosenttiin vuonna 2020. Kyseessä on iso muutos, mutta sen toteutta­minen on mahdollista. Meillä on nyt vuoden kokemus pantittoman lasin vastaanotosta, joten tunnemme mate­riaalin määrän ja laadun paremmin.

Lasipakkausjätteen laadun kanssa on ollut ongelmia, sillä sen joukkoon eksyy harmillisen paljon keramiikkaa. Toinen ongelma ovat terveydenhuollon lasipakkaukset, jotka on saatava kulkemaan omaa reittiään niin, että ne eivät sekoitu kuluttajapakkausten kanssa. Materiaalin laadun parantaminen ­onkin suurin haasteemme.

Materiaalin hyvä laatu tuo meille uusia kierrätysvaihtoehtoja ja tämä ­lisää järjestelmän kustannustehokkuutta.

Keräämäämme lasipakkausjätettä on toimitettu uusien lasipakkausten materiaaliksi. Tavoitteena on, että tulevina vuosina hyödyntäminen maa­rakentamisessa vähenee ja kierrätys uusiksi tuotteiksi lisääntyy selvästi.”

Pasi Nurminen, Suomen palautuspakkaus Oy (Palpa):

”Pantillisten lasisten, metallisten ja muovisten juomapakkauksien kierrätystavoite on 90 prosenttia. Käytännössä tulokset saavutetaan jo nyt, joten tämä ei ole ongelma meille. Tuottajat ovat alun perinkin olleet vastuussa juomapakkausten palautusjärjestelmistä, ja me olemme tehneet tätä jo kauan.

Vaikka tavoitteet saavutetaankin, yritämme jatkuvasti tehostaa toimintaamme muun muassa tiedonhallinnan avulla. Me yritämme tehdä palautuksen helpoksi kuluttajille, jotka voivat palauttaa kaikki juomapakkaukset samaan paikkaan. Hoidamme homman seinän toisella puolella, jotta erilaiset pakkaukset menevät oikeaan paikkaan.

Uudelleentäyttö- eli ekopullojen käyttö on vähentynyt. Uudelleenkäytöstä on siirrytty materiaalin hyödyntämiseen. Palpan keräämä, materiaalina hyödynnettävä lasi käytetään pääasiassa uusiin lasipakkauksiin, teollisuuden lasivillaksi ja vaahtolasiksi. Alumiinitölkeistä tehdään uusia juomatölkkejä. Muovipulloista tehdään uusia juomapakkauksia, mutta myös pakkaus- ja tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta.”

Teksti Leena Koskenlaakso, kuvitus Atte Lakinnoro