Kuinka kiertotalousaste kaksinkertaistetaan?

Juha-Heikki Tanskanen
Juha-Heikki Tanskanen

Suomi sai keväällä uuden kiertotalousohjelman. Yksi ohjelman tavoitteista on kaksinkertaistaa kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä (Valtioneuvoston periaatepäätös, 8.4.2021). Jos tässä onnistutaan, 14 prosenttia tuotannon ja kulutuksen materiaalien tarpeesta pystyttäisiin kattamaan jäteraaka-aineilla. Mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaa? 

Kiertotalousaste on kiertotalousliiketoiminnan indikaattori, jota Tilastokeskus ylläpitää. Vuonna 2018 Suomen kiertotalousaste oli seitsemän prosenttia. Materiaalien käytöstä (204 miljoonaa tonnia) seitsemän prosenttia (15 miljoonaa tonnia) saatiin katettua jätteillä. Jos kaikki jätteet (125 miljoonaa tonnia) olisi kierrätetty, kiertotalousaste olisi ollut 61 prosenttia. Näin korkea luku on toki teoriaa, sillä kaiken jätteen kierrätys ei ole järkevä eikä edes mahdollinen tavoite. 

14 prosenttia ei paperilla kuulosta järin kunnianhimoiselta, mutta todellisuudessa tavoite on tiukka. Vaikeaksi kiertotalousasteen kaksinkertaistamisen tekee se, että Suomen jätteistä pääosa on kaivostoiminnan ja louhinnan sivukiveä. Tälle mineraaliainekselle tulisi siis keksiä paljon uusia käyttökohteita, joissa niillä oikeasti korvataan neitseellisiä materiaaleja.  

Vuonna 2018 pitkäaikaiseen käyttöön eli esimerkiksi maarakenteisiin ja rakennuksiin varastoitui noin 80 miljoonaa tonnia materiaalia. Niin kauan kuin yhteiskuntamme kasvaa ja kehittyy, materiaalien tarvetta ei pystytä tyydyttämään vain jätteitä kierrättämällä. Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa tavoiteltaessa onkin tärkeää kierrätyksen lisäksi minimoida turha materiaalien käyttö.