Mari Kiviniemi: EU:n pitää tukea kaupan kestävää kehitystä
Monella pyörii juuri nyt mielessä, kenelle antaisi äänensä lähestyvissä presidentinvaaleissa. Tasavallan presidentillä on Nato-Suomessa valtaa, joten jokaisen on syytä harkita tarkasti kantaansa. Taitaa kuitenkin olla niin, että kansalaisten ja yritysten arkipäivään tammikuun vaaleilla on paljon vähemmän vaikutusta kuin kesäkuisilla EU:n parlamenttivaaleilla.
Niiden tulos luo pohjan seuraavan komission työohjelmalle, joka linjaa EU:n tavoitteita ja lainsäädäntötoimia seuraavan viiden vuoden ajaksi. Vaikuttamistyö EU-vaalikeskustelujen agendaan ja komission ohjelmaan onkin jo vahvassa vauhdissa. Myös Kaupan liitto on julkaissut EU-tavoitteensa, joiden sisältöä olemme vieneet päättäjille ja virkamiehille tiedoksi pitkin syksyä niin Suomessa kuin Brysselin päässä.
Vaikuttavuutta teeseillemme tuo, että laadimme ne tällä kertaa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa. Kaupan alan tavoitteissa on toki aina jonkin verran kansallisia ulottuvuuksia, mutta pääviestit ovat samat paitsi Pohjoismaiden myös koko Euroopan tasolla.
Kaupan ala painottaa EU-vaaleissa kolmea keskeistä teemaa: kaupankäynnin reiluja pelisääntöjä, kestävän kaupan edellytyksiä ja kaupan yritysten roolia tulevaisuuden rakentajina. Kukin teema pitää sisällään useita kehitysehdotuksia, jotka toteutuessaan vahvistaisivat koko Euroopan elinvoimaisuutta.
Reilujen pelisääntöjen osalta erityisen tärkeää on, että EU:n alueella sovellettava sääntely ja sen toimeenpano olisi kaikille sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella toimiville yrityksille samanlainen. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja markkinaehtoisuuden olisi koskettava niin kivijalka- kuin digitaalistakin kauppaa. Tärkeää on lisäksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, sillä EU-lähtöinen sääntelytsunami on ollut viime vuosina aivan liian suuri.
Kestävässä kaupassa puolestaan kaupalla on oma roolinsa kuluttajan ja b2b-asiakkaan ohjaamisessa kestävään tavaroiden hankintaan ja käyttöön sekä osaksi kiertotaloutta. Kiertotalous vaatii kuitenkin toimiakseen uudenlaisia, yritysten välisiä ekosysteemejä ja niiden mahdollistamista EU:n kannattaa edistää. Sekä kilpailu- että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä tarkentaa, jotta sääntely tukee ja mahdollistaa liiketoiminnan muuttumisen kiertotalouden talousmallin mukaiseksi.
Kaupan alan näkemyksillä on lähtökohtaisesti paljon painoarvoa, sillä se on EU:n suurin yksityisen sektorin työnantaja. Kaupat työllistävät jopa 26 miljoonaa eurooppalaista, eli yksi seitsemästä työikäisestä toimii kaupan työtehtävissä. Myös yritysten määrässä kauppa pitää johtoasemaa: joka kolmas eurooppalainen yritys toimii vähittäis- ja tukkukaupassa. Lisäksi koko alan vaikutuksesta syntyy 10%:a koko EU:n BKT:sta.
Onkin tärkeää, että alan kehitys turvataan myös jatkossa. Erityisen tarpeellista olisi, että TKI-rahoitus kohdentuisi nykyistä paremmin myös kaupan alalle ja erityisesti sen pk-yrityksille.