Lasipakkauksen lajittelu on ilmastoteko

Lasipakkausten lajittelu on pieni teko, jolla on suuri merkitys ilmastolle. Ringin asiakkaiden pantiton pakkauslasi päätyy lajittelun kautta lähes sataprosenttisesti kierrätykseen. Säästetyllä hiilidioksidipäästömäärällä ajaisi yli 2000 kertaa maapallon ympäri.
Teksti Pi Mäkilä ja Rinki Kuvat Rinki

Kierrätyksellä on tutkitusti väliä: Ringin selvityksen mukaan jokainen kilo lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää noin puoli kiloa kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksen Ringille teki LCA Consulting Oy.

Pantittoman lasipakkausjätteen kierrätysaste on parantunut vuosi vuodelta.

Ringin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan syynä ovat paitsi pakkausjätteen kierrätyksen siirtyminen tuottajien vastuulle, myös pitkät perinteet. Kierrätyksestä myös puhutaan entistä enemmän.

– Lasipakkausjätteen kierrätyksen järjestäminen siirtyi tuottajavastuulle vuonna 2015. Viime vuosina olemme pystyneet ohjaamaan kaiken lajitellun lasipakkausjätteen puhdistuslaitosten kautta kierrätykseen. Se on vähentänyt lasin käyttöä maarakentamisessa, jota ei lasketa kierrätykseksi. Samalla lasin ja muidenkin materiaalien lajittelu on lisääntynyt. Taustalla vaikuttaa varmasti se, että lajittelumahdollisuudet ovat parantuneet ja esimerkiksi merten muovikuormasta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan niin paljon. Jätteiden lajittelu on helppo ja konkreettinen tapa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen, Tanskanen kertoo.

Jätteiden lajittelu on helppo ja konkreettinen tapa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen.

Rinki kierrättää jo 97 prosenttia kaikkien asiakasyritystensä pantittomista lasipakkauksista. Tanskanen huomauttaa, että lasinkierrätyksen lisäksi  metallikierrätys, kartonginkierrätys ja paperinkierrätys on Suomessa maailmanlaajuisesti katsottuna huippuluokkaa.

– Syynä voi olla sekin, että yhä useampi tiedostaa sen, että sekajäte kulkee polttolaitoksiin. Varsinkin lasin lajittelu on suhteellisen helppoa, sillä lasi ei tunnu kertakäyttötuotteelta ja sen vieminen poltettavaksi voi tuntua ikävältä.

Energiansäästöä ja pienempiä päästöjä

Viime vuonna jokainen suomalainen lajitteli keskimäärin neljä kiloa pantittomia lasipakkauksia. Yhteensä suomalaiset lajittelivat yli 22 miljoonaa kiloa lasipakkauksia.

Lasipakkausten lajittelu ja kierrätys vähensivät kasvihuonekaasupäästöjä 11 500 000 kiloa. Vastaava päästömäärä syntyy, jos dieselkäyttöisellä autolla ajetaan 2 052 kertaa maapallon ympäri.

– Lajitellun lasin käyttö uusien pakkausten raaka-aineena säästää merkittävästi energiaa ja vähentää päästöjä. Saavutettu päästösäästö on huomattavasti suurempi kuin kierrätyslasin kuljetuksista aiheutuvat päästöt, Juha-Heikki Tanskanen linjaa.

Saavutettu päästösäästö on huomattavasti suurempi kuin kierrätyslasin kuljetuksista aiheutuvat päästöt.

Tarkimmin lasia lajitellaan Salon, Savonlinnan ja Rovaniemen seudulla, mutta Keski-Suomessa riittää vielä kirittävää. Tanskasen mukaan erot selittyvät pitkälti sillä, että valtakunnalliset pakkausjätteen lajitteluohjeet ovat olleet voimassa vasta muutaman vuoden ajan.

– Aiemmin lajitteluohjeet vaihtelivat kunnittain ja jäteyhtiöittäin. Monella saattaa olla vielä muistissa vanhat ohjeet, joiden mukaan lasin joukkoon sai laittaa esimerkiksi keramiikkaa ja rikkoutuneita juomalaseja.

Laatu ratkaisee

Lasi on nerokas materiaali, sillä lasipakkauksia voidaan sulattaa ja kierrättää yhä uudelleen. Kierrätykseen tulevasta lasista syntyy erilaisia tuotteita. Noin 82 prosentista valmistetaan uusia lasipakkauksia, lopuista tehdään muun muassa lasivillaa, tasolasia ja rakennusharkkoja.

Täysin ongelmatonta lasinkierrätys ei vielä ole. Suurimmat haasteet johtuvat väärin tehdystä lajittelusta: lasijätteen joukossa on noin 7 prosenttia muutakin kuin pakkauslasia. Esimerkiksi lääkelasi ja lämpöä kestävä lasi eivät kuulu lasipakkauskeräykseen, koska ne haittaavat kierrätystä.

Lasijätteen seassa on lisäksi aina pieni määrä muuta jätettä ja väärin lajiteltua materiaalia, kuten muovia, posliinia tai metallia. Nekin kierrätetään ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineena ja toissijaisesti hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiana.

Koska lasia käytetään esimerkiksi brändipullojen valmistamiseen, lasin täytyy olla laadullisesti niin hyvää, kuin mahdollista.

– Lasi kulkee joka tapauksessa lasinpuhdistuslaitokselle. Kierrätykseen toimitettavan sirun laatu on kuitenkin sitä parempi, mitä vähemmän lähtömateriaalissa on epäpuhtauksia. Siksi on tärkeää, että lajitteluohjeita noudatetaan, Tanskanen valottaa.

Lasi kiertää Englantiin ja Hollantiin

Suomessa ei valmisteta uusia lasipakkauksia, joten suomalaisten lajittelema lasi käytetään uusien pullojen ja purkkien raaka-aineena Englannissa ja Hollannissa. Lasinkierrätykseen tuotava lasipakkausjäte toimitetaan Ringin ympäri Suomea sijaitsevista alueellisista terminaaleista Porvoossa sijaitsevaan Tolkkisten satamaan.

Laiva kuljettaa lasia Englantiin ja Hollantiin 7–8 kertaa vuodessa. Jokainen lasierä tarkastetaan jo lähtösatamassa, jotta laadulliset epäpuhtaudet saadaan selville.

Vaikka Suomessa olisi lasipakkauksia valmistavaa teollisuutta, lasin kierrätyksen päästöt olisivat vain 12 prosenttia nykyistä pienemmät. Kuljetusmatkasta huolimatta lajittelu on siis ylivoimainen ympäristöteko.

Kuljetusmatkasta huolimatta lajittelu on ylivoimainen ympäristöteko.

– Suurimmat päästösäästöt tulevat siitä, että raaka-aine tulee kierrätyslasista. On toki sääli, ettei Suomessa ole lasipakkausten valmistusta, Tanskanen harmittelee.

Vastinetta rahalle

Pantillisten lasipullojen kierrätys on menestystarina, josta moni on tietoinen. Juha-Heikki Tanskasen mukaan onkin huomattavaa, että pantittomat lasit kiertävät lähes yhtä hyvin kuin pantilliset lasipullot.

– Kun tuottajavastuullinen yritys maksaa kierrätysmaksuja, se saa rahalleen varsin hyvän vastineen: toimitamme lasia kierrätykseen lähes yhtä paljon kuin yritykset käyttävät lasia, hän kertoo.

Kierrätystä helpottaa myös se, että lasi on materiaalina käytännössä ikuinen.

– Kiertotalous toimii lähes suljetusti, kun lasinkierrätys toimii melkein sataprosenttisesti, Tanskanen huomauttaa.