Kuppi kuumaa

Pauligin paahtimoa Helsingin Vuosaaressa ympäröi vieno vastapaahdetun kahvin aromi. Kolme vuotta sitten valmistuneen tuotantorakennuksen sisällä kiiltelee kolme uutukaista paahtokonetta. Tuotantopäällikkö Erkki Enström kertoo, etteivät ympäristön asukkaat valita tehtaan tuoksuista.

– Pikemminkin kuulee, että ihmiset tykkäävät asua tehtaan naapurissa. Aiemmassa paikassa aivan asutuksen keskelläkin soraääniä kuului hyvin vähän. Nykyisin kun paahtimomme on satamassa, ei tuoksuista ole valittanut kukaan.

– Hyvän kahvikupillisen salaisuus on laadukkaissa pavuissa. Aromien säilymiselle on myös tärkeää, että vesi annostellaan keittimeen puhtaalla lasikannulla, Kai Eira (vas.) ja Erkki Enström vinkkaavat.

Kuumassa syntyy vaaleaa ja tummaa

Paahtokone haukkaa sisuksiinsa kerralla puoli tonnia kahvipapuja ja paahtaa niitä maakaasupolttimen tuottamassa kuumuudessa. Jos halutaan vaaleaa paahtoa, 6–8 minuuttia riittää, ja tummimpiakin laatuja syntyy noin 11 minuutissa.

– Pavun lämpötila nousee paahdon aikana reiluun 200 asteeseen. Hukkalämpö ohjataan seuraavan papuerän esilämmitykseen.
Prosessi käyttää neljänneksen aiempaa vähemmän maakaasua. Esilämmityksellä on tärkeä rooli, ja uudet laitteet ovat muutenkin energiapihimpiä kuin vanhat.

Paahdon jälkeen papujen päälle suihkutetaan vettä, jotta ne eivät paahdu omassa lämmössään enempää. Pavut jatkavat matkaansa automaattisesti jauhatukseen ja pakattaviksi.

Papuina myytävistä tuotteista mitataan jokaisen pavun väri ja pakettiin asti päätyvät vain oikeanväriset pavut. Värivalitsijan hylkäämätkin pavut pystytään hyödyntämään tietyissä Suomen ulkopuolelle myytävissä jauhetuissa kahveissa.

Pakkauskoneet täyttävät tehokkaasti ja vauhdilla kaupasta tuttuja laminaattipakkauksia. Tyhjiökone imaisee lopuksi pakkauksesta ilmat pois, ja linjalle päätyy tiiliskiven kovuutta vastaava kahvipaketti, joka on vielä lämmin.

Pieni osa kahvista myydään kuluttajille papuina. Ne ja osa jauhetuistakin kahveista pakataan pehmeään pakkaukseen, jossa on mukana typpeä suojakaasuna.

– Papujen ja muiden erikoiskahvien osuus myynnistä on vasta muutamia prosentteja, mutta se on koko ajan kasvussa, kertoo ostopäällikkö Kai Eira.

Vähitellen eroon alumiinista

Vuosaaren tehtaan tuotanto oli vuonna 2011 noin 42 miljoonaa kiloa, mikä vastaa yli sataa miljoonaa kahvipakettia. Kysyntä on kovimmillaan juhlapyhien alla, kuten jouluna, pääsiäisenä ja koulujen päättäjäisjuhlien aikaan.

Pakkauksissa käytettävä muovilaminaatti koostuu polyeteenistä, nailon- tai polyesteripinnoitteesta ja niiden välissä olevasta alumiinikalvosta. Alumiinia on viitisen prosenttia pakkauksen painosta eli vajaa gramma.

– Kuopiossa ja Tampereella on parhaillaan käynnissä Ekopilotti-hanke, jossa selvitetään tarkasti kotitalouksista tulevan erilaisen pakkausjätteen määrä, laatu ja soveltuminen energiakäyttöön. Kahvipaketit kelpaavat ainakin uusimpiin polttolaitoksiin, ja pidämme todennäköisenä, että niitä voidaan polttaa ilman ongelmia vanhemmissakin laitoksissa muun jätteen mukana, Kai Eira kertoo.

Paulig tutkii mahdollisuuksia luopua alumiinin käytöstä. Suurkeittiöpakkauksissa tämä on jo hyvää vauhtia käynnissä, mutta kuluttajapakkauksissa työ on vielä kesken. Pakkauksen tärkein tehtävä – tuotteen suojaaminen kaupan ketjussa käyttäjälle asti priimakunnossa – ei saa vähääkään vaarantua.

Viime vuonna Juhla Mokka -pakkausta kevennettiin niin paljon, että pakkauslaminaatin käyttö väheni edellisvuodesta 10 tonnia. Tämä pienensi pakkausten valmistuksen hiilidioksidipäästöjä 25 tonnia. Ohentamishanke jatkuu tänäkin vuonna, jolloin tavoitteet nousevat laminaatin osalta noin 35 tonniin ja hiilidioksipäästöjen osalta 80 tonniin.

Pakkausten kehittäminen on pitkäjänteistä, ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä pakkausmateriaalin toimittajien kanssa. Paulig on kahden vuoden ajan tähdännyt siihen, että alumiinin käyttöä kuluttajapakkauksissa vähennetään 10 prosenttia.

– Ohentaminen on haaste materiaalin toimittajalle, mutta vaatii myös meiltä työtä pakkauskoneiden säätämisessä. Lisäksi olemme investoimassa miljoonia euroja moderneihin pakkauslinjoihin, Eira mainitsee.

Ympäristö yhä vahvempi valtti

Kai Eiran mukaan kuluttajat arvostavat yhä enemmän ekologisia ratkaisuja. Siksi Paulig ja muut valmistajat kehittävät esimerkiksi biohajoavia pakkauksia.

– Biohajoavia materiaaleja on jo ammattilaisille, kuten hotelli, ravintola- ja työpaikkakäyttöön. Raaka-aineena käytetään muun muassa maissitärkkelystä ja paperia. Pakkaukset soveltuvat teolliseen kompostointiin.

Myös biomuovien käyttöä tutkitaan. Biomuovi on uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistettavaa polyeteeniä.

– Tavoite on, että näitä on kaupallisessa käytössä noin puolentoista vuoden päästä. Uskomme, että ympäristöä säästävien materiaalien käyttöönotossa piilee vahva kilpailuetu, Enström huomauttaa.

Pauligin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti pakkauskehityksen ensisijainen tavoite on materiaalitehokkuus. Siitä aiheutuva kustannussäästö on toki tervetullut sivutuote. Joka tapauksessa järkevä materiaalin käyttö säästää sekä ympäristöä että rahaa.

– Laitokselta ei synny lainkaan sekajätettä. Isoimmat jakeet ovat biojäte ja energiajae. Laminaattien leikkuujäte menee energiaksi, ja aaltopahvi ja muut tavanomaiset jakeet lajitellaan normaaliin tapaan, Enström kertoo.

Hävikki alle prosentin

Tuotantoprosessissa paahdossa kahvin painosta katoaa väistämättä osa, kun vettä haihtuu ja kuoret menevät biojätteeksi. Paahdon jälkeen, jauhatuksessa tai pakkaamisessa menee hukkaan alle prosentti tuotannosta.

– Hävikki on pientä, mutta sitäkin pienennämme koko ajan. Esimerkiksi tehokkaammat kivenerottimet paransivat tilannetta selvästi.

Kun kahvi saapuu laivalla kaukomailta 20 tonnin laivakonteissa, seassa voi olla monenlaista joukkoon kuulumatonta skorpioneista ja lapioista setelitukkoihin. Pavut käyvät läpi tarkan ja monenkertaisen syynin ennen paahtoa. Ja paahtokoneen kuumuudessa mitkään epäpuhtaudet eivät säily.

– Mahdolliset skorpionit kyllä karsitaan jo heti ensimmäisessä erottelussa, kun kahvilasti saapuu, Enström nauraa.

Erikoisimmat kahvilaadut tulevat laitokselle 60 tai 70 kilon juuttisäkeissä. Ne avataan koneellisesti ja silputaan saman tien.

– Säkkien uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, koska säkkien pesu olisi valtava ruljanssi. Raakakahvi on allergisoiva aine, joten siksikin säkit on turvallisinta hävittää.

Kierrätettäviä pakkauksia tulossa?

Kuluttajilta tulee jonkin verran ehdotuksia pakkausten kehittämiseksi. Lähinnä kommentit koskevat pakkausten avaamisen helpottamista.

– Jos avaamiseen ja sulkemiseen liittyviä helpottavia ratkaisuja lisätään pakkauksiin, ne mutkistavat tuotantoa, lisäävät materiaalin käyttöä ja voivat johtaa ”ylipakkaamiseen”. Palveleva pakkaus on hyvä tavoite, mutta sillä on hintansa, Eira huomauttaa.

Esimerkki helppokäyttöisestä pakkauksesta on yksittäispakattu kahviannos, joka on tarkoitettu kahvinkeittimeen. Tavallisesta puolen kilon paketista saa noin 70 kuppia kahvia.

– Erikoiskahvien pakkaamisessa on kokeiltu mutkikkaitakin ratkaisuja. Esimerkkinä vaikkapa huippupavuista valmistettu tuote, jossa on ulommaisena kartonkikotelo. Tällaisiakin erikoisuuksia pitää aina joskus kokeilla, Eira pohtii.

Tulevina vuosina perinteinen laminaattipakkaus väistämättä korvautuu tai saa ainakin rinnalleen monia erilaisia ratkaisuja. Kai Eira mainitsee yhtenä ideana uudelleenkäytettävät ja kierrätettävät pakkaukset.

– PET-muovista valmistetut juomapullot kiertävät tehokkaasti. Miksi kahviakin ei voisi pakata vastaavalla tavalla? Se vaatii vielä paljon työtä ja pakkauksen suojaominaisuuksien kehittämistä. Tiettyjen säilyvyysarvojen rajoissa se olisi mahdollista jo nyt.

Teksti Ilpo Salonen | Kuvat Seppo Saarentola, Pekka Nieminen ja Atte Lakinnoro
 

Hyvän kahvin salaisuuksia

1. Tavallisin erehdys on käyttää puhdistamatonta kahvinkeittimen kannua veden annosteluun. Kun kahvissa oleva rasva pinttyy kannuun ja keittimeen, se heikentää makua. Vesi tulee siis annostella puhtaalla vesikannulla.

2. Avaamisen jälkeen kahvi kannattaa säilyttää alkuperäisessä pussissaan. Sen voi vielä laittaa tiiviiseen astiaan ja jääkaappiin. Avattu paketti on hyvä käyttää 1–2 viikon kuluessa.

3. Jos vaaleasta kahvista tulee vatsanpuruja, kannattaa kokeilla tummempaa paahtoa. Kahvin terveysvaikutuksia tutkittaessa liikajuonnin haitoiksi on havaittu lähinnä hermostuneisuus ja univaikeudet. Diabetesta sekä muistisairauksia ja eräitä muita sairauksia kahvi voi jopa ehkäistä.
 

Aromit tallessa

1876 Saksalaistaustainen Gustav Paulig alkoi tuoda Suomeen siirtomaa tavaroita, kuten kahvia, mausteita ja konjakkia.

1902 Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan varastorakennukseen.

1942 Yrityskuvan hengetär Paula-tyttö esiteltiin. Gustavin pojanpoika Henrik toi idean Amerikan-matkaltaan.

1990-luku Baltian maiden avautuessa Paulig aloitti ensimmäisten joukossa uudelleen yhteistyön vanhojen kauppakumppaneidensa kanssa.

2009– Uusi paahtimo valmistui Helsingin Vuosaareen. Yritys toimii nykyään Baltian lisäksi myös Venäjällä ja Venäjän naapurimaissa.
 

Mihin katosi pahvikuori?

Entisaikaan kahvipakkauksissa oli kartonkinen kotelo ja sen sisällä­ laminaattipussi. Tuotannon helpottamiseksi ja ympäristösyistä siitä on Suomessa lähes kokonaan luovuttu. Muualla maailmassa sitä vielä näkee.

– Kartonkikotelo mahdollisti sen, että laminaattipussien koko ei ollut niin millintarkkaa. Nykyään se on,
koska laminaattipakkaukset ladotaan lavalle tiukkaan, ja ne tukevat toisiaan. Jos jokin pussi on pehmeä, se heikentää koko lavallisen vakautta. Osin siksikin pehmenneet pussit otetaan tarkasti eroon heti pakkauslinjalta, Enström kertoo.

Eri paahtoasteet vaikuttavat kahvin tilavuuteen. Tumma paahto vaatii enemmän tilaa kuin vaalea. Siksi tummapaahtoisia kahveja toimitetaan ”tiiliskivimuodossa” pienemmässä, esimerkiksi 450 gramman pakkauskoossa tai vaihtoehtoisesti suojakaasuun pakattuna muhkeassa pussissa.