Muovin elinkaarta hallittava paremmin

Komissio julkaisi vuoden alussa EU:n ensimmäisen muovistrategian, joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä.

– Tavoitteena on säästää resursseja käyttämällä niitä tehokkaammin ja pitämällä materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään, kiteyttää Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki.

Hän toimii ryhmänsä neuvottelijana parlamenttikäsittelyssä. Jäätteenmäen mukaan muovin käyttöä tulisi hallita nykyistä paremmin läpi koko arvoketjun. Strategiassa halutaankin tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muun muassa muovituotteiden uudelleenkäyttöä. Tärkeää on myös luoda edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille.

Reilu kymmenen vuotta aikaa

EU:ssa 60 prosenttia kulutuksen jälkeisestä muovijätteestä syntyy muovipakkauksista. Jäätteenmäki toteaa, että EU:ssa vuosittain tuotetusta vajaasta 26 miljoonasta muovijätetonnista vain 30 prosenttia kierrätetään. Hän puhuu haaskatusta rahasta: taloudesta poistuu 95 prosenttia materiaalin arvosta.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoilla olevat muovi­pakkaukset on suunniteltu kierrätettäväksi. EU hyväksyikin toukokuussa kunnianhimoiset jätehuolto- ja kierrätyssäännöt. Uusien erilliskeräysvelvoitteiden mukaan vuonna 2025 puolet muovipakkausjätteestä pitäisi kiertää. Siitä viiden vuoden kuluttua tavoite nousee 55 prosenttiin.

– Kierrätysvaatimusten tiukentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että keräys­tä on tehostettava. Suomella on tähän enemmän mahdollisuuksia ja edellytyksiä kuin monella muualla Euroopan maalla, uskoo Jäätteenmäki.

Komission kertakäyttömuoviesityksen mukaan panttijärjestelmän ja laajennetun tuottajavastuun kautta 90 prosenttia muovipulloista on kerättävä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiselle on Suomessa hyvät edellytykset, kun panttipullojärjestelmä toimii jo hyvin.

Tuottajavastuu voi laajentua

Jo jätepuitedirektiivi ja Suomen jätelaki ovat laajentaneet tuottajavastuuta. Vastuu on kansallinen eli käytännön toteutus on kunkin jäsenmaan vastuulla. Tuottajavastuun laajeneminen entisestään on Jäätteenmäen mukaan tulevaisuudessa mahdollista.

– Kun jätepaketti on juuri saatu hyväksyttyä, nykyisellä komissiolla ei liene kuitenkaan aikeita esittää asiasta enää mitään uutta.

Tällä hetkellä tuottajavastuussa ovat vähintään miljoonan euron liikevaihtoon yltävät suomalaiset yritykset, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat maahan ulkomailla pakattuja tuotteita.

Eroon kertakäyttömuovista

Muovisääntelyllä halutaan vähentää etenkin kertakäyttömuovia ja niiden täyskieltojakin on jo esitetty. Kertakäyttöisiä tuotteita ovat komission esityksen mukaan muun muassa muoviset ruokailuvälineet ja -astiat, pillit, sekoittimet, juomakupit ja kannet, vanupuikkojen ja ilmapallojen varret sekä osa ruokapakkauksista.

– Pakkaus estää esimerkiksi ruoan pilaantumista. Muoveilla on jatkossakin merkittävä rooli, mutta niiden elinkaarta tulisi hallita vielä paremmin. Kertakäyttömuoveihin liittyvä komis­sion ehdotus tähtää haitallisten muoviroskien vähentämiseen eikä muovin kieltämiseen kokonaan.

Maailman mittakaavassa kerta­käyttömuovit ovat ongelmallisia. Jos ne kiellettäisiin kokonaan, tuotesuunnittelu saisi uutta vauhtia ja myös uusio­raaka-ainemarkkina kehittyisi. Jäätteenmäki uskoo, että täyskielto toteutuu jossain vaiheessa.

– Muoveja voidaan korvata kierrätyskelpoisilla biopohjaisilla tai biohajoavilla materiaaleilla. Uusien teknologioiden kehittäminen ja EU:n tuki innovaatioille on tarpeen. Euroopan ulkopuolelta tulevien tuotteiden kontrollointia tarvitaan, niitä pitäisi koskea samat standardit.

Suurimmat muoviongelmat ovat Euroopan ulkopuolella, mihin YK pyrkii etsimään globaalia ratkaisua.

Suomelle kehuja

Komission kaavailema muovivero on Jäätteenmäen mukaan kiistanalaisin asia koko EU:ssa.

– Jäsenmaat joutuisivat maksamaan kierrättämättömästä pakkausmuovista 80 senttiä jokaista kiloa kohden. Tuotto­arvio on seitsemän miljardia euroa, joka tulisi EU:n käyttöön omina varoina. Jäsenvaltioiden kyky ja halu kerätä varoja vaihtelee, enkä usko, että kaikki olisivat valmiita kartuttamaan EU-varoja.

Suomessa selvitetään suhtautumista EU:n muoviveroon, mutta puhetta on ollut myös kansallisesta muovi­verosta. Jäätteenmäki toteaa, että kansalliselle verolle löydettäisiin tehokkaasti käyttökohteita Suomessa. Siten se olisi parempi ratkaisu, jos veroon päädytään.

Suomalainen pakkausala saa Jäätteenmäeltä kiitoksia: Suomessa kehitetään tehokkaita älypakkauksia ja niiden suunnittelu kehittyy koko ajan. Samalla luodaan uusia, innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi kuuluu pärjääjiin.

– Lisäksi muovipakkausten käyttäjät ovat valmiita kierrätykseen. Valistus puree suomalaisiin, pullojen lisäksi muitakin muovipakkauksia kierrätetään innokkaasti.

Pantittomia muovipakkauksia ke­rätään kierrätettäväksi Rinki-ekopisteillä.

26.9.2018

Teksti Tarja Västilä, kuva iStockphoto